Kyselisin kokemuksia traumaterapiasta...miksi pitänyt käydä ja onko ollut apua?itse olen käynyt 3kk ja syy taitaa olla että olen kokenut niin paljon ikäviä asioita ja en tajua mistään mitään...
Traumaterapiasta...
tiiku83
3316
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse sain traumaterapiasta paljon irti ja kävin siellä mielellään. Itsetuntoni kasvoi ja koin olevani persoonaltani ehjempi kuin aikaisemmin. Kaiken tämän koin saavani jo pelkästään tuen takia. Tuntui helpottavalta saada vain olla kovien koettelemusten jälkeen. Terapeuttini sai minut näkemään monet asiat uusissa suhteissa.
Parhaimmalta kuitenkin tuntui se, että sai kertoa kipeistä kokemuksistaan ja niitä ei kritisoitu tai analysoitu missään vaiheessa. Ja kaikki mitä terapiassa tuli puhuttua ja käytyä läpi ei ole ollut sen jälkeen mieltä vaivaamassa. Eli on voinut keskittyä täysillä elämään tätä hetkeä ilman "luurankoja kaapissa".
Niin jos saa kysyä,minkä vuoksi jouduit terapiaan?Itselläni on ollut alusta asti sellainen olo että kukaan ei tee minulle pahaa enää ikinä ja minun ei tarvi tehdä mitään epämiellyttävää.Ehkä tullut vähän liian voimakkaat tunteet esiin kun olen ruennut välttelemään jopa naapurin 8-vuotiasta tyttöä kun mua alkoi ahistaan sen ainainen kiehnääminen minussa vaikka se tuli alunperin aina hakeen 2,5v tyttöäni ja mua ulos.Tiuskaisin sille ja sen jälkeen en ole katsonut enää sitä kasvoihin.Ei taida tulla enää lähettyville.Tunteet on pinnassa,mutta niin itsevarma olo toisaalta että...terapeutin mukaan kehitystä on jo tullu ja varmasti auttaa minua.Kiva kuulla ja onneksi on joka viikko 1,5h,kun olen vielä raskaanakin,niin on ainakin yksi kunnon tuki.
sitä ja pienen mietinnän jälkeen suostuin. Minullla ahdistus ilmeni siten, etten osannut olla lainkaan paikallani. En kyennyt olemaan kotonani lainkaan ja tein kaikkea sellaista mikä vei minut sieltä mahdollisimman kauas pois.
Lisäksi en luottanut kehenkään. Saatoin jutella ihmisten kanssa, mutta en "päästänyt lähelle".
Kärsin postraumamaattisesta stressireaktiosta kun aloitin terapian. Minua oli lähes 2 vuoden ajan uhkailtu puhelimitse sekä kotona, että töissä ollessani, seurattu tekemisiäni hyvinkin tarkkaan. Tämän kaiken päätteeksi minut pahoinpideltiin. Syylliset löytyivät, mutta he eivät kuuluneet tuntemiini ihmisiin. Kyseessä oli kuulemma pelkkä pelottelu ja kiusanteko.
Lisäksi olin vasta irtaantunut lapsuudenkodin ahdistavasta uskonnollisesta ilmapiiristä ja olin luomassa itselleni uutta sosiaalista elinpiiriä.