http://koti.mbnet.fi/henrihe/tiede/verbikaava.html
Siinä on hieno sivu maallikollekin ja varmasti tällä palstalla käsitelty.
Mutta kertokaa muin sanoin, mitä vaikkapa tuo alla esiteltävä kävellä-sanan kävellön-muoto (ällön kävele) tarkoittaa. Monta viinipullollista ollaan porukalla sitä mietitty.
Siis:
Aktiivin optatiivin preesensin yksikön 1. persoona: kävellön; ällön kävele
Siinä on hieno sivu maallikollekin ja varmasti tällä palstalla käsitelty.
Mutta kertokaa muin sanoin, mitä vaikkapa tuo alla esiteltävä kävellä-sanan kävellön-muoto (ällön kävele) tarkoittaa. Monta viinipullollista ollaan porukalla sitä mietitty.
Siis:
Aktiivin optatiivin preesensin yksikön 1. persoona: kävellön; ällön kävele
Vastaukset 3
Vanhimmat
Isossa suomen kieliopissa s. 1570 sanotaan, että "Toivomusta merkitsevää konditionaalia on Kauppinen (1998) nimittänyt optatiiviksi. Vanhastaan fennistiikassa on kutsuttu optatiiviksi arkaistista, runokielessä käytetttyä morfologista tyyppiä ollos, jolla on vain yksikön 2. persoonan muoto: Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa tai Nukkuos prinssini vaan."
Käsittääkseni tuota optatiivia ei siis käytännössä ole 1. persoonassa, kävellön on siis teoreettisesti muodosteltu. Missähän tilanteessa sitä voisikaan käyttää? Voiko itselleen esittää tämänkaltaista toivetta?
Toivomusta... hyvä!
Eli vienko viinitupaamme terveiset, että alamme miettiä sanan sisältöä tuon kuullos-sanan ymmärrettävyyden pohjalta?
Se on yksikössä sitten 'kuullon'?
Ilman viiniä on vaikea ymmärtää, että 'kävellön' on jonkinlainen itseeni kohdistuva kävelemistoivomus. Mutta ehkä asia vielä naksahtaa päässä kohdalleen.
Yksi kolmen litran BiB-tonkka naiseenmieheen sellaisella suhtjoutuisalla tahdilla, niin saattavat enimmät kävelehtimishalut lähteä vähäksi aikaa...