VETTÄ SATAA!

Möhnät sulaa, seuraavat möhnät tulee luulenpa maaliskuussa. Joulu ja hiihtolomat ainakin on lumettomat, tarkoitan KehäIII:n sisäpuolella ainakin on näin mahtollisesti. Helmikuussa aurinko paistaa, ei satele juuri mitään, ehkä joitain sumusateita, ts. tihkua tulee paikoitellen. Mutta päivisin on keskimäärin 10 astetta, ja leskenlehdet alkaa kukkimaan helmikuun 17. päivä. Myös omenapuut jossain voivat kukkia tuolloin. Sitten tuon maaliskuun loppupuolen kylmenemisen seurauksena Helsingin seudulle sataa parina päivänä puoli metriä lunta. Siitä riittää iloa lapsille ja hiihtäjille wappuun asti, jolloin siitä ei ole sanottavammin iloa kenellekään. Wappunakin on toki lumi maassa, ja merikin jäässä, kunnes lämpenee. Vuosisadan ehkäpä ajankohtaan nähden historian lämpimin jakso sattuu kesäkuun alkupuoleen. Juhannusaaton vaiheilla sitten säätyyppi muuttuu, kun tuuli kääntyy jälleen pohjoiseen. Muuttolinnuista suurin osa joutuu palaamaan sinne, mistä tulivatkin, sillä tämä kylmeneminen koettelee miltei koko Eurooppaa. Valmiiksi rakennetut juhannuskokot peittää kaunis valkea vaippa. Kesälomansa aloittaneet kiroavat huonoja lomailmoja, yleisesti vaaditaan lomien siirtämistä loppukesään, elokuulle. Kukaan ei kuitenkaan osaa aavistaa tuolloin elokuun säitä. Nimittäin trooppinen myrsky pyyhkäisee maamme yli heinä-elokuun vaihteessa. Tähän historian pahimpaan maatamme kohdanneeseen myrskyyn liittyy myöskin ennennäkemättömiä tornadoja. Siitä alkaa sadekausi, jota kestää noin kahdeksan kuukautta.