Miten käsitätte suomen sanan KÄSITTÄÄ?
Saapi kirjoitella ihan vapaita assosiatioita aiheesta.
Saapi kirjoitella ihan vapaita assosiatioita aiheesta.
Käsitys
Average Brandy
4406
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tässäpä mun pohdintoja.Sanalla kai jokin konkreettinen merkitys, liittyy käsi-sanaan. Käsittää on jotain sellaista, että ymmärtää, tajuta, hoksata, oivaltaa. Toinen merkitys voisi olla lukea sisään jotain, koskea jotain(siis asiaa, ei siis esim. sormella koskea). Esim. tila käsittää pellot ja itse rakennukset.Tää jälkimmäinen kuulostaa vähän vanhentuneelta, mutta käytössä kai jonkin verran.
Kun jonkin asian ymmärtää, se ikään kuin muuttuu abstraktista konkreettiseksi ja on "käsin kosketeltavissa". Näin minä olen käsittävinäni. Ruotsiksi tällaista käsittämistä vastaa kenties parhaiten sana "begripa" joka viittaa tarttumiseen (kädellä).
Sanalla on toinenkin merkitys. Jokin kokonaisuus voi käsittää useampia osia. ts. se sisältää useampia osia eli muodostuu useista osista eli siihen kuuluu useampia osia. Ruotsissa tällaisen käsittämisen lähin vastine olisi kaiketi "omfatta".
Ruotsalainen voi tosin sanoa myös "Jag fattar inte alls!", jos jokin on hänelle käsittämätöntä.
Kuinkas muissa kielissä? Englanti: comprehend/comprise. Saksa: begreifen/einschliessen. Viro: käsitada/sisaldada. Liekö ranskassa muita vastineita kuin comprendre? Contenir? Saksassa ja virossa tuo käteen tai tarttumiseen viittaava konkretia on jotenkin näkyvissä (begreifen/käsitada), englannissa ja ranskassa ei niinkään.
Sanaparin "kääntää/käännellä" merkitysten analogia ei muuten toimi lainkaan sanaparin "käsittää/käsitellä" kohdalla.
Kuinkas virolainen kysyykään "How are you?" eli "Mitä kuuluu?". Lause kuuluu "Kuidas käsi käib?" Mitenkähän tuo käsi on tässä yhteydessä käsitettävä?
Begripa ja gripa, siinäpä se: GRIPA-verbistä juohtuu mieleeni englannin GRIP. Eikös sekin tarkoita otetta jostakin?
Ranskan comprendre kuvaa mielestäni myös selkeästi [käsiin] ottamista: con prendre 'yhteen ottaa'! Contenir < con tenir 'yhdessä pitää'(vrt. englannin contain)!
Saksan kielestä en osaa ajatella mitään.
>Sanaparin "kääntää/käännellä" merkitysten
>analogia ei muuten toimi lainkaan sanaparin
>"käsittää/käsitellä" kohdalla.
Miten niin ei? Jos ajattelemme KÄÄNNELLÄ olevan frekventatiivimuoto verbistä KÄÄNTÄÄ, se vois toimiakin?
"Toimimattomia" analogioita voisi toki löytää muitakin:
opettaa/opetella
harjoittaa/harjoitella
ajattaa/ajatella?...
Näiden hahmottaminen frekventatiivimuodoiksi voisi avartaa kielitajuamme?
Tuosta KÄSITTÄÄ vielä: siinä on vahvasti ajatuksessa mukana KÄSI. Jonkinlainen konkretian siirtyminen abstraktin toiminan kuvaajaksi (tmss).
Voisi jatkaa teemaa: voimmeko YMMÄRTÄÄ sellaisen asian, jonka voimme KÄSITTÄÄ?
Miten YMMÄRRÄMME asian?
Kyllä vain englannin "grip" tarkoittaa otetta tai (esim. renkaan) pitoa!
Ruotsin sana "grip" on veikeästi monimerkityksinen: toisaalta se merkitsee kouraa tai kahmainta (tekn.), toisaalta ylvästä lintua, aarnikotkaa! Eikös tuolla Linköpingin puolessa Saabilla tehdä JAS Gripen -nimisiä militääri-ilma-aluksia? JAS? Jakt, attack och spaning – vai mitenkäs se menikään?
Aarnikotkaa ei taida löytyä eläintietokirjoista. Ei sitä ainakaan ollut siinä Maapallon eläinkuvasto -nimisessä, vanhan perheraamatun kokoisessa opuksessa, joka oli mielilukemistoani 5-vuotiaana, yli 45 ajastaikaa sitten! Taitaa löytyä samoista kirjoista, joissa lohikäärmeetkin polskivat. Kuitenkin on ilmeistä, että aarnikotkan on uskottu olleen varsin tiukkaotteinen päiväpetolintu, jonka kynsistä ei hevin pyristellä vapaaksi!
Muita mieltä askarruttavia elukoita ovat mm. seuraavat:
Jalopeura? Peurasta jalostamalla aikaansaatu kissapeto?
Kamelikurki? "Olennoltaan uljas ja kaunissilmäinen kahdella jalalla kävijä. Asu pöyheä."
Muurahaiskarhu? Aika epäuskottava hybridiolento tämäkin.
Ja löytyisihän niitä toki lisääkin...