Haluaisin siis tietää, että mitä tarkoittaa kemiassa käsite "faasi". Tosi hienoa sikäli kun joku voi auttaa.
Käsite hukassa
Alkaja..
96130
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Faasi tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "olomuotoalue". Eli sellainen alue ainetta, jossa kaikki sen sisältämät aineet ovat samassa olomuodossa.
Mietipä Cuba Libreä. Siinä rommi, cola ja sitruunamehu muodostavat yhden faasin (nestefaasi), jääkuutiot ja sitruunaviipale toisen faasin (kiinteä faasi) ja nestepinnan yläpuolella oleva vesi-etanolihöyry kolmannen (kaasufaasi).
Jääkuutiot ja sitruunaviipale muodostavat kaksi erillistä kiinteää faasia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Faasi
Aika sekavasti selitetty mutta eikähän se tuosta selvinne.
Jos kaksi nestettä ei liukene toisiinsa, ne ovat molemmat oma faasinsa, kuten vesi ja öljy. (Tämä nyt täsmennyksenä tuohon olomuotojuttuun). Erotussuppilossa on siis tavallisesti kaksi faasia, vaikka molemmat ovat nesteitä.
Samoin kolloidisysteemeissä (kuten emulsiot, dispersiot, aerosolit, geelit ja suspensiot) on erikseen kaksi faasia, "ulkofaasi" eli kantajafaasi ja "sisäfaasi" eli kolloidifaasi.
Kerma on öljy vedessä -emulsio ja voi on vesi öljyssä -emulsio. Kun kermavaahto muuttuu voiksi, tapahtuu faasi-inversio eli ulko- ja sisäfaasi vaihtavat paikkkaansa. Voin sulaessa vesi- ja rasvafaasi erottuvat toisistaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Faasi
Yhdellä aineella voi olla 3 eri olomuotoa eli faasia kuten vedellä:
1. jää = kiinteä
2. vesi = neste
3. höyry = kaasu
Kokonaisentalpia vedelle esimerkiksi lämpötilan funktiona - 20 - 120 astetta muodostuu energiatarpeesta nostaa jään lämpötila -20 => 0 asteeseen olotilanmuutosentalpia kiinteä => neste lämpötilannosto 0 => 98,5 astetta olotilanmuutosentalpia neste => kaasu lämpötilan nosto 98,5 => 120 astetta.
Kuten täällä on jo monet sanoneet, ei "olomuoto" ja "faasi" ole synonyymejä. Vesi ja rasva jakautuvat eri faaseihin, vaikka ovatkin molemmat nestemäisessä olomuodossa.
Mitä sanot, pätee täsmällisesti puhtaalle aineelle trippelipisteessä, missä on kolme ja vain kolme olomuotoa yhtä aikaa läsnä.
Sensijaan jos tarkastellaan koko paine-lämpötila-avaruutta, samalla yhdisteellä voi esiintyä useampia faaseja, kuten vedelläkin n. 10. "Ylimääräiset" faasit ovat erilaisia jään kidemuotoja korkeissa paineissa. Atkins mainitsee, että esim. jää-VII sulaa 100 Celsiuksessa 25 000 atm paineessa. (Olisko niin, että 250 km korkea jäätorni voisi olla melko lämminkin alaosastaan pysyen silti kiinteänä? Reunaefektit toki kaataisi sen nopsaan)
Mutta jos meillä on useita aineita samassa astiassa (seos) faasien määrä voi olla suurempi kuin kolme samassa systeemissä (samassa pisteessä paine-lämpötila-avaruudessa), esim. kaikki kiinteät aineet muodostavat oman faasinsa.