Mä olen oikeasti ruvennut miettimään yhtä asiaa. Olen seurustellut muutaman kerran, ja yksi yhteinen tekijä on leimannut jokaista suhdettani. Se on ollut se, että mies on lopulta kyllästynyt siihen, kun seksiä ei ole herunut riittävästi ja mun halut on hiukan hiipuneet. Omalta osaltani syynä siihen on ollut se, että olen kokenut olevani enemmänkin antajana kuin saajana suhteessa, joten kun mies on kohdellut mua - toki hyvin, mutta pääasiassa seksuaalisten halujensa tyydyttäjänä, niin mielestäni ei ole ihmekkään, että fiilikseni on hiukan latistuneet. En väitä itsekkään olevani täydellinen tässä asiassa, mutta rehellisyyden nimissä olen parisuhteissani suurimmaksi osaksi ollut se, joka ehdottaa, yllättää, piristää jne., mies ei juuri ole osallistunut tähän puoleen. Mutta seksiä pitäisi kuitenkin saada... Mun mielestä tässä on ihan helkatinmoinen ristiriita, ja olen todella ihmetellyt, eikö mies oikeasti ymmärrä, että parisuhde ei voi olla pelkkää seksiä, ja jos sitä haluaa, niin molempien - siis huom! Molempien, myös miehen - täytyy nähdä vaivaa sen eteen. Luulen, että kyllä tämäkin nainen syttyisi ja heräisi paljon helpommin, jos joskus olisi illallinen ja ja jotain hyvää viiniä katettuna kun tulee kotiin, joskus tarjottaisiin kokovartalohierontaa ilman, että sitä tarvitsee erikseen pyytää, joskus yllätettäisiin jollain mukavalla mistä pidän tai alettaisiin hieroa ja hyväillä spontaanisti jossain yllättävässä tilanteessa. Mutta ei, se on aina ollu ne samat - toki mukavat ja hellät - suukot ja halaukset, vaatteet pois, kuiskaus "haluaisin rakastella kanssasi" ja sitten siitä ne samat rutiinit eteenpäin. Ei vaan jaksa pitemmän päälle sytyttää intohimon liekkiä, ainakaan mulla. En tarkoita, että jatkuvasti pitäis olla jotain noita yllämainitsemiani juttuja, mutta kun ois edes joskus. Edes muutaman kerran siellä harmaan arjen ja kiireen keskellä jotain pientä piristystä, mutta kun ei.
Ollakseni rehellinen, olen saanut elämässäni ehkä ihan parhainta, sytyttävintä ja tyylikkäintä kohtelua varatuilta miehiltä (toki tiedän nämä pelurit, mutta silti). Tosin kokemuksen ja elämän opetuksien myötä erotan, mikä on pelkkää himoa, mikä ihastumisen huumaa ja mikä oikeasti rakastumista, mutta siitä huolimatta en voi käsittää, miksi suhteissani tämä puoli ei ole toiminut. Teenkö mä jotain väärin, jonka vuoksi miestä ei edes kiinnosta tehdä mua onnelliseksi ja saada mua syttymään, vai pitääkö mies mua vaan itsestäänselvyytenä? Olen sitten nauttinut täysillä ja ilman omantunnontuskia tosta ukkomiehiltä saamastani kohtelusta, kun sitä niin harvoin on sinkkumiehiltä (tai omalta mieheltä, silloin kun on seurustellu) saanut. Olen yrittänyt kiinnittää omaan käyttäytymiseeni huomiota, en nalkuta, olen ystävällinen jne., ja miehiltäkin on positiivista palautetta monessakin mielessä tullut. Mutta joskus on vaan tullut sellainen olo parisuhteessa ollessa, että miehelle järjestys on 1. saada multa mahdollisimman paljon seksiä ja 2. tehdä mut onnelliseksi. Muuten hyvä, mutta toi järjestys takaa sen, ettei mua liiemmin kyllä seksileikit kiinnosta. Mä olen nainen, ja MUT PITÄÄ TEHDÄ ONNELLISEKSI ENSIN JOTTA MÄ HALUAISIN SITÄ SEKSIÄ, ei toisin päin.
Niin että viestini perimmäinen tarkoitus on siis kysyä, että olenko mä ainoa joka toivoisi enemmän huomiota kumppaniltaan, ja ajatteleeko miehet oikeasti tuollaisia asioita miten paljon? Niin, ja tää on siis kirjoitettu kaikella ystävyydellä miehiä kohtaan, te ootte kivoja ja ihania, mutta joskus ois kiva jos muistaisitte ajatella enempi sillä yläpäälläkin :)
Ollakseni rehellinen, olen saanut elämässäni ehkä ihan parhainta, sytyttävintä ja tyylikkäintä kohtelua varatuilta miehiltä (toki tiedän nämä pelurit, mutta silti). Tosin kokemuksen ja elämän opetuksien myötä erotan, mikä on pelkkää himoa, mikä ihastumisen huumaa ja mikä oikeasti rakastumista, mutta siitä huolimatta en voi käsittää, miksi suhteissani tämä puoli ei ole toiminut. Teenkö mä jotain väärin, jonka vuoksi miestä ei edes kiinnosta tehdä mua onnelliseksi ja saada mua syttymään, vai pitääkö mies mua vaan itsestäänselvyytenä? Olen sitten nauttinut täysillä ja ilman omantunnontuskia tosta ukkomiehiltä saamastani kohtelusta, kun sitä niin harvoin on sinkkumiehiltä (tai omalta mieheltä, silloin kun on seurustellu) saanut. Olen yrittänyt kiinnittää omaan käyttäytymiseeni huomiota, en nalkuta, olen ystävällinen jne., ja miehiltäkin on positiivista palautetta monessakin mielessä tullut. Mutta joskus on vaan tullut sellainen olo parisuhteessa ollessa, että miehelle järjestys on 1. saada multa mahdollisimman paljon seksiä ja 2. tehdä mut onnelliseksi. Muuten hyvä, mutta toi järjestys takaa sen, ettei mua liiemmin kyllä seksileikit kiinnosta. Mä olen nainen, ja MUT PITÄÄ TEHDÄ ONNELLISEKSI ENSIN JOTTA MÄ HALUAISIN SITÄ SEKSIÄ, ei toisin päin.
Niin että viestini perimmäinen tarkoitus on siis kysyä, että olenko mä ainoa joka toivoisi enemmän huomiota kumppaniltaan, ja ajatteleeko miehet oikeasti tuollaisia asioita miten paljon? Niin, ja tää on siis kirjoitettu kaikella ystävyydellä miehiä kohtaan, te ootte kivoja ja ihania, mutta joskus ois kiva jos muistaisitte ajatella enempi sillä yläpäälläkin :)
Vastaukset 35
Vanhimmat
"Mä olen nainen, ja MUT PITÄÄ TEHDÄ ONNELLISEKSI ENSIN JOTTA MÄ HALUAISIN SITÄ SEKSIÄ, ei toisin päin."
Pata kattilaa soimaa.
Mun on vielä kerran vastattava tähän aiheeseen,kun se tulee pienin väliajoin palstoille yhä uudestaa,ja uudestaan,teetkö sinä miehelle sitä mitä itse haluat sulle tehtävän että tulet"onnelliSEXI"aika typerä ajatus maailma,anteeks mut ei millään pahalla.Millä lailla mies voi tehdä onnelliseks jos et itse pelaa yhteis peliä kumppanisi kanssa,meillä mies kyllä tekee kaikkensa että hyvä tulee joskus liikaakin,mut onnelliseksi,en ymmärrä en????
Muutama sananen miesten ja naisten välisistä eroista: miehet ja naiset eivät useinkaan arvosta samoja asioita parisuhteessa. Jotta molemmat olisivat tyytyväisiä suhteeseen, olisi hyvä ilmaista halunsa toiselle, mutta kuitenkin siten, etteivät ne kuulosta vaatimukselta. Nalkuttaminen ei varmaankaan auta puolin eikä toisin. Jos puolisot rakastavat toisiaan, niin he tekevät mielellään toistensa hyväksi asioita.
Ehkä ap. tekee miehelle asioita, joista tämä ei niin välitä tai sitten hän tekee liikaa miehen hyväksi ja mies ottaa hänet itsestäänselvyytenä. Ehkä mies luulee, että nainen on tyytyväinen, koska tekee niin paljon hänen hyväkseen. Ehkä ei aina kannata tehdä niin paljon.
Jotenkin kuulostaa siltä, että ap. yrittää käyttää seksiä ja muita miellyttämiskeinoja maksuvälineenä saadakseen mieheltä rakkautta. Eikö ap. nauti seksistä siinä missä miehensäkin?
Saadakseen lisää sellaisia rakkaudentekoja ja läheisyyttä, mitä nainen haluaa, hän voi vaihvihkaa varovaisesti ohjata miestä läheisempään kanssakäymiseen ja tunteiden maailmaan. Se ei ehkä ole kaikkien miesten kohdalla mahdollista, mutta kannattaa yrittää.
"Mä olen nainen, ja MUT PITÄÄ TEHDÄ ONNELLISEKSI ENSIN JOTTA MÄ HALUAISIN SITÄ SEKSIÄ, ei toisin päin."
heh, tää on pelkkää vedätystä. Keksisit nyt edes jotain vähän fiksumpaa..
Toi on kyllä fiksu huomio.
Jaa mää luulin että mun pitää ensin saada seksiä että jaksan yrittää tehdä naisen onnelliseksi..
,,
,
,
,
naisista ja naisen tarpeista sekä haluista
Minulla ihan sama eli MINUT PITÄISI ENSIN TEHDÄ ONNELLISEKSI, että saisi multa seksiä.
Silloin kun mies sen tekee eli minut onnelliseksi niin ei kyllä tarvitse miehen puuttesta kärsiä vaan saisi minulta vaikka 3 kertaa päivässä eli esim aamulla, päivällä ja illalla.
Et maininnut ikääsi. Miksiköhän? Kokemusta tuntuu olevan miehistä enemmänkin kuin olisit 100 vuotias. Monen eri miehen käytössä ollut nainen ei ole kiinnostava vaan kuvottava.
juuri noin.noo eipä sillä mielipiteet kullaki.Mul on niin että rakastellaan kerran viikos,mut hellitään muuten toisiamme päivittäin.rakastelu on siis sellaista epäsäännöllisen säännöllistä,enpähän leipäänny vaik tiheämmin haluaisinkin kuin hän,jotenki pysyy sellanen kiva sytty yllä.seksuaalisuus on erilaista eri ihmisillä.Ilman näitä jokapv siä muita hellyyksiä olisin kait yhtä katkera kuin niin moni täällä.Miepä oonki onnellinen,heheh :)) naisen näkökulma
Tuo naisten suhtautuminen seksiin kuin kauppatavaraan tuntuu miehen näkökulmasta aika kylmältä ja tylyltä. Ainakin minä haluan naisen joka haluaa MINUA ja syttyy MINUSTA eikä niistä kukkapuskista ja kynttiläillallisista. Tuollainen nainenhan voisi hypätä sänkyyn kenen tahansa miehen kanssa, kunhan mies vain tarjoaisi ruusun ja lasillisen viiniä.
Kyse on ainakin minun näkökulmastani enemmänkin siitä, että jos nainen on onneton parisuhteessaan ja kokee, että mies ei viitsi nähdä vaivaa hänen eteensä, naisen ei tee mieli. Ei siis tee mieli, ymmärrätkö? Miesten on tätä todella vaikea ymmärtää, tunnetusti. Sen sijaan voi hyvinkin alkaa tekemään mieli sitä naapurin Penaa, joka aina postilaatikolla sanoo jonkun kauniin sanan, vaihtaa autoon öljyt kun oma ukko ei ehdi, vinkkaa ohimennessään, on HUOMAAVAINEN. Sitä nainen kaipaa. Jos mies ei saa kotona seksiä, vika on todella harvoin frigidissä naisessa, todennäköisesti vaimo harrastaa sitäj ossain muualla. Peiliin vilkaisu voi joskus auttaa.
...nainen ei ihastu mieheen, vaan miehen tekemiin palveluksiin. Sittenhän naisen kannattaisi mennä kimppaan kampaajansa, hierojansa tai mekaanikkonsa kanssa ja maksaa saamistaan palveluista seksillä.
Jos en kiinnosta naista omana itsenäni vaan minun pitää koko ajan olla passaamassa ja palvelemassa arvon prinsessaa niin antaa sitten olla. Varmaan jossain on nainen joka tykkää minusta sellaisena kuin olen ja nauttii seksistä kanssani, eikä vaadi kiinnostuksen herättämiseksi kynttiläillallisia ja hierontoja.
Jos naapurin Pena tai kuka vaan mies alkaa kiinnostaa naista vaan sen takia, että siltä saa vähän huomiota, niin sellainen nainen on halpa lutka joka ei ansaitsekaan miestä.
"...nainen ei ihastu mieheen, vaan miehen tekemiin palveluksiin. Sittenhän naisen kannattaisi mennä kimppaan kampaajansa, hierojansa tai mekaanikkonsa kanssa ja maksaa saamistaan palveluista seksillä."
No tässä taas kärjistetään ja vedetään niin ääripääajattelulla, että voi hyvänen aika sentään... Siis toistettakoon vielä sadannen kerran, että EI NAINEN IHASTU MIEHEN PALVELUKSIIN, MUTTA MIES JOKA JOSKUS TEKEE JOTAIN MUKAVAA, PALVELUKSIA TAI PIRISTYKSIÄ HERÄTTÄÄ ENEMMÄN HALUJA JA TUNTEITA KUIN SELLAINEN MIES, JOKA EI KOSKAAN TEE MITÄÄN. Se, että jaksaa nähdä hiukan vaivaa suhteensa eteen on toisen ihmisen HUOMIOIMISTA, ja HUOMIOIDUKSI TULEMINEN on naiselle erityisen tärkeää, jotta ne tunteet voimistuisivat. Se, että mies antaa huomiotaan naiselle vain tarkoittaa, että nainen merkitsee hänelle muutakin kuin pelkkää reikää, johon purkautua säännöllisin väliajoin (lukuunottamatta pelimiehiä, jotka jakavat sitä ääretöntä huomiotaan hetkellisesti vain saadakseen naista edes sen kerran). Jos miestä ei kiinnosta, millaisista asioista mä tykkään, mikä herättää mussa tuntemuksia ja millä mut saa piristymään/syttymään/hyvälle tuulelle, niin voin sanoa, että ei kiinnosta muakaan kovin kauaa sellainen mies, anteeksi nyt vaan...
Vielä tohon äskeiseen, että näissä(kin) kommenteissa paljastuu se pieni ero, minkä takia tällaisista asioista ylipäätään väitellään. Eli mies on niin seksikeskeinen olento, että onnellinen parisuhde = säännölliset yhdynnät, kun naiselle taas onnellinen parisuhde on ennen kaikkea läheisyyttä, hellyyttä, toisen ihmisen huomioimista ja hyvää seksiä. Voi olla hiukan kärjistetysti sanottu, mutta saamieni kommenttien perusteella ei varmaan kovin kaukana totuudesta. Mutta minkäs mies itselleen voi, ei sen enempää kun nainenkaan =) Pitää vaan koettaa elellä täällä sulassa sovussa ja yrittää ainakin välillätehdä niitä kuuluisia kompromisseja =)
Ensinnäkään miehet sen enenpää kuin naisetkaan eivät ole parisuhteessa siksi, että heidän elämäntehtävänsä olisi tehdä kumppaninsa onnellisiksi. Ei omaa onneaan voi ulkoistaa vaan vaan sen täytyy lähteä meistä jokaisesta itsestämme.
Toisaalta jos kumppaniaan rakastaa, yrittää kuitenkin parhaansa tälläkin saralla. Naiset ja miehet vain arvostavat niin eri asioita. Ehkäpä ne keinot, joilla yrität tehdä miehesi onnelliseksi ovat niitä, joita haluaisit tehtävän itsellesi. Vrt. hieronnat ja kynttiläillalliset.
Koska sama kuvio on toistunut kirjoituksesi mukaan elämässäsi jo useita kertoja, voisi arvata, että ihastut vääränlaisiin miehiin. Ehkä kipinän sytyttävät miehet, jotka eivät ole ihannekumppaneitasi pidemmässä suhteessa.
Lisäksi teet pahan virheen verratessasi potentiaalisita miesystäväehdokasta pillupalkalla höpöttävään vieraissavirkistäytyjään. Ehkäpä odotuksesi miesten suhteen ovat naistenlehdistä ja saippuassarjoista opittuja ja täysin epärealistisia.
Voi voi,Mää oon onnellinen kun vaan saan seksiä.
Tavalla tai toisella.
Se sitä vasta onnea on,näin 20-vuoden avioliiton jälkeen.
Jos oma mies "koskettelee" naistaan,niin tulee monesti kommenttia.Elä puristele mun läskejä yms yms.Eipä siinä sitte jaksa paljo yritellä.
Sit kun joku outo tulee vaikka baarissa "koskettelemaan"niin kyl sitte hymy leviää ja mies on niin hellä yms.
Empä tiedä.Miehet ei varmaan jaksa ajatella kaikkia asioita niin monimutkaiseksi.Jos haluaa niin sitä sitte haluaa.Mutta jos ei halua niin sekään ei tunnu olevan hyvä.
Jospa ne miehet vaan "syttyy" helpommin,niin ei tarvi kauaa herkistellä.
Jos haet jotai kauniit ja rohkeet suhdetta nii ei varmaa kannata ettii mitää ihan tavallista jannuu. Ehkä kannattas notkuu jossai muotitalon eessä, siel niit ridkejä pyörii.
Kyllä mä lähen siitä et ihminen on ite vastuussa omasta onnellisuudestaan. Eikä tommonen kostaminen kyllä oo mistään kotosin (et antanu viinii ruuankans nii et sit saa piparii..)
Kiitos "rakentavista" palautteista. Muutama pikku korjaus alkuperäiseen viestiini:
Olen kyllä onnellinen yksinkin, mutta myös kaksin. Parisuhde on mielestäni ennenkaikkea kahden ihmisen yhteisyritys, jossa molempien "pitäisi" tehdä töitä yhteisen onnellisuuden eteen. Ei siis niin, että sitä omaa onnea aletaan etsiä parisuhteessa ja toisen ihmisen kautta, vaan että se täydentyy toisen ihmisen seurassa. Mun on äärimmäisen vaikeaa kuvitella eläväni täysillä parisuhteessa, jos mies ei juurikaan vaivaudu näkemään vaivaa suhteen eteen. Entäs jos minäkin lopetan sen vaivannäkemisen? Olemme kuin kaksi kuollutta kalaa, ja suhde on kuollut saman tien. Tosin pitemmän päälle ei tietenkään kannata nähdä vaivaa, jos huomaa ettei molemmat ole kunnolla mukana.
Toinen juttu sitten se, että tottakai mun pitää käyttäytyä ja olla niin, että mies haluaa että mä olen onnellinen (lause "pata kattilaa soimaa" jonkun kommentoijan viestissä). Niin, kuten sanoin, en ole täydellinen ja yritän tehdä parhaani. Mies pitää mua itsestäänselvyytenä, jos osoitan liikaa sitä, että hän on mulle tärkeä?? Voiko sitä parisuhteessa osoittaa liikaa, että välittää toisesta (ei nyt puhuta mistään sairaalloisesta riippuvuudesta ja jatkuvasta hihassa roikkumisesta). Mitäs sitten pitäisi tehdä, olla välinpitämättömämpi tai viileämpi? Sellainen suhde tuskin kovin kauaa kestää, en jaksa uskoa... Ja jos mä välitän kumppanistani, niin minkä ihmeen takia sitä ei sais näyttää? Näyttäähän hän mullekin omat tunteensa. Mutta alkuperäinen idea oli se, että mun mielestä parisuhteen asetelma on väärin, jos ensimmäisenä tulee se, että pakko saada seksiä ja toisena mietitään, että minkäs takia tää ihminen onkaan mulle tärkeä. Musta ois ihan kiva olla oikea tyttöystäväkin eikä pelkkä panopuu.
Mutta kun täällä näyttää olevan niin paljon mua viisaampia ja fiksumpia ja paremmin näistä asioista tietäviä ihmisiä, niin voisitteko nyt sitten olla kilttejä ja antaa ihan konkreettisia neuvoja siihen, mitä mun sitten pitäis tehdä. Ei saa olla kiltti, mut ei liian v-mäinenkään. Ei saa olla itsestäänselvyys, mutta silti pitää antaa säännöllisesti. Ei sais vaatia yhdessä rakennettua onnellisuutta parisuhteessa, mut silti pitäis olla onnellisia yhdessä. Ei sais olla neitsyt, mut jos on joskus ollu joitain mieskontakteja aiemmin, niin heti on joku jakorasia. Ja sit jos haluais parisuhteen niin ei sais vaatia mieheltä mitään kun sit on joku nalkuttava akka jolla rima on pilvissä. Voi jeesus sentään...
Ja sitten vielä ylläolevalle kirjoittajalle tiedoksi: EI TÄSSÄ MISTÄÄN KOSTOSTA OLE KYSYMYS!!! Mä vaan kysyn, että onko se liikaa vaadittu, jos minä piristän ja yllätän miestä aina aika ajoin pitääksemme suhteemme virkeänä, niin että mies joskus tekisi mulle jotain kivaa vastapainoksi. Ei mun mielestä ole, mutta ilmeisesti mulle vastanneiden - suurimman osan - mielestä se on liikaa vaadittu, ainakin kommenttien sävystä päätellen. Tässä ei siis ole kysymys siitä, että minä vaadin enkä anna mitään vastapainoksi, vaan nimenomaan siitä, että jos mä annan, niin musta ois kiva myös joskus saadakkin. Piste. :)
Kerro jo lopultakin mitä sinä haluaisit miehen tekevän sulle,että olisit tyytyväinen ja ONNELLINEN,vastaa suoraan että sut ymmärretään oikein,ja mitä sinä teet miehelle että hänkin olisi"onnellinen"sinun kanssa yhdessä??Kysyjä on nainen,ettet syytä miehiä,et ne vaan provoilee!!
Joskus sanotaan, että kumppanin rakkaus tulee ansaita, mutta itse en näe sitä näin. Minusta rakkaus annetaan, lahjoitetaan, halutaan tehdä toinen onnelliseksi. Parhaassa tapauksessa saa samanlaisen vastalahjan. Antaessaan saa. Sen saa mistä luopuu. Näin se menee fraasienkin mukaan.
Ei sitä huomiota todellaakaan voi "vaatia" toiselta. Ehkä miehesi ei sitten osaa/halua rakastaa. Mutta jos tosiaankin kaikissa suhteissasi on ollut sama ilmiö, niin jotain asenneongelmaa tai liian suuria odotuksia tai jotain muuta voi olla "vikana" sinussakin. Tätähän ei kukaan täällä voi tietää. Heitellään vaan erilaisia mielipiteitä, mitä kirjoituksesi itse kussakin herättää. Älä ota näitä itseesi.
Konkreettisia neuvoja... Hmmm... Minä tekisin näin: kietoutuisin pelkkään valoverhoon, päähän pistän päivänkakkaraseppeleen, menisin miehen viereen siihen sohvalle ja sanoisin: "Kuule, pulu, meidän pitäisi nyt keskustella siitä, mitä tältä elämältä loppujenlopuksi toivoo ja haluaa." Sinulla on tietenkin omat tapasi ja oma mies, ei siihen voi kukaan tulla mitään patenttiratkaisua sanomaan.
Kyllä elämä saa olla onnellista. Jos yhteiselo miehesi kanssa ei tuo sinulle lisäonnellisuutta, niin onko sillä sitten merkitystä? Ja vielä on sanottava, että minusta se toisen onnelliseksi tekeminen ei suinkaan ole työtä eikä vaivaa, vaan suuri nautinto. Tuntuu todella hyvältä, kun näkee toisen nauttivan hetkestä.....
Kun kerran pyysit "ihan konkreettisia neuvoja siihen, mitä sun sitten pitäis tehdä", niin tässä olisi muutama perusperiaate, joita olen itse menestyksellä noudattanut. Yksilöidympiä ohjeita on hankala antaa tuntematta ihmistä.
1. Älä koskaan tee vain toisen mieliksi mitään sellaista, mitä et itse ihan oikeasti halua tehdä ja jonka tekemisestä tulee sellainen olo, että pitäisi sitten myös saada jotain vastineeksi.
2. Etsi sellainen mies, joka pitää nimenomaan niistä asioista, joita muutenkin mielelläsi teet, eikä vaadi naiseltaan niitä, jotka ovat sinusta ikäviä - noudattamalla alusta lähtien johdonmukaisesti 1. periaatetta epäsopivat tapaukset todennäköisesti häipyvät ihan itse suht nopeasti.
3. Älä laske miten paljon annat ja saat.
4. Mieti, mitä oikeasti suhteeltasi haluat ja tarvitset, äläkä odota massakulttuurin, naistenlehtien tai romanttisen viihteen syöttämiä kliseitä (kynttiläillalliset tms) - noin 99,9% suhteesta on kuitenkin sitä tavallista arkea.
5. Kerro toiselle selkeästi, mitä kaipaat suhteelta - kukaan ei oikeasti osaa lukea toisen ajatuksia - mutta ei vaatien tai nalkuttaen. Jos mies ei ole valmis omasta vapaasta tahdostaan siihen, mitä pyydät, joko hän ei ole sinulle SE OIKEA tai sitten vaadit liikaa eli palaa edelliseen kohtaan ja mieti, onko asia sinulle ihan oikeasti tärkeä. Jos on, suhdetta kyseisen miehen kanssa ei ehkä kannata jatkaa.
niin kamalasti? Parisuhde on parhaimmillaan hauskaa yhdessäoloa, yhdessä tekemistä ja asioiden jakamista. Tekeekö kynttiläillallinen ja hieronta sinut tosiaankin onnelliseksi?
Raadoitko lapsenakin rakkauden eteen, jotta vanhempasi (isäsi) rakastaisi sinua? Jatkat sitten samaa rataa aikuisena.
Sanoit jakavasi tunteesi miehesi kanssa? Eikö se sitten helpota tilannetta mitenkään?
Luultavasti odotat liikaa miehiltä ja parisuhteelta.
Huomioivan mua enemmän. Kertovan mulle useammin, että välittää musta ja olen hänelle tärkeä (jos kerran olen), yllättämällä mut joskus jollain - niitä tapoja yllättää ja piristää arjen keskellä on monia (ellei satu olemaan täysin mielikuvitukseton), etten viiti kaikkea alkaa nyt erikseen luettelemaan ja rautalangasta vääntämään. Koskettelemalla arjen keskellä, hieromalla mun hartioita joskus pyytämättä, hyväilemällä, riisumalla hitaasti ja sytyttämällä mut sen sijaan, että se on aina ne samat kaks pusua, vaatteet pois ja munaa sisään. Yllättämällä mut vaikka sillä, että on tehnyt ruoan valmiiksi ja imuroinut kun tuun rankan päivän päätteeksi kotiin (jos miehellä on ollut helpompi päivä). Siinä nyt jotain esimerkkejä.
Ja sitten niille ilmeisesti miespuolisille kommentoijille - kiitos teillekin kuitenkin mielipiteestänne - vielä tarkennukseksi, että en minä sitä tarkoita, että ihastuisin/rakastuisin miehen tekoihin ja niihin kynttiläillallisiin tms. Kyllä mä todellakin kiinnostun IHMISESTÄ, ihastun ja rakastun IHMISEEN jos olen ihastuakseni. Mutta sitä ihastumista ja tunteiden säilymistä edesauttaa kummasti se, jos mies(kin) on huomioiva, välittävä ja ns. tajuaa, millä keinoin mm. niitä tunteita ja kiintymystä pidetään yllä. HUOMIOIMALLA toista ja PIRISTÄMÄLLÄ yhteiseloa säännöllisin väliajoin, ettei käy liian puuduttavaksi. Sen takia nykyajan avioliitot ei varmaan kovin kauaa kestäkkään, kun toista pidetään liiankin itsestäänselvyytenä eikä jakseta nähdä vaivaa suhteen eteen (sekä miehet että naiset). Mä olen sitä mieltä, että mikään suhde ei loputtomiin pysy koossa sillä, että ollaan vaan, vaan sen onnellisuuden eteen on tehtävä molemminpuoleisesti paljon töitä. Jos on kaksi muuten yhtä hyvää miestä valittavana, ja toinen on huomaavainen ja "osaa olla naisen kanssa", ja toinen on välinpitämätön "kuollu lahna" joka vaan on, niin ei liene vaikea arvata, kumman nainen näistä valitsee. Ihmissuhteet yleensä on aika paljon toisen huomioimista, tasapuolista kiinnostuksen ylläpitoa ja sitä, että molemmat kantaa kortensa kekoon. Joo, mutta kuten sanottua, taitaa olla pääasiassa provoilua tai katkerien panettelua nää miesten viestit, en usko että mieskään oikeesti ajattelee niin, ettei naisen huomioimisella olis mitään väliä. Ja totta hemmetissä mieskin (kai) haluaa tulla huomioiduksi parisuhteessa, tuskin te voitte väittää ettette haluaisi.
Jees.
Mä tiedän tän alkuperäisen viestin lähettäjän tunteen.. Itselläni on suurinpiirtein samanlainen tilanne tällä hetkellä. Vaimon mielestä minä en osallistu meidän perheen asioihin (siivous, lasten hoito, ruoan teko ymym.) Olet oikeassa siinä, että miehen pitäis joskus yllättää sinut, mutta oletko ajatellut... Jos hän sut yllättääkin, mutta arkisemmalla tavall mitä sinä et ehkä huomaakkaan... vaikkakin yllätän vaimoni välillä joskus todella erikoisillakin yllätyksillä, niin hullulta se tuntuu... kiitetään kauniisti ja homma bueno. tosi on ettei saa oottaa vastaan mitään. ja sillä hetkellä kun minä suunnittelen jotain yllätystä, niin mielessäni ei ole muutakuin hänen ilahtumisensa. Kovaa teet töitä ja välillä yllätät rouvan, niin siltikin meidän perheessä seksin osuus on se 1/1000 koko suhteesta. itse yllättäen haluaisin sen olevan ihan jotain muuuta. eli nykyisin n. kerta/kk - kerta/2kk ja minä suorastaan rakastan rakastelemista.. Ai että miksikö... minäpä kerron hyvät naiset. Miehen syvin (myöskin herkin) tapa osoittaa suurinta rakkautta rakastamaansa naista kohtaan on rakastella häntä. Mitä veikkaatta miltä se miehestä tuntuu kun hän haluaa osoittaa rakkauttaan naiselle, niin saa rukkaset about 10 kerrasta 9 kertaa.. kuinka se vaikutta toisen huomioon ottamiseen. Vaimokin sanoo, että jos sä tekisit enemmän täällä kotona, niin hän ei olisi niin väsynyt henkisesti, niin hänkin voisi sitten MAHDOLLISESTI innostua seksistä.. Jos meillä on ollut kova matsi, hänen kommenttinsa on: Nyt kaikki mitä ollaan saavutettu kyseisessä asiassa on menetetty peruuttamattomasti.. Kyllä tuloo hyvä olo..
Anteeksi sekava teksti.. Kirjoitin äkkiä mielessänin sinkoilevat ajatukset tänne. Pitää mennä justiin siivoamaan, koska joulukin on tulossa, ja kuulemma en ole osallistunut joulun tuloon millään lailla. Olen vaan ollut.
Toivottavasti saatta selvää tekstistäni. Kommenttia kiitos ja jotain tod näk jäi kirjoittamatta.. mutta lisään tekstiä jahka pääsen seuraavan kerrran tietokoneelle. Istun kuulemma liikaa tämänkin ääressä.. ( Opiskelen iltaisin.. kohta koulu ohi.. sekin on kuulemma vain minun aikaani) ÄÄÄÄÄÄÄH vähä taas ajatus karkaa.. miksiköhän mä istun koneella?? ehkä siksi että joudun etsimään tietoja netistä.. kuten lukemalla näitä tarinoita ja joskus vieläpä vastaamalla. Hohhoijjaa..
Mulla on taas tilanne se, että minä haluaisin miesystävältäni sexiä paljon, paljon useammin. Nykyisin ehkä kerran kuussa, ei paljon naurata. Alusta asti seksi ei häntä ole juuri liiemmin kiinnostanut. No, hyväuskoisena alkuun ajattelin, että kyllä se siitä ajan kanssa. Nyt olen surullisena todennut, että hänellä on heikko libido. Tulen aika kireäksi näistä pitkistä väleistä.Tilanteeseen olen sitten hakenut apua varatusta miehestä, tosin en mitenkään hyvillä mielin. Totta on se, että ainakin jotkut varatut osaavat ladata salaisiin hetkiin juuri sen jännitteen, mikä omasta suhteesta puuttuu. Ja eihän tarvitse sen saman äijän kanssa riidellä sitten arkipäivän asioista, koska tapaaminen on aina yhtä juhlaa. Tämä kaksoiselämä ei vain ole suotavaa, lähimmät ystäväni siitä tietävät. Tiedän, että voin saada ryöpyn negatiivista palautetta tästä viestistäni. Mutta Moonalle vielä sanoisin, kuvittele miltei seksitöntä elämää; onko sekään nyt sitten kivaa?
Löytyykö oikeesti suomesta suomalaisia naisia jotka elävät parisuhteessa ja vielä PUUTTEESSA???
(nyt puhun "normaali" heteroista) onko totta?
voe.. taevas.. arvaas montako kertaa olen ajatellut kans salasuhdetta? mutta en tohdi... pelkään menettäväni ne loputki mitä on jäljellä tästä.. eli lapset. tiedäkkö.. onko sulla ikinä tunnetta, että: Edes joskus.. toinen tulisi ja hänellä olisi "se katse" .. ei sanoisi mitään vain ottaisi ja suutelisi niin että navassa tuntuisi... kuiskaisi korvaan... mä otan sut tavalla mitä et ole ikinä kokenu..... hmmm... Kun mä luen sun juttuus.. mietin ittekseni.. olisippa minun tuntemani hlö... ;)
Levotonta, levotonta..
..löytyy. Mutuna, että enenevissä määrin jopa.
paruttaa. tiedän tasan tarkkaaan ap.kirjoittaja mitä tarkoitat ja tunnet-et ole yksin! monet kirjoittaa juuri niin että heti pitäis odottaa saavansa takaisin jotain, ei se ole niin! tuntuu vain siltä että kun se olen AINA minä, joka antaa 110% itsestään niin että toisella olisi helpompaa, mukavampaa ja kun itse ei saa koskaan mitään takaisin. Usein olen esim. järjestänyt aikatauluni niin että toinen saisi auton käyttöön, vaikka itse sitä tarvitsisi välttämättä, tuonut kaupasta jonkun lemppariherkun vain ilahduttaakseen toista, järjestänyt pikkuyllätyksiä ja vähän isompiakin, viimeisin mikä muistuu mieleen kun olin varannut rantaravintolasta oman pöydän sekä ruoat ym. kaikki herkut yllätyksenä, kun ilmoitin että menemme illalla syömään-yllätys yllätys!- niin hän ilmoitti menevänsä kaverin luo pelaamaan.... jossa hän käy siis joka viikonloppu. ehdotin siis ystävällisesti että nooooo onko tämä mahdollista peruuttaa kun tämä oli tälläinen once in a lifetime (oli muuten maksanut ihan pirusti) niin eihän hän halunnut sitten loukata kaveriaan, mutta ainahan mulle se perse on tässä suhteessa käännetty. ja miehet, on kyllä asioita kun olen pyytänyt ihan suoraan jotain tekemään, kaksi pahinta mitä tulee mieleen on se kun vein isomman koiristamme steriloitavaksi jolloin pyysin häntä tulemaan mukaan kun sellainen iso, nukutuksen alta tullut koira on aika vetelä ja raskas. kyllä hän lupasi tulla, mutta kas kummaa, kaveri olikin pyytänyt pelaamaan joten jälleen minulle näytettiin persettä. toinen oli, kun toinen koiristamme nukkui pois ja uurna piti hakea eläinlääkäriltä, pyysin häntä mukaan kun pelkäsin etten pystyisi ajamaan kotiin, sovimme treffit klo 13 el.lääkärin ovelle, mutta ei miestä kuulunut. soitin hänelle jolloin selvisi että oli lähtenyt-surprise- pelaamaan. itkua on kyllä sieltä puolelta näkynyt kun on paruttu että älä jätä mua. no, kolmas kerta toden sanoo, koko 2-vuotis suhteen aikana olen vain yhtä asiaa pyytänyt: yhteistä ulkomaan matkaa. itse järjestin meille jouluna matkan yhteen baltian maahan ja sovittiin että hän järjestää seuraavan ennenkuin lähtee armeijaan. aikaa on kulunut ja kulunut, kuitenkin hän on ollut kovin vastahakoinen että "katsotaan nyt vielä" ym ym. no, nyt pari viikkoa takaperin tämän mammanpojan äiti soitti että lähdetäänkös espanjaan? vastaus oli että juu heti vaan. voitte vain kuvitella olotilani. isku päin kasvoja. kun asiasta keskusteltiin niin hän tuli siihen tulokseen että peruuttaa matkan jos asia minua niin paljon harmitti (jota en siis itse pyytänyt kertaakaan!), pari päivää myöh. appiukko soitti että noniin, nyt on sitten liput valmiina. eli ei ollut aikomustakaan peruuttaa matkaa. toinen isku vasten kasvoja. nooooooo, jälleen hän lohdutteli että no onneksi se matka on vasta toukokuussa. pari viikkoa takaperin anoppi soitti että jee voi kun kiva, lähtöön enää pari viikkoa eli 31.3. ..... kolmas isku. kovasti hän nyt sanoo että menemme vielä matkalle ennenkuin hän lähtee inttiin. mutta niinkuin sanoin hetki sitten kaverilleni: "ja mä vaa ajattelen et jätänkö nyt, ennen reissua, reissun jälkeen vai odotanko niin kauan et nään ettei mitään reissua koskaan tule vai oonko yhdessä niin kauan et intti loppuu et valtio maksaa puolet vuokrasta."
älkää tuomitko, ennenkuin olette itse samoissa kengissä.
Mitä uittua, tässä keississä on yhtä paljon hämähäkinseittiä kuin on pikkuhousuja maapallolla. Saako joku oikeesti tyydytyksen kun lukee näitä juttuja.
Naiset suosivat 30-40 minuutin esileikkiä. Miehet suosivat 30-40 sekunnin esileikkiä. Miehet laskevat myös ajomatkan diskosta kämpille osaksi esileikkiä.
Naiset rakastavat kissoja. Miehet sanovat myös rakastavansa kissoja, mutta kun naiset eivät näe, miehet heittävät kissat ulos.
Mitä vittua, miks kaikki aina jättää hyvän jutun kesken? Jos tuollaisen avautumisen tekee, niin tulis nyt takaisin ja päivittäisi tilanteen meille lukuisille sosiaalipornoilijoille ja The Palstan suurkuluttajalukijoille. Niinkuet; miltä omat ajatukset näyttää nyt 5 vuoden päästä ja ylipäätään onko kehitystä tapahtunut. Löytyikö passeli kumppani vai mitä siellä oikein tapahtuu?? ?
"Mä olen nainen, ja MUT PITÄÄ TEHDÄ ONNELLISEKSI ENSIN JOTTA MÄ HALUAISIN SITÄ SEKSIÄ, ei toisin päin."
Mitäs sitte? Tuohan on sinun ongelma.
Kyllä löytyy naisia, jotka tulevat seksillä onnellisiksi. Sellaisiin naisiin minä olen aina panostanut. Nykyisin meillä pannaan roisisti ja sitä kautta parisuhde hehkuu. Tunne on molemminpuolinen.
Sinä et ole yhtä kuin kaikki naiset.
no voi vittu. Tämähän oli ikivanha viesti. Joku valopää vaan nostanut esiin.
Avioliitto on pyhä. Esiaviollinen seksi on kiellettyä. Aika moraaliton tapa nähdä elämä sulla.