Laturin vastus ja kuorma

Mihin perustuu se että auton laturi kuluttaa vähemmän bensaa mooottorista kun sähkölaitteita on vähemmän päällä jos kerran laturin pyörimisnopeus on kokoajan vakio verrattuna moottoriin. Joku selitti että magneettikenttä antaa enemmän vastusta mitä enemmän on kuormaa olenko oikeassa? Olen ihmetellyt asiaa kauan
163643
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

> Mihin perustuu se että auton laturi kuluttaa
> vähemmän bensaa mooottorista kun
> sähkölaitteita on vähemmän päällä jos kerran
> laturin pyörimisnopeus on kokoajan vakio
> verrattuna moottoriin.

Laturin pyörimisnopeus vaihtelee siinä missä moottorinkin. Se on kiilahihnalla moottorissa kiinni, joten se pyörii aina samassa suhteessa moottorin kanssa, se EI siis pyöri vakionopeudella.

Se että se ottaa sen verran tehoa, kuin auton laitteet tavrvitsevat, perustuu siihen, että siihen on kytketty lataussäädin. Lataussäädin pitää latausjännitteen vakiona riippumatta moottorin kierroksista taikka laturin kuormituksesta. Kun jännite on vakio, niin tehoa otetaan vain sen verran, kuin laittee tarvitsevat (plus häviöt).

> Joku selitti että magneettikenttä antaa
> enemmän vastusta mitä enemmän on kuormaa
> olenko oikeassa?

Periaatteessa kyllä. Lataussäädin lisää laturin kenttäkäämitykseen jännitettä ja virtaa, ja se nostaa magneettikenttää. Tämä taas puolestaan vastustaa enemmän pyörimistä ja ottaa enemmän tehoa moottorista sekä samalla "pumppaa" auton virtapiireihin enemmän virtaa, kun sitä enemmän tarvitaan (kun jännite pyrkii putoamaan kuormituksen johdosta).

Lataussäädin siis valvoo auton verkon jännitettä ja jos se pyrkii putoamaan, se lisää laturin magnetointia nostamalla kenttäkäämin jännitettä (magneettisuutta).

Äänestä
  • Kiitos asiallisesta vastauksesta. Nyt voi epäiliville Tuomaille kertoa että kulutus todellakin riippuu laitteista

    Äänestä

  • Tiedätkö paljonko hyötysuhde on näillä väleillä:
    motti->laturi->akku->kuluttava laitteet?

    Millä tavalla on laskettu että jännitteensäädin antaa akulle 14,4v eikä 12 volttia? Mihin hukkuu 2,2 volttia

    Äänestä

  • vähäsen3 kirjoitti:

    Tiedätkö paljonko hyötysuhde on näillä väleillä:
    motti->laturi->akku->kuluttava laitteet?

    Millä tavalla on laskettu että jännitteensäädin antaa akulle 14,4v eikä 12 volttia? Mihin hukkuu 2,2 volttia

    > Tiedätkö paljonko hyötysuhde on näillä
    > väleillä:
    > motti->laturi->akku->kuluttava laitteet?

    Jaa-a.... heitän mitä suoraan muistan. Näitä hyötysuhteita löytynee kyllä netistäkin.

    - Otto-moottori lienee jotain 0.2 ??
    - Laturi (eli generaattorit yleensä hyvä) ehkä 0.95
    - Lyijyakku... (siis latauksesta purkuun) ei tietoa.... mutta ei varmaan kovin kaksinen... heitän kemiallinen hyötysuhde 0.5
    - Kuluttavat laitteet... riippuu laitteesta...
    esim. lampun polttimossa suurin osa menee lämpönä hukkaan... polttimo vaikkapa 0.1

    Kokonaishyötysuteen ko. välillä saat, kun kerrot kaikki hyötysuhteet keskenään. (Kannatta tsekata em. yksittäiset arvot jostain).


    > Millä tavalla on laskettu että
    > jännitteensäädin antaa akulle 14,4v eikä 12
    > volttia? Mihin hukkuu 2,2 volttia

    14V taikka 14.3V perustuu siihen, että akku rupeaa "kiehumaan" korkeammalla jännitteellä. 14V voidaan pitää jatkuvasti akun navoilla ilman, että se rupeaa "kiehumaan". 14.3V on täysin ladatun akun napajännite. Eli käytännössä lataussäädin pyrkii aina nostamaan akun navoille täyden latauksen silti keittämättä sitä piloille.

    Se että se ei heti toteudu (esim. täysin tyhjä akku alussa)johtuu siitä, että laturi pystyy antamaan vain tietyn rajallisen latausvirran (eikä suurempi ole edes tavoitekkaan, koska lataus voi tapahtua hitaammin ja toisaalta ei haluta viedä kaikea tehoa moottorista).

    Se 12V on vain se akun nimellisjännite jossain purkaustilassa (joku voi tietää paremmin). Johtuu siitä, että lyijyakun yhden kennon nimellisjännite on 1.5V ja 6 x 1.5 = 12.

    2.2V ei huku mihinkään se on vain täyden akun ja akun nimellisjännitteen erotus.

    Äänestä

  • Jonsson. kirjoitti:

    > Tiedätkö paljonko hyötysuhde on näillä
    > väleillä:
    > motti->laturi->akku->kuluttava laitteet?

    Jaa-a.... heitän mitä suoraan muistan. Näitä hyötysuhteita löytynee kyllä netistäkin.

    - Otto-moottori lienee jotain 0.2 ??
    - Laturi (eli generaattorit yleensä hyvä) ehkä 0.95
    - Lyijyakku... (siis latauksesta purkuun) ei tietoa.... mutta ei varmaan kovin kaksinen... heitän kemiallinen hyötysuhde 0.5
    - Kuluttavat laitteet... riippuu laitteesta...
    esim. lampun polttimossa suurin osa menee lämpönä hukkaan... polttimo vaikkapa 0.1

    Kokonaishyötysuteen ko. välillä saat, kun kerrot kaikki hyötysuhteet keskenään. (Kannatta tsekata em. yksittäiset arvot jostain).


    > Millä tavalla on laskettu että
    > jännitteensäädin antaa akulle 14,4v eikä 12
    > volttia? Mihin hukkuu 2,2 volttia

    14V taikka 14.3V perustuu siihen, että akku rupeaa "kiehumaan" korkeammalla jännitteellä. 14V voidaan pitää jatkuvasti akun navoilla ilman, että se rupeaa "kiehumaan". 14.3V on täysin ladatun akun napajännite. Eli käytännössä lataussäädin pyrkii aina nostamaan akun navoille täyden latauksen silti keittämättä sitä piloille.

    Se että se ei heti toteudu (esim. täysin tyhjä akku alussa)johtuu siitä, että laturi pystyy antamaan vain tietyn rajallisen latausvirran (eikä suurempi ole edes tavoitekkaan, koska lataus voi tapahtua hitaammin ja toisaalta ei haluta viedä kaikea tehoa moottorista).

    Se 12V on vain se akun nimellisjännite jossain purkaustilassa (joku voi tietää paremmin). Johtuu siitä, että lyijyakun yhden kennon nimellisjännite on 1.5V ja 6 x 1.5 = 12.

    2.2V ei huku mihinkään se on vain täyden akun ja akun nimellisjännitteen erotus.

    akkua jossa olisi 14v jännite.

    Ja totean että olen mittaillut täysiä akkuja, täyden akun jännite on siinä 12.5V hujakoilla, ja latausjännite 14V hujakoilla.

    Äänestä

  • Nyt jos autoissa jätettäisiin päivällä/valoisan aikaan valot pois niin päästöt pienenisi, ei se yhdessä autossa mitään, mutta 100000 autoa näin tekisi, niin sillä olisi jo vaikutusta. Kuitenkin ollaan menossa siihen että polttoainetta pitää säästellä ja päästöjä pienentää, ei ehkä uusimmissa autoissa vaikuta, mutta vanhoissa jo vaikutus näkyisi.

    Meillä opetettiin pienenä, ettei kotonakaan turhaan valoja poltella.

    Äänestä

  • Jonsson. kirjoitti:

    > Tiedätkö paljonko hyötysuhde on näillä
    > väleillä:
    > motti->laturi->akku->kuluttava laitteet?

    Jaa-a.... heitän mitä suoraan muistan. Näitä hyötysuhteita löytynee kyllä netistäkin.

    - Otto-moottori lienee jotain 0.2 ??
    - Laturi (eli generaattorit yleensä hyvä) ehkä 0.95
    - Lyijyakku... (siis latauksesta purkuun) ei tietoa.... mutta ei varmaan kovin kaksinen... heitän kemiallinen hyötysuhde 0.5
    - Kuluttavat laitteet... riippuu laitteesta...
    esim. lampun polttimossa suurin osa menee lämpönä hukkaan... polttimo vaikkapa 0.1

    Kokonaishyötysuteen ko. välillä saat, kun kerrot kaikki hyötysuhteet keskenään. (Kannatta tsekata em. yksittäiset arvot jostain).


    > Millä tavalla on laskettu että
    > jännitteensäädin antaa akulle 14,4v eikä 12
    > volttia? Mihin hukkuu 2,2 volttia

    14V taikka 14.3V perustuu siihen, että akku rupeaa "kiehumaan" korkeammalla jännitteellä. 14V voidaan pitää jatkuvasti akun navoilla ilman, että se rupeaa "kiehumaan". 14.3V on täysin ladatun akun napajännite. Eli käytännössä lataussäädin pyrkii aina nostamaan akun navoille täyden latauksen silti keittämättä sitä piloille.

    Se että se ei heti toteudu (esim. täysin tyhjä akku alussa)johtuu siitä, että laturi pystyy antamaan vain tietyn rajallisen latausvirran (eikä suurempi ole edes tavoitekkaan, koska lataus voi tapahtua hitaammin ja toisaalta ei haluta viedä kaikea tehoa moottorista).

    Se 12V on vain se akun nimellisjännite jossain purkaustilassa (joku voi tietää paremmin). Johtuu siitä, että lyijyakun yhden kennon nimellisjännite on 1.5V ja 6 x 1.5 = 12.

    2.2V ei huku mihinkään se on vain täyden akun ja akun nimellisjännitteen erotus.

    Perinteisen autoon asennetun generaattorin hyötysuhde ei ole päätä huimaava, vaan liikkuu suuruusluokassa 40 % ja. on osakuormalla ja suurilla kierrosluvuilla (

    Äänestä

  • Pälkähti päähän vaan... kirjoitti:

    Nyt jos autoissa jätettäisiin päivällä/valoisan aikaan valot pois niin päästöt pienenisi, ei se yhdessä autossa mitään, mutta 100000 autoa näin tekisi, niin sillä olisi jo vaikutusta. Kuitenkin ollaan menossa siihen että polttoainetta pitää säästellä ja päästöjä pienentää, ei ehkä uusimmissa autoissa vaikuta, mutta vanhoissa jo vaikutus näkyisi.

    Meillä opetettiin pienenä, ettei kotonakaan turhaan valoja poltella.

    Ajovalojen kokonaiskulutus lienee useimmassa autossa luokkaa 150 W. Se vastaa lisäpolttoaineenkulutuksena noin 0,1 - 0,2 l/100 km ajonopeuden mukaisesti. Se on hinta paremmasta liikenneturvallisuudesta, ja jo yhden liikennekuoleman välttämisellä kuitataan monen auton ajovalojen kulutus hyvin pitkäksi aikaa.

    Paljon suurempi vaikutus olisi sillä, ettei autostereoita, paikannuslaitteita, ilmastointeja, istuimen- tai takaikkunanlämmittimiä käytettäisi ja lämmittimen puhallinkin olisi aina pienimmällä teholla jne. Suurin vaikutus on kuitenkin ajonopeuden pudottamisella esimerkiksi 5 tai 10 km/h, jolloin kulutus pienenisi moninkertaisesti tuohon ajovalojen käyttämään verrattuna.

    Äänestä

Suureneeko laturin antama virta sitten suoraan lineaarisesti kierrosluvun mukana? Ei tätä voi kestää mikään laite kun tulee isoja virtoja?

Miten virta rajoittuu siihen määrään mitä laturille on luvattu

Äänestä
  • > Suureneeko laturin antama virta sitten suoraan
    > lineaarisesti kierrosluvun mukana? Ei tätä voi
    > kestää mikään laite kun tulee isoja virtoja?

    Säätämättömässä laturissa teoriassa kyllä, mutta käytännössä ei tietenkään, koska lataussäädin huolehtii siitä, että otetaan vain sen verran virtaa (tehoa) kuin tarvitaan (plus häviöt).


    > Miten virta rajoittuu siihen määrään mitä
    > laturille on luvattu.

    Laturin omat häviöt yms. tekijät rajoittavat ko. maksimivirran. Se ei pysty antamaan enempää, koska se on vain sen kokoinen kuin se on... se ns. kyllästyy.

    On saatavissa eri tehoisia latureita. Jos esim. autossa on paljon kuluttavia laitteita, niin voi olla pakko ostaa tehokkaampi laturi, josta saadaan enemmän virtaa jo pienemmillä kierroksilla.

    Äänestä

Voiko itse luoda oman aggregaatin jos otan autosta laturin ja laitan sen vaikka ruohonleikkurin akseliin hihnavälityksellä, pistän vielä akun väliin ja tuosta akusta laitan 12-230v muuntajan (kaupasta saa) Onko tuo tehosäädin mukana laturin sisällä vai onko se erikseen autossa jssain?

Äänestä
  • ja ota sähköä auton tupakansytyttimestä.

    Äänestä

  • Kyllä toimii, jos vain pyörimisnopeudet ja tehot ovat sopivia. (Eri asia sitten on, että pienen agregaatin taitaa saada myös aika halvalla suoraan kaupasta, eikä tarvitse tehdä mitään.) Oletetaan, että halutaan tehdä kokeilua, niin tässä ohjeita.


    ===

    Tehonsäädin on mallista riippuen joko erikseen taikka laturissa sisällä.


    Lataussäädin on erikseen:
    -------------------------

    Romuttamolta saa halpoja 12V latureita ja sopivia 12V lataussäätäjiä (taikka latausreleeksi kutsuttiin ennen). Latausreleessä taikka -säätäjässä on kolme johdinta (kannattaa hankkia kuitenkin säätäjä, koska releet ovat vikaantuvia ja vanhanaikaisia):

    plusjohdin
    - miinusjohdin (taikka maa)
    F kenttäjohdin (Field)

    Laturi kytketään akun pussaan ja miinukseen. Lataussäätäjän kytketään akun napaan, ja - akun miinus napaan. Lataussäätäjän kolmas johdin on se, joka säätää sitä laturin kenttäkäämiä, ja sen merkki on yleensä F. Sille on laturissa oma paikkansa, johon se kytketään (ei muualle), merkitty vaikka F kirjaimella. Siinä se.


    Lataussäädin on laturissa mukana:
    ---------------------------------

    Tällainenkin 12V laturi varmaan löytyy myös romuttamolta. Yleensä edes hiiliä ei tarvitse vaihtaa.

    Tämä on helppo tapaus: kytkee vain plus ja miinus navat laturista ja akusta yhteen.


    ===

    Ehkä suurin vaikeus on löytää sopiva kiilahihnapyörä ruohonleikkurin akselille. On myös tsekattava suurinpiirtein, että pyörimisnopeus on sopiva (tätä voi säädellä ensiopyörän koolla) ja että ruohonleikkuri ei totaalisesti ole esim. liian tehoton. Normaalin auton tyhjäkäynti on n. 1000 r/min ja tarkistaa hihnapyörien koot, josta voi laskea välityssuhteet yms. Kannattaa laskea siten, että auto pyörisi hieman tyhjäkäyntiä nopeammin, niin lataisi paremmin esim 2000-3000 r/min. Jos leikkuri ei tähän yllä, niin pitää laittaa vain suurempi ensiopyörä, niin se pyörittää laturia riittävän suurilla kierroksilla (jollei sitten leikkurin teho lopu kesken).

    Äänestä

  • Jonsson. kirjoitti:

    Kyllä toimii, jos vain pyörimisnopeudet ja tehot ovat sopivia. (Eri asia sitten on, että pienen agregaatin taitaa saada myös aika halvalla suoraan kaupasta, eikä tarvitse tehdä mitään.) Oletetaan, että halutaan tehdä kokeilua, niin tässä ohjeita.


    ===

    Tehonsäädin on mallista riippuen joko erikseen taikka laturissa sisällä.


    Lataussäädin on erikseen:
    -------------------------

    Romuttamolta saa halpoja 12V latureita ja sopivia 12V lataussäätäjiä (taikka latausreleeksi kutsuttiin ennen). Latausreleessä taikka -säätäjässä on kolme johdinta (kannattaa hankkia kuitenkin säätäjä, koska releet ovat vikaantuvia ja vanhanaikaisia):

    plusjohdin
    - miinusjohdin (taikka maa)
    F kenttäjohdin (Field)

    Laturi kytketään akun pussaan ja miinukseen. Lataussäätäjän kytketään akun napaan, ja - akun miinus napaan. Lataussäätäjän kolmas johdin on se, joka säätää sitä laturin kenttäkäämiä, ja sen merkki on yleensä F. Sille on laturissa oma paikkansa, johon se kytketään (ei muualle), merkitty vaikka F kirjaimella. Siinä se.


    Lataussäädin on laturissa mukana:
    ---------------------------------

    Tällainenkin 12V laturi varmaan löytyy myös romuttamolta. Yleensä edes hiiliä ei tarvitse vaihtaa.

    Tämä on helppo tapaus: kytkee vain plus ja miinus navat laturista ja akusta yhteen.


    ===

    Ehkä suurin vaikeus on löytää sopiva kiilahihnapyörä ruohonleikkurin akselille. On myös tsekattava suurinpiirtein, että pyörimisnopeus on sopiva (tätä voi säädellä ensiopyörän koolla) ja että ruohonleikkuri ei totaalisesti ole esim. liian tehoton. Normaalin auton tyhjäkäynti on n. 1000 r/min ja tarkistaa hihnapyörien koot, josta voi laskea välityssuhteet yms. Kannattaa laskea siten, että auto pyörisi hieman tyhjäkäyntiä nopeammin, niin lataisi paremmin esim 2000-3000 r/min. Jos leikkuri ei tähän yllä, niin pitää laittaa vain suurempi ensiopyörä, niin se pyörittää laturia riittävän suurilla kierroksilla (jollei sitten leikkurin teho lopu kesken).

    Voiko käyttää vs. vaihtovirtalaturia ?
    Voisiko sen laturin vaihtovirran muuttaa television vaihtovirraksi suoraan jollain muuntimella ?

    Äänestä

  • kiinnostunut. kirjoitti:

    Voiko käyttää vs. vaihtovirtalaturia ?
    Voisiko sen laturin vaihtovirran muuttaa television vaihtovirraksi suoraan jollain muuntimella ?

    käytössä olevat laturit lienevät nykyään vaihtovirtalatureita, joiden ulostulo on kolmivaihetasasuunnattu diodeilla.

    Halvin tie taitaa olla ihan normaalisti laittaa laturin perään akku, ja ottaa akusta invertterillä 230 VAC, joka käy yleensä kaikille tavallisille verkkolaitteille, myös TV:lle.

    Invertterejä saa eri teholuokissa alkaen 100W ylöspäin ja maksaa alkaen 35€ ylöspäin.

    ---

    Jos ajattelit ottaa vaihtovirran suoraan laturista, niin ongelmaksi muodostuu virheellinen taajuus. Normaalissa verkossa on Euroopassa 50Hz, mutta auton laturin vaihtotaajuus vaihtelee kierrosnopeuden mukaan, joten sitä ei voi sellaisenaan suoraan käyttää esim. muuntajan kautta. Paras on muuttaa tasavirraksi ja akkuun ja sieltä edelleen normaaleilla inverttereillä eteenpäin.

    Äänestä

  • kiinnostunut. kirjoitti:

    Voiko käyttää vs. vaihtovirtalaturia ?
    Voisiko sen laturin vaihtovirran muuttaa television vaihtovirraksi suoraan jollain muuntimella ?

    Ota sähköä töpselistä. Et silloin tarvitse vaihtoa, virtaa etkä muuntimia.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


fdsafdda kirjoitti:

Mihin perustuu se että auton laturi kuluttaa vähemmän bensaa mooottorista kun sähkölaitteita on vähemmän päällä jos kerran laturin pyörimisnopeus on kokoajan vakio verrattuna moottoriin. Joku selitti että magneettikenttä antaa enemmän vastusta mitä enemmän on kuormaa olenko oikeassa? Olen ihmetellyt asiaa kauan

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu