Käsite hukassa

Jääkuutiot ja sitruunaviipale muodostavat kaksi erillistä kiinteää faasia.

Samoin kolloidisysteemeissä (kuten emulsiot, dispersiot, aerosolit, geelit ja suspensiot) on erikseen kaksi faasia, "ulkofaasi" eli kantajafaasi ja "sisäfaasi" eli kolloidifaasi.

Kerma on öljy vedessä -emulsio ja voi on vesi öljyssä -emulsio. Kun kermavaahto muuttuu voiksi, tapahtuu faasi-inversio eli ulko- ja sisäfaasi vaihtavat paikkkaansa. Voin sulaessa vesi- ja rasvafaasi erottuvat toisistaan.

Yhdellä aineella voi olla 3 eri olomuotoa eli faasia kuten vedellä:
1. jää = kiinteä
2. vesi = neste
3. höyry = kaasu

Kokonaisentalpia vedelle esimerkiksi lämpötilan funktiona - 20 - 120 astetta muodostuu energiatarpeesta nostaa jään lämpötila -20 => 0 asteeseen olotilanmuutosentalpia kiinteä => neste lämpötilannosto 0 => 98,5 astetta olotilanmuutosentalpia neste => kaasu lämpötilan nosto 98,5 => 120 astetta.

Kemisti kirjoitti:

Yhdellä aineella voi olla 3 eri olomuotoa eli faasia kuten vedellä:
1. jää = kiinteä
2. vesi = neste
3. höyry = kaasu

Kokonaisentalpia vedelle esimerkiksi lämpötilan funktiona - 20 - 120 astetta muodostuu energiatarpeesta nostaa jään lämpötila -20 => 0 asteeseen olotilanmuutosentalpia kiinteä => neste lämpötilannosto 0 => 98,5 astetta olotilanmuutosentalpia neste => kaasu lämpötilan nosto 98,5 => 120 astetta.

Lue lisää

Kuten täällä on jo monet sanoneet, ei "olomuoto" ja "faasi" ole synonyymejä. Vesi ja rasva jakautuvat eri faaseihin, vaikka ovatkin molemmat nestemäisessä olomuodossa.

Kemisti kirjoitti:

Yhdellä aineella voi olla 3 eri olomuotoa eli faasia kuten vedellä:
1. jää = kiinteä
2. vesi = neste
3. höyry = kaasu

Kokonaisentalpia vedelle esimerkiksi lämpötilan funktiona - 20 - 120 astetta muodostuu energiatarpeesta nostaa jään lämpötila -20 => 0 asteeseen olotilanmuutosentalpia kiinteä => neste lämpötilannosto 0 => 98,5 astetta olotilanmuutosentalpia neste => kaasu lämpötilan nosto 98,5 => 120 astetta.

Lue lisää

Mitä sanot, pätee täsmällisesti puhtaalle aineelle trippelipisteessä, missä on kolme ja vain kolme olomuotoa yhtä aikaa läsnä.

Sensijaan jos tarkastellaan koko paine-lämpötila-avaruutta, samalla yhdisteellä voi esiintyä useampia faaseja, kuten vedelläkin n. 10. "Ylimääräiset" faasit ovat erilaisia jään kidemuotoja korkeissa paineissa. Atkins mainitsee, että esim. jää-VII sulaa 100 Celsiuksessa 25 000 atm paineessa. (Olisko niin, että 250 km korkea jäätorni voisi olla melko lämminkin alaosastaan pysyen silti kiinteänä? Reunaefektit toki kaataisi sen nopsaan)

Mutta jos meillä on useita aineita samassa astiassa (seos) faasien määrä voi olla suurempi kuin kolme samassa systeemissä (samassa pisteessä paine-lämpötila-avaruudessa), esim. kaikki kiinteät aineet muodostavat oman faasinsa.