Lähtökohtia:
1) Asunnossani on lämmönvaihdin ilmanvaihtolaitteessa. Eli lämmin "käytetty" ilma luovuttaa osan (väittävät, että 60%) lämmöstään ulkoa sisälle tulevaan kylmään ilmaan levylämmönvaihtimessa.
2) Markkinoilla olevat ilmalämpöpumput asennetaan ainakin jälkiasennustilanteessa (kuten vaikka asunnossani) ulkoilman ja sisäilman "välille", niin ettei ilmanvaihdosta tuleva hukkalämpö tule talteen, koska hormi on katolla ja laite tulee seinälle tms.
IDEA:
Jos lämmonvaihtimessa olisi tehokkaammat tuulettimet (nyt 180W) niillä voisi puristaa ilmaa paineisena ja näin lämpimämpänä lämmönvaihtimeen, jolloin sen "hyötysuhde" paranisi, voisipa mennä jopa yli 100% (eli toimia lämpöpumppuna).
Tässä vaiheessa olisikin ollut hyvä lopettaa ja juhlia idearikkauttaan yms. Mutta rupesin ottamaan tarkemmin selvää, mitä tuo vaatisi:
1,3 barin paine (eli n. 30 000 Pa ylipaine ja n. 30 asteen nousu lämpötilassa) vaatisi kilowattiluokan tehot jos ilmamäärät olisivat satoja kuutiometrejä tunnissa (laskettuna pV-työstä). No ei vielä mitään hätää, tulisihan se sähkömoottoreidenkin lämpö siinä talteen. Mutta kun sitten ajattelee tarvittavia lisäinvestointeja (verratuna nykyiseen Vallox-laitteeseen) niin alkaisi tuntua uskomattomalta, että lisähinta jäisi ilmalämpöpumpun luokkaan.
1. Puhaltimen siivet pitäisi olla optimoituja ja niitä olisi hyvä ehkä olla sarjassa
2. Jos kierrosnopeudet kohoaisivat "turbo"-luokkaan, äänenvaimennusta tarvittaisiin huikeasti lisää
3. Jos haluasi teettää työtä poistoilmalla (säästäen sähkötehossa), se vaatisi lisää kalliita roottoreita.
4. Isommat sähkömoottorit ovat kalliimpia
5. Painetta kestävät lämmönvaihtimet ovat mahdollisesti kalliimpia.
6. Kesäasetukset olisivat monimutkaisempia
Loppujen lopuksi "periaatteessa toimivan idean" käytännön toteus voisi olla rahallisesti yli kymmenenkin kertaa kalliimpi eikä sijoitus tulisi koskaan takaisin. Kilpaileva ratkaisu, ilmalämpöpumppu, on paljon edullisempi, joskin poistoilmalämpöpumppu vesilämmityksellä on yli 10k€, kun ilmanvaihtokone ja ilmalämpöpumppu ovat kumpikin n. 1000 € hintaisia.
Näinpä nolosti tässä taas kävi (-;
Mutta ihan vaapaasti saa ottaa käyttöönsä tämänkin idean, ketä kiinnostaa.
1) Asunnossani on lämmönvaihdin ilmanvaihtolaitteessa. Eli lämmin "käytetty" ilma luovuttaa osan (väittävät, että 60%) lämmöstään ulkoa sisälle tulevaan kylmään ilmaan levylämmönvaihtimessa.
2) Markkinoilla olevat ilmalämpöpumput asennetaan ainakin jälkiasennustilanteessa (kuten vaikka asunnossani) ulkoilman ja sisäilman "välille", niin ettei ilmanvaihdosta tuleva hukkalämpö tule talteen, koska hormi on katolla ja laite tulee seinälle tms.
IDEA:
Jos lämmonvaihtimessa olisi tehokkaammat tuulettimet (nyt 180W) niillä voisi puristaa ilmaa paineisena ja näin lämpimämpänä lämmönvaihtimeen, jolloin sen "hyötysuhde" paranisi, voisipa mennä jopa yli 100% (eli toimia lämpöpumppuna).
Tässä vaiheessa olisikin ollut hyvä lopettaa ja juhlia idearikkauttaan yms. Mutta rupesin ottamaan tarkemmin selvää, mitä tuo vaatisi:
1,3 barin paine (eli n. 30 000 Pa ylipaine ja n. 30 asteen nousu lämpötilassa) vaatisi kilowattiluokan tehot jos ilmamäärät olisivat satoja kuutiometrejä tunnissa (laskettuna pV-työstä). No ei vielä mitään hätää, tulisihan se sähkömoottoreidenkin lämpö siinä talteen. Mutta kun sitten ajattelee tarvittavia lisäinvestointeja (verratuna nykyiseen Vallox-laitteeseen) niin alkaisi tuntua uskomattomalta, että lisähinta jäisi ilmalämpöpumpun luokkaan.
1. Puhaltimen siivet pitäisi olla optimoituja ja niitä olisi hyvä ehkä olla sarjassa
2. Jos kierrosnopeudet kohoaisivat "turbo"-luokkaan, äänenvaimennusta tarvittaisiin huikeasti lisää
3. Jos haluasi teettää työtä poistoilmalla (säästäen sähkötehossa), se vaatisi lisää kalliita roottoreita.
4. Isommat sähkömoottorit ovat kalliimpia
5. Painetta kestävät lämmönvaihtimet ovat mahdollisesti kalliimpia.
6. Kesäasetukset olisivat monimutkaisempia
Loppujen lopuksi "periaatteessa toimivan idean" käytännön toteus voisi olla rahallisesti yli kymmenenkin kertaa kalliimpi eikä sijoitus tulisi koskaan takaisin. Kilpaileva ratkaisu, ilmalämpöpumppu, on paljon edullisempi, joskin poistoilmalämpöpumppu vesilämmityksellä on yli 10k€, kun ilmanvaihtokone ja ilmalämpöpumppu ovat kumpikin n. 1000 € hintaisia.
Näinpä nolosti tässä taas kävi (-;
Mutta ihan vaapaasti saa ottaa käyttöönsä tämänkin idean, ketä kiinnostaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mikset asentaisi sitä lämpöpumpun ulko-osaa katolle, tai ullakkotilaan niin, että saat johdettua poistoilman lämpöpumpulle?
Ihan hyvä idea sulla.
Vai eikös lämmönvaihdin ja ilmalämpöpumppu toimi eri periaatteella niiltä osin, että toisessa siiretään ilmaa ja toisessa vain lämpöä?
Luin liian nopeasti, olihan se sanottu jo aloituksessa selvin sanoin. Minulle tuli käytännöllinen mielikuva tuosta ilmapumpun asentamisesta lämmönvaihtimesta poistuvan hukkalämmön talteen ottamiseksi. Myyjät kertovat lämmönvaihtimen hyötysuhteen olevan jopa yli 80%. En tiedä onko noin, mutta reippailla pakkasilla se tarkoittaisi poistuvan ilman olevan nollan alapuolella ja kuitenkin poistoilma sisältäisi kosteutta ja voisi jäätyneenä tukkia lämpöpumpun jäähdyttimen? Nollan yläpuolellakin olevan poistoilman työntäminen jäähdyttimen läpi vaatisi melkoisesti energiaa (kuten myös lämpöpumpun jäähdyttimen asentaminen kauas ilmalämpöpumpusta) ja voisiko sen kosteus aiheuttaa ongelmia lämpöpumpussa? Selvästi nollan yläpuolella olevan poistoilman ohjaaminen vaikka lämminvesivaraajalle menevän veden lämmittämiseen voisi olla parempi vaihtoehto (ilmankosteus ei haittaisi)? Pitää myöntää, etten tiedä mitä tuon poistoilman kosteus käytännössä vaikuttaisi, mutta se kuulostaa epäilyttävälle ajatukselle.
No kosteaa se on ulkoilmakin. Kenno jäätyy jos on miinuksella ja pintaan tiivistyy vettä. Kennon saa kuitenkin puhtaaksi, kun sitä sulattaa joko lepuuttamalla tai kääntämällä virtaus hetkeksi (en tiedä miten ne sen tekevät, kun en ole purkanut laitetta). Hetkellinen sähkölämmityskin toimii.
Sisä ja ulko-osan etäisyydellä ei ole juuri merkitystä. Niitä väliputkiakin voi suurentaa jos etäisyys on kovin suuri.
Jos tuon varsinaisen ideani tiivistäisi, niin siinä oli tarkoitus yhdistää nuo kaksi laitetta (lämmönvaihdin ja ilmalämpöpumppu) yhdeksi, niin että työaineena toimisi poistoilma.
Periaatteessa tuo varmaan toimisi, mutta toteutus ei olisi ilmeisestikään taloudellisesti mielekäs. Ilman puristelu on tunnetuilla tekniikoilla selvästi kalliimpaa kuin "freonien" pumppailu.
Tuo poistoilman kosteus ei ole ylivoimainen ongelma, koskapa niitä on poistoilmalämpöpumppujakin (joissa siis on työaineena "freoni" ja ilman puhallus erikseen). Luultavasti sulattelevat välillä niitä jäitä jäähdytyspinnoistaan.
Ks. rekuperaattori, engl. recuperator.
- Piti vahdata, josko t-mies olisi pureksinut mitä yritän syöttää, vaan täälläpä luuhaatkin tieteenteossa;)
Minulla ei ole asiantuntemusta alkaa väittämään vastaan, mutta vieläkin epäilen. Lämmin sisäilma sitoo paljon kosteutta ja kun se ajetaan läpi lämmön talteenotosta, niin ilma jäähtyy. Jäähtynyt ilma sisältää enemmän kosteutta kuin pystyy sitomaan ja kosteusongelma voidaan yhdessä jäähdyttimessä ratkaista huomioimalla se laitteen rakenteessa (kuten poistoilmalämpöpumpussa). Jos sama jäähtynyt ja kosteutta nopeasti luovuttava ilma ajetaan läpi toisesta jäähdyttimestä, niin epäilen kosteudesta koituvan ongelmia. Toivotaan ettei niitä tule ja jos kokeilet, niin kerro miten kävi. Saadaan tästäkin empiiristä tietoa, kiinnostaa :)