Olenko ymmärtänyt oikein, ettei saksan kielessä itse asiassa "teititellä" vaan "heititellään"? Eli teitittelymuotona käytetään monikon kolmatta persoonaa, joka on Sie. Pronomini te kai on ihr? Olen joskus törmännyt siihen, että saksalaisessa kaupassa meikäläinen turisti kysyy "haben Sie", mikä on teitittelyä tai siis heitittelyä, kun tarkoituksena on kysyä "onko teillä täällä kaupassa" eli "habt ihr". Olenko ymmärtänyt oikein?
Ja kun luulen, että myös tanskan kielessä "heititellään", eli käytetään kolmatta persoonaa "de". Onko kellään varmempaa tietoa?
Ja kun luulen, että myös tanskan kielessä "heititellään", eli käytetään kolmatta persoonaa "de". Onko kellään varmempaa tietoa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
>kun tarkoituksena on kysyä "onko teillä täällä
>kaupassa" eli "habt ihr". Olenko ymmärtänyt
>oikein?
Monikon toista persoonapronominia "ihr" = "te" sopii käyttää vain puhuteltaessa niin tuttua joukkoa, että on sinut sen yksittäisten jäsenten kanssa. Sen käyttö on tavallaan kollektiivista sinuttelua.
Sinuttelu on Saksassa yhä harvinaisempaa kuin Pohjoismaissa. Keski-ikäiset samanarvoiset työtoveritkin teitittelevät usein toisiaan, vaikka olisivat olleet tuttuja keskenään vuosien ajan!
Tuntemattomia aikuisia henkilöitä saksaksi puhuteltaessa on ehdottomasti viisainta teititellä! Teitittelyssä käytetään monikon kolmatta persoonapronominia "Sie" ja monikkomuotoa, olipa puhuteltavana yksi tai useampia henkilöitä.
Hahen Sie in Baden-Baden gebadet und in Essen wie besessen gegessen?
Haben...
Verzeihen Sie mich, bitte!
Kiitos! Ja tuo "kollektiivinen sinuttelu" eli "ihr" oli minulle uutta! Olenkin ihmetellyt, miksi ikään kuin toisen monikkopersoonan joukolle sanottaisiin "he". Tiesin kyllä että Saksassa teitittely eli heitittely on yhä kunniassa, mutta että ei myöskään monikkojoukkoa saa puhutella muuten kuin jos sitä "heitittelisi". No tästä on vaikeata käydä keskusteluakin, kun sanat "teititellä" ja "heititellä" menevät koko ajan ristiin, riippuen tarkoitetaanko saksaa vai suomea...
Entä se tanskan vastaava asia, onko siitä kellään tietoa?
Taitaapa se kohtelia muoto taivuttaa verbinsä kolmannessa persoonassa myös italiassa, jos en väärin muista.
Espanjaa osaankin vähän, ja siinä on kohtelias muoto Usted ja monikossa Ustedes. Kerrotaan, että se tulee sanoista Vuestra merced 'teidän armonne'.
Joskus se tahtoo hämmentää, varsinkin kun kohtelias muoto esiintyy painottomana kolmannen persoonan pronominina 'le'. Ehkäpä syynä tällaisen suosimiseen on se, että se luo lisää etäisyyttä puhujan ja kunnioituksen kohteen välille. Ajatus ei silti sovi oikein hyvin minun pieneen päähäni.
vaikkapa Savonlinnan kaakkoispuolisissa murteissa. Etäännyttää kai sopivasti. Ihmissuhteet ovat moninaiset, siksi myös monenlaisia puhutteluja tarvitaan. Olisikohan Itä-Aasian kieltenkin lukemattomat kohteliaisuuspuhuttelut palautettavissa jonkinlaiseen hänettelyyn ja heitittelyyn? Puolan kielessä ei muuten teititellä laisinkaan vaan pelkästään hänetellään ja heititellään, kuten aloittaja on oivaltanut saksassakin tehtävän.
Tuo hänettely on ainakin ollut hyvin yleistä itämurteissa. Sitä on vielä kahta tapaa: suora ja epäsuora. Epäsuorasta esimerkki voisi kuulua "Kirkkoherra ottaa lisää kahvia!", suorasta "Kaupungistako hän on tulossa?". Entisajan tukkijätkän kohtelias puhuttelumuoto esimerkiksi ukkoherralle kuului "Antaisiko se vähän vörskottia?"
Ruotsissa käytetään (käytettiin) yksikön kolmatta muotoa teitittelyn asemesta. Vad vill hon ha? ~ "Mitä haluatte" tai kyökkisuomeksi "Mitä hän haluaisi". Ei sinutella, ei teititellä, vaan puhutellaan kolmannella tavalla. Taitaa olla vanhanaikaista nykyisin.