väärään suuntaan. Kun potkaisen oikealla jalalla sisäkierteellä (pallo pyörii silloin ylhäältä katsoen vastapäivään), pallo kaartaa vasemmalle. Eikös sen pitäisi kiertää oikealle, kun ilma kulkee suhteessa pallon pintaan nähden nopeammin pallon oikealla puolella ja siitä seurauksena paine alenee pallon oikealla puolella.
banaanipotku
kiertää
201178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos pallossa ei ole kierettä, syntyy pallon taakse suora "häntä" ilmavirtauksesta. Tätä häntää voi käyttää ohjaukseen kääntelemällä sitä, koska sen avulla saa momenttia kokonaisvirtaukseen. Ikään kuin laivan peräsintä.
Elikkä kierteestä riippuen häntä kääntyy suuntaan tai toiseen ja pallo kääntyy sinne päin mihin laitoit kierteen.
(aika hyvä selitys?)
Jos pallon pinta on aivan sileä ja pallo tasan pallon muotoinen, ei pitäisi pallon oman kierteen vaikuttaa lentorataan mitenkään. Riippuuko siis lentoradan kaarevuus siitä, kuinka paljon pallon pinnassa on epätasaisuutta? Jos pallo olisi sileä, kaartuisiko sen lentorata?
Kokeet ovat osoittaneet, että fluidin virtausnopeus kiinteän kappaleen pinnassa on yhtäsuuri kuin kappaleen pinnan nopeus kyseisessä tarkastelupisteessä. Eli fluidin virtausnopeus kiinteän kappaleen/pinnan suhteen on nolla aivan pinnan tuntumassa. Näinhän sen täytyy ollakin, kun intuitiivisesti ajattelee. Esimerkiksi vesijohdossa virtaavan veden virtausnopeuskenttä on sellainen että putken sisäpinnalla virtausnopeus on nolla, ja maksimi on keskellä (jos virtaus ei turbulenttista).
Tämän nojalla siis myös pyörivän peilipintaisen pallonkin pinta vaikuttaa lentorataan. Sitä paitsi, eihän ole olemassakaan "sileää pintaa". Kaikki pinnat ovat karheita kun riittävästi suurennetaan. Todella karhealla pinnalla vain vaikutus nopeuskenttään ulottuu pitemmälle fluidissa.
Se kumpi puoli pallosta pyörii samaan suuntaan minne pallo itse on menossa, hankautuu enemmän ilmakehän molekyyleihin ja laajenee näin voimakkaammin ja näin pallon tämän puolen atomit tönivät toisiaan voimakkaammin poispäin toisistaan ja näin paine eteen ketjureaktiona pallon sisällä niin, että pallon omat atomit tulevat tönineeksi palloa sinne päin, minne kierre on.
Savor
:);):)
Jos positiivinen koordinaattiakseli asetetaan pallon etenemissuuntaan ja pallon vauhti (nopeusvektorin itseisarvo) on v ja r-säteinen pallo pyörii vastapäivään kulmanopeudella w, niin pallon oikealla puolella ilmamolekyylin nopeus on -v wr ja vasemmalla puolella -v-wr.
Tällä perusteella väitän, että ilmamolekyylin vauhti on suurempi vasemmalla puolella eli v wr.
ilmeisesti kannattaa käyttää sinunkin kynää, paperia ja silmiä asian tarkistamiseen.
Symbolien kanssa menee helposti suunnat sekaisin.
Ei tarvita kuin yksi merkkivirhe ja laskut eivät vastaa käytäntöä.
http://www.grc.nasa.gov/WWW/K-12/airplane/cyl.html
eli tässäkin voima johtuu ilmavirran poikkeuttamisesta eikä paine-eroista!
Vaikea selittää, siispä lue tästä: http://en.wikipedia.org/wiki/Magnus_effect
yläpuolella on pienempi paine kuin alapuolella ja silti voima on alaspäin? Voima on pienemmästä paineesta suurempaan? Oletan viivojen tiheyden edustavan painetta.
Ei viivojen tiheys tarkoita painetta. Ne viivat ovat vain yksittäisen esim. ilmamolekyylin liikerata. Kuvasta helposti havaitsee, että alapuolella molekyylien nopeus on suurempi (sillä pallon pyörimisliike ei hidasta niitä yhtä paljon kuin yläpuolella) joten pallon alapinnalla on pienempi paine kuin yläpinnalla.
vaikka ilmavirran nopeus on myös pienempi pallon pintaan nähden. Kyseessä ei siis ole bernoullin efekti. Siinähän paine nousee kun virtausnopeus pienenee (kuten pallon alapuolella nopeus on pienempi).
Vai olisiko tulkittava niin, että pallon pyöriminen suurentaa ilmavirran nopeutta pallon alapuolella. Silloin pallo kylläkin antaa lisäenergiaa ilmalle ja bernoullin teoria perustuu energian häviämättömyyteen!
Ehkä yksinkertaisin selitys:
Katsellaan asiaa ylhäältä päin. Pallo pyörii siis vaikkapa vastapäivään. Vasemmalla puolella palloa on pienempi ilmanvastus, koska se osa pallosta pyörii "myötätuuleen". Oikealla puolella taas pallon kohoumat joutuvat menemään vastatuuleen, joten pallo kaartaa vasemmalle.
kuulostaa järkevältä, eli jarruttaa kuten katepillari. Toinen on ilmavirran ohjaaminen pyörimisen mukana.
juttu meni multa kyllä täysin pieleen.
Saa nauraa:)
vastakkain. Pallon pinnan mukana kiertävä ilma ja pallon liikesuunnasta tuleva ilma puskevat vastakkain saaden aikaan paineen nousun?
Vasemmalla reunalla pinta kiihdyttää ilmaa, kun pallon pyörimissuunta ja virtauksen suunta ovat samoja. Aikoinaan suunnittelivat "kopteria" jossa olisi suuri pallo noin 40m halkaisijaltaan, jota käytettäisi esim kanadassa puiden kuljetukseen. Toiminta periaatetta kuvittelimme lapsekkaastiettä pallo varmaan "polkee" ilmaa alleen ja saa aikaan nosteen. Hämmästys oli suuri kun ymmärsimme pyörimissuunnan olevankin toisin päin mitä järkeilimme.
Asiaa voi tarkastella kahelta kantilta. kuten juna liikkuu ihmisen vierestä. juna imee roskia mukaansa, taas junassa matkustava tuntee ilma virran imevän tavaraa junasta???
Mangnus efektissä huomio kiinnittyy siihen mihin pallo jättää ilma molekyylin. kuten linkissä näkyi molekyylit jäävät erikohtaan mistä ovat tulleet, ja niiden liikuttelu aiheuttaa vastavoiman jota mielletään NOSTEENA.
poikkeutuu alas oikealle, koska ilma pyrkii pysymään pallon pinnassa jokin aikaa (adheesio?)ja pallo vielä viskoo ilmaa oikealle. Päinvastaisella puolella ilma myös hieman poikkeaa oikealle, koska edellämainittu virta osuu siihen voimakkaampana.
(Kysymyksessä pallo etenee alhaalta ylös pyörien samalla vastapäivään.)
ja myötäpäivään ovat käsitteitä joissa menee sekaisin, eikö olisi tarkempaa sanoa vasemmalle tai oikealle.
minulta meni koko potku ohi, koska en tajua kumpaan suuntaan on vastapäivään!!??
kiertymistä akselin (tai pisteen) ympäri päinvastaiseen suuntaan kuin (analogisen) kellon viisarit kiertävät.
Myötäpäivään on taas kellon viisarien kiertosuuntaan eli päältäpäin katsottaessa (vaikka kellotaulua) ylhäältä oikealle ja alhaalta vasemmalle (oikealla alas ja vasemmalla ylös).