Älyn irtautumisesta tahdosta

filosofi kirjoitti:

On suorastaan luonnotonta, että äly jonka luonto asetti tehtävään palvelllakseen sokeaa esineellistynyttä elämäntahtoa ja sen tarkoitusperiä tulee kutsumukselleen uskottomaksi seuratakseen omia tarkoitusperiään irrottautuen luonnon kokonaisuudesta ja aettuen ikään kuin sitä vastaan alkuperänsä unohtaen ollen nyt yhteen tajuntaan keskitetty maailma, objekti mielteenä mielteen maailman saavuttaessa täydellisen objektivoituneisuuden älyn vapautumisen tuloksena. Mitä nimitetään innoituiksen silmänräpäykseksi ei ole muuta kuin missä älyä on sellainen ylimäärä, että maailmasta tarkoituksetta syntyy puhdas, ja objektiivinen kuva, joka on tahdon tartkoitusperille hyödytön, korkeammissa asteissa niille jopa vahingolliseksi koituva, siinä on ainakin taipumusta tuohoin epänormaaliuteen, jota neroudeksi kutsutaan, ja joka viittaa siihen että ikään kuin persoonamme, varsinaisen minämme ulkopuolelta tuleva genius alkaa toimia ja vaikuttaa maailman puhtaana kuvastimena, ideoiden käsittämisen edellytyksenä jolloin tiedoitseva on tiedoitsemise puhdas subjekti, nauttiessamme siitä nerojen objektiivisuudesta eli puhtaudesta, jolla maailma, eli objekti mielteenä heillä on erottunut ja ikään kuin haihtunut pois maailmasta eli objektista tahtona kun neron objektiivisessa käsityksessä maailman väikkyessä vieraana kontemplaation esineenä tunkiessa tahtomisen ulos tajunnasta

Tahto joka, on vapaa ja perusteeton, ilmenee eläimess havainnollisena ja ihmisessä ajateltuna motiivina, jokaisen sisimmässä jättiläiskokoisena realissimumina, joka asettuu lujasti vastustamaan jokaista muuta kuin sen tarkoitusperiin tähdättyä toimintaa, älyn ollessa muilla kuin korkeamman tietokyvyn omaavilla neroilla, tiukasti sidottuna tahdon palvelukseen, niin ettei se kykene vapaasti leijumaan objektinsa yläpuolella juuresta ja alkuperästään irtautuneena ja tulemaan objektin puhtaaksi kuvastimeksi, tulemaan kutsumukselleen uskottomaksi, johon luonto sen alkujaan määräsi ja näkemään olioissa enemmän yleistä kuin erityistä, kun tahdon palveleminen etupäässä vaatii tietoa erityisestä. nerolla äly on kuin 2 herran palvelija kun se tilaisuuden tullen tulee uskottomaksi tahdolle seuratakseen omia tarkoitusperiä jättäen tahdon pulaan sopimattomaan aikaan. Tällainen uksilö on enemmän tai vähemmän normaaliin toimintaan kelpaamaton, välistä käytökseltään


Subjektiivisen lähtökohdan, maailman mielteenä, joka on yksipuolinen, ohella maailma on paljon muutakin, nimittäin tahto eli olioiden olemassaolo itsessään, johon ei tarvita mitään subjektia, eikä ole mieltävä eikä mielletty, kun olioiden objektivinen olemassaolo ja järjestys aivoilmiönämme on peruuttamattomasati subjektista riippuvainen

mutta loogisen empirismin mukaantieto on tietoa vainmuotonsa ansiosta. muoto esittää sen mitä

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä