Vaikka kuu on kooltaan maata pienempi ja gravitaatioltaan heikompi sillä ei ole ilmakehää suojaamassa meteoreilta. Kuun pinta on myös täynnä isoja ja pieniä kraatereita muistona törmäyksistä.
Kysymykseni onkin, mitä tapahtuu maapallolle jos (ja kun) Kuuhun osuu asteoroidi/meteoroidi? suuremman kappaleen törmäyshän irrottaa paitsi valtavan määrän (sulaa) kiviainesta myös pölyä ym. Eikä kuun pakonopeus ole kummoinen, joten eikös täälläkin alkas kohta ropista...?
Kysymykseni onkin, mitä tapahtuu maapallolle jos (ja kun) Kuuhun osuu asteoroidi/meteoroidi? suuremman kappaleen törmäyshän irrottaa paitsi valtavan määrän (sulaa) kiviainesta myös pölyä ym. Eikä kuun pakonopeus ole kummoinen, joten eikös täälläkin alkas kohta ropista...?
Vastaukset 9
Vanhimmat
oleellisempaa on pohtia törmäyksiä maapalloon.
Maallikkotähtiharrastajana en ole koskaan ajatellut moista mahdollisuutta. Nytpä jään odottelemaan alan tietäjien vastauksia.
Onhan sitä maapallolta löytynyt Marsistakin sinkoutuneita kiviä. Jotkut jopa esittävät, että elämä maapallolle olisi tullut niiden kivien mukana Marsista. No joo, jos taivaalta alkaa tippua juuston palasia niin katotaan sitten.
harva ees miettii tommosta :D riippuu varmaan kappaleen massasta, jos se on paljon kuuta isompi nii veikkaisin kuun ja asteroidin räjähtävän kappaleiksi ja pahimmassa tapauksessa palaset sinkoutuu maahan :P
se, ettei meillä olisi enää Kuuta. Siitökös ongelmia seuraisi.
Niin vähän koko pallosta on ristiriidatonta tietoa, että on paremoi todeta, ettei siitä tiedetä yhtään mitään.
Se voi olla jopa superplaneetta joka on maatakin suurempi, se on vain kauempana kuin väitetään tai sitten se voi olla pelkkä leija joka lilluu tuolla yläilmakehässä.
Valitettavasti alan kirjoja ja nettisivuja lukemalla, olen tosiaan tullut tuohon tulokseen, ei siitä ole saatavissa yhtään järkevää faktaa, joka ei riitelisi heti jonkin toisen alan huippugurun tai instituutin informaation kanssa.
Esimerkiksi:
Maan kuutiotilavuus jaettuna kuun kuutiotilavuudella = ~49 eli jos kuun aineskoostumus ja tiheys olisi sama kun maan
painaisi maa noin 49,4 kertaa enemmän kuin kuu, kuu kuitenkin vaikuttaisi olevan maassaltaan puolta raskaampaa tekoa tai paljon kevyempää, kuten allaolevasta huomaatte.
Maol taulukkokirjan arvot: kuun massa on 1/81-osa maan massasta ja kuun painovoima on 1/6 maan vastaavasta.
1/83 Maan massasta kertoo puolestaan Oulun Yliopiston tähtitieteen opetussivusto
http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/TerrPlanets/kuu/index.html
Galilei 1:ssä sivulla 44 puolestaan valistetaan, että Kuun massa on kuudesosa (1/6) Maan massasta
Euroopan avaruustutkimus esa joka särki luotaimen kuun pintaan noin kuukausi sitten valistaa sivuillaan näin: maapallon massa on yli 30-kertainen kuun massaan
verrattuna. SIIS 1/30
http://esamultimedia.esa.int/images/edukit/finnish/Chapter4_FIN.pdf#search=%22kuun%20massa%22
Särkänniemen sivut siellä on se planetaariokin... Kertovat näin:
Kuu on halkaisijaltaan 3476 km ja massa 7.35*10^22 kg, eli noin kahdeskymmenesosa Maan massasta (1/20).
http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/tahtiakatemia/planets/maa.htm
Kuun massa on peräti 1.2% maapallon massasta, kertoo Turun yliopisto, jolloin 100/1,2 = 83,3, joka on yhtenevä Oulun yliopiston antaman tiedon kanssa.
http://www.astro.utu.fi/zubi/moon/moon.htm
Turuus tietävät myös, ettei poikittaise järistysaallo pääse kuu läpitte, ilmeises Matti on olt hyppimäs kuu tois puolel ja Teppo on sitten tehny nuotei vastakkaisel puolel kuut.
***Sävellyksestä on tullut tavanomainen** Siks kuu sisus onkii sulavelli.
Kuun massa onkin sitten 1/83 tai 1/81 osa eikä 1/ 49:s osa, kuten halkaisijatietoihin perustuva laskelma kuun kuutiotilavuudesta ja oletus yhtenevästä aineskoostumuksesta antaisi olettaa.
Maan massa on 1,7 kertaa "tiheämpää" kuin kuin kuun?
Tai tiheys onkin miltei sama, kuu vain hieman tiheämpää tavaraa, kuten esan 30 kertaa osoittaa.
Tai puolta tiheämpää ja raskaampaa kuin maa kuten Särkänniemi tietää.
Joten kuu on kokonaan kultaa ja muita jaloraskasmetalleja kuten tuo galilei 1 oppikirjan 1/6 osa maan massasta kertoo!
Totuus taitaa olla, ettei kuuta ole onnistuttu punnitsemaan luotettavasti, maasta tehdyt laskelmat perustuvat lähinnä kuun vuorovesivaikutuksesta johdettuihin kaavoihin.
Ei tiedä nasa ei esa eikä galilei. Eikä sen paremmin murnau, jokaisella apollolennolla
oli ilmeisesti luettu eri oppikirjasta vetovoimamääreet, koska pompputyyli vaihteli lento lennolta.
Ei sielo käyty, sillon ois edes tuo massa-asia täysin selvä.
1 henkilövaaka Armstrongin kainaloon alas raput ja punnitus. Siis miehestä. 1 kiinalainen sitten helmitaulun kans vähäksi aikaa hommiin.
Lapsena luultiin että Kuu on juustoa. Tosin opettajan poika valisti ääneen ihmetellessäni, että "Onkohan Kuussa kultaa", "Ei ole. Isä on käynyt siellä."
Älä kerro kenellekään että Kuu on oikeasti kultaa.
Tv-kuvassa astronautti pudotti linnunsulan ja vasaran kädestään. Kumpikin putosi täsmälleen yhtä aikaa maahan, vai pitäisikö sanoa tässä tapauksessa kuuhun.
Edelleen on kuiteskin vastausta vailla kysymys: miksi puolikuun auringon valaisema osa ei osoita suoraan aurinkoon, kuten voisi olettaa?