Iskemättä ystävyyteen!

sunshine* kirjoitti:

Olen nyt tuntenut erään pojan viime vuodelta asti yhteisten luentojen kautta. Vasta viime aikoina ollaan kuitenkin vähän enemmän juteltu, kun yhdellä kurssilla samassa ryhmässä ollaan. Minulle on nyt herännyt into tutustua paremmin, saattaa siinä pientä kiinnostumista muullakin tasolla olla, mutta haluaisin ihan ystävyydestä aloittaa. En vaan tiedä, miten tuo onnistuisi. Yhteisiä tunteja lukuunottamatta emme tekemisissä ole, mitä nyt koulujuttujen nojalla sähköpostia joskus, mutta ei ole kuitenkaan sellaista pohjaa käytävällä törmätessä alkaa jutella tai muuten lähestyä. Tai ainakin minusta se tuntuu omituiselta alkaa yhtäkkiä juttelemaan, kun ei samoissa piireissäkään pyöritä, mutta ehkä se vaan on oma asenteeni:) En tiedä, mitä kyseinen poika minusta ajattelee, ehkä pitää vain hyvänä tuttavana, mutta hyvällä huumorilla on ne vähät jutut juteltu kyllä:) Ja tyyppinä hän on tosi symppis, ehkä jopa vähän ujon puoleinen, en ole varma. Myöskään en itse osaa aivan täysin oma itseni hänen läheisyydessään olla. Näin ollen en tiedä, mitä hän ajattelisi, jos alkaisin yhtäkkiä lähempää tuttavuutta tehdä, vaikkakin vain ystävyysmielellä. Rohkea rokan syö ja niin pois päin, mutta kun en ole myöskään sieltä rohkeimmasta päästä ja en haluaisi, että nämä vähäisetkin välit sitten kuivahtaa pahimmassa tapauksessa. Antakaa neuvoja, mitä minun kannattaisi tehdä! Onko joitakin keinoja viestittää, että ystävyys kiinnostaisi, minkä perusteella hän ehkä oma-aloitteisesti kiinnostuisi myös tutustumisesta...?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä