Tiedän, että on tutkittu fotonin massaa ja saatu sille jokin arvo. Asia voidaan tulkita myös "valopaineena", eli kun pintaa valaistaan, niin siihen syntyisi painetta, joka pitäisi olla mitattavissa, jos laite on riittävän herkkä.
Selitys löytyy suoraan siitä, että valo siirtää energiaa ja koska valaisu on toispuolinen, niin siitä pitäsi syntyä havaittava pintapaine kyseiselle pinnalle.
Selitys löytyy suoraan siitä, että valo siirtää energiaa ja koska valaisu on toispuolinen, niin siitä pitäsi syntyä havaittava pintapaine kyseiselle pinnalle.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ja se arvon yläraja siis on melkoisella tarkkuudella nolla.
mitattu? Ainakin fotonille on saatu massaa?
Näemmä on jo mitattu ja saatu arvoksi 4.6 µPa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Radiation_pressure
nykytietämyksen valossa (sanavalinta tahaton ;) ) fotonilla ei ole massaa.
Fotonilla ei oleteta olevan massaa. Ja on sille saatu kokeellinenkin massan yläraja, joka on, kuten mainittu varsin lähellä nollaa.
Sen sijaan tuon säteilypaineen laskeminen ei ole vaikeaa, koska fotonilla on liikemäärää, joka on verrannollinen sen energiaan. Siksi säteilypaineen arvon saa nopeasti laskettua suoraan säteilyn intensiteetistä.
Fotonin liikemäärä p = E/c tai h/l, missä l on aallonpituus. taajuudenkin avulla tuon voi laskea jne.
sitä sen sijaan en tiedä, onko valon tai säteilyn painetta suoraan mitattu, kun se on melko pientä, ja mittausta esimerkiksi tuo radiometrin tapaisissa laitteissa häiritsee lämpöön liittyvät muut ilmiöt... Tuo radiometrihän alunperin piti mitata valon painetta, mutta siitä tuli hauska lelu, ja pieni pähkinä purtavaksi fyysikoille...
Säteilypaine havaitaan esim satelliittien asennossa ja se on sen verran merkittävä että se pitää korjata jollain toisella momentilla jos halutaan säilyttää satelliitin asento.
Joo, ei olekkaan matkalla, mutta kun se törmää jonnekkin, niin silloin moni uskoo sillä olevan "massaa"
Jos uskoo, niin kuka? Ei ainakaan fysiikassa sellaista kovin vakavasti ole ajateltu. Tietysti moni väärinkäsityksiä saanut voisi sellaista uskoakin, ellei fysiikkaa tunne.
Koska fotoni saa atomin ytimestä avautuvaa energiaa räjähtämään normaalia nopeammin, niin silloin kappaleesta avautuu ulospäin normaalia enemmän energiaa ja sillä energialla pinnan atomit vänkäävät kohti kappaleen keskustaa, samalla kun työntyvät sieltä poispäin.
Tämä ilmiö siis pitää kappaleen pinnallakin olevat atomit kiinni kappaleessa, vaikkakin ne saattavat tulla tönityiksi irti sisältä päin, koska atomithan laajenevat kolmiulotteisesti ja tönivät toinen toisiaan poispäin, samalla kun räjähtävät kolmiulotteisesti, avautuen energia-aaltoina, jolloin atomit eivät loittone toisistaan suhteellisesti.
Ja ilman vetävää voimaa.
Savor
:);):)
paistaa koko Suomen alueelle, niin siitä syntyvä valopaine on noin 158 tonnia.
Sikäli kuin laskelmani pitävät paikkansa:
p=4.6e-6=0.0000046000 N/m^2 (Valopaine)
A=338000*1000*1000=3.38e 011 m^2 (Suomen pinta-ala)
F=p*A=1554800.0000000000 N
F/9.82=158329.9389002037 Kp
valopaineeseen:
http://en.wikipedia.org/wiki/Crookes_radiometer
Eikös tuon wikipedian jutun mukaan toiminta perustu kaasun virtaukseen levyjen kylmemmältä puolelta kuumemmalle puolelle. Ainakaan tuo "ikiliikkuja" ei toimi täydellisessä tyhjiössä, mikä olisi edellytys valon paineella toimimiselle.
Nichols'in radiometrillä se on tiettävästi mitattu:
http://en.wikipedia.org/wiki/Nichols_radiometer
Kokeiden tekijät eivät ymmärrä että mittalaitteet laajenevat kolmiulotteisesti.
Tämä on hyvin oleellinen juttu, joka pitää ottaa huomioon.
Itseasiassa fotonitkin laajenevat kolmiulotteisesti ja avautuvat energia-aaltoja, joilla tönivät tosiaan poispäin toisistaan samassa suhteessa kuin laajenevat ja tähänhän fotonien liike juuri perustuukin.
Ja tähän perustuu myös valon yleinen punasiirtymä, eikä suinkaan perustu mihinkään tilan simsalapim laajenemiseeen, niin ettei maailmankaikkeus laajene ulospäin jo olevaan tilaan.
Savor
:);):)
Löytyi tuosta:
http://www.elisanet.fi/master.navigator/fysiikka/The Pressure due to Radiation 1903.pdf