Valon nopeushan on nykytietämyksen mukaan luonnonvakiosta suurin. Lisäksi meille on opetettu, että valo on säteilyä.
Onko siis muukin säteily (esim. radioaktiivinen) yhtä nopeaa? Voiko teoriassakaan mikään vielä tuntematon säteily olla nopeampaa, kuin valo?
Onko siis muukin säteily (esim. radioaktiivinen) yhtä nopeaa? Voiko teoriassakaan mikään vielä tuntematon säteily olla nopeampaa, kuin valo?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Radioaktiivisesta säteilystä esim gamma säteily on samaa säteilyä kuin valo. Taajuus on vain hieman suurempi. Eli nopeus on valon nopeus.
Mutta esim alfa ja beeta säteily on hiukkassäteilyä eli ne ei voi koskaan saavuttaa valonnopeutta.
Nykyisen käsityksen mukaan informaatiota ei voi siirtää ylivalonnopeudella.
Nykytieteen, huom.
Käsittääkseni aspekti-koe osoittaa eroteltujen tilojen kannalta, että on olemassa tilanne, jossa informaatio liikkuu valoa nopeammin.
Eli hiukkasten kvantti-yhtenevyys (vai mikä se oikea termi oli?) aiheuttaa muutoksia kummassakin hiukkasessa samanaikaisesti, riippumatta välimatkasta. Tämä käsittääkseni täyttää informaation siirtymisen tunnusmerkit ja on, kuten sanottua, ihmisen kannalta valoa nopeampaa.
Tietenkään yksikään hiukkanen kyseisessä kokeessa ei liiku valoa nopeammin, vaan tulos (kuten myös sirouma koe ja kvanttitietokoneen tulos) selitetään Schrödingerin aaltofunktion ja Maxwelin vastaavan avulla.
Tällöin (jälleen) vastaan tulee aika, eli vaikka minkä tahansa hiukkasen palaava aalto liikku meistä nähden ajassa 'oikeaan' suuntaan (menneisyydestä tulevaan), etenevä aalto tekee itseasiassa päinvastoin, eli liikkuu aika-akselilla toiseen suuntaan. Siten aika-akseli muodostaa itseasiassa oikokäytävän, joka mahdollistaa (ihmisen kannalta) valoa nopeamman tiedon siirron.
Valonnopeuden älyttömyys johtuu ihmisestä itsestään.
Nopeus on fysiikassa matkan ja ajan suhde ja siten valonnopeus on aika-avaruuden suhdeluku (kolmen ulottuvuuden suhde neljänteen, aikaan).
Yksinkertaistettuna meille aika on olemassa ja avaruus siten äärellinen. Fotonille aikaa ei ole, eli neljäs ulottuvuus on nolla valon liikkuessa vain kolmessa ulottuvuudessa. (Yleinen suhteellisuusteoria; Kun käyrää seuraa valonnopuden kohdalle, aika pysähtyy!)
Käytännössä fotonin lähtiessä liikkeelle se on univerusumin äärissä (ja saman aikaisesti jokaisessa pisteessä matkan varrella), paitsi tietenkin että univerumin äärilaita on kosmologian mukaan siellä, missä uloimmat fotonit, mistä tietenkin seuraa, että fotonille universumi on ääretön.
Tästä tietenkin seuraa, että jos olisi olemassa valoanopeampi hiukkanen/säteily/tms., sen pitäisi pystyä päihittämään fotoni, eli kulkemaan koko universumin läpi ajassa nolla! En oikein usko moiseen otukseen.
Jos muuten haluaa tietää, mikä on valonnopeus fotonin kannalta, vastaus on; Ei määritelty.
Fysiikan on pakko seurata matematiikan lainalaisuuksia ja jälleen pieni ihmismieli törmää seinään. Fotonin nopeus laskettaisiin matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla, eli ääretön jaettuna nollalla, lause joka sisältää melkein jokaisen matematiikan osan, joka on mahdoton määritellä millään mielekkäällä tavalla.
Eli valonnopeus on ihmisen matematiikan ja fysiikan tavoittamattomissa.
"Fysiikan on pakko seurata matematiikan lainalaisuuksia ja jälleen pieni ihmismieli törmää seinään."
Olen huomaavinani ylläolevassa lauseessa äärettömän epäloogisuuden.
Epäloogisuus johtuu siitä, että niin matematiikka kuin fysiikkakin ovat ihmisen mielestä loogisia.
Tällä logiikalla ei kuitenkaan ole mitään syytä olla sama asia, kuin ns. objektiivinen todellisuus. Eli maailmankaikkeus saattaa olla ihmismielen kannalta epä-looginen.
Ihminen on kuitenkin itse kehittänyt niin fysiikan kuin matematiikankin. Jos ihminen sitten törmää näissä asioissa itse rakentamaansa mielettömyyden muuriin, niin olisi ehkä syytä tarkistaa onko jompi kumpi osa tästä muurista mielettömästi rakennettu.
Matematiikka on ns. rajateoria, joka ilmenee differenttiaalisten asioiden käsittelyssä. Se ei pyrikkään kuvaamaan mitään absoluuttisesti vaan pelkästään rajaamaan ratkaisualueen tai ratkaisujoukon.
Rajatut ratkaisuvaihtoehdot taas riippuvat täysin siitä minkälaisia lähtöoletuksia tai aksioomia on tehty. Tämä taas liittyy tuohon fysiikan osa-alueeseen. Jos lähtöoletukset on metsässä, ratkaisut päätyvät kehään, joka tuntuu ihmisestä mielettömältä.
Siitä samasta ihmisestä (laajassa mielessä), joka nuo kuvaukset oli itse laatinut.
Matemattinen vastaus mihin tahansa on itseasiassa absoluuti. Sen on pakko olla, koska ajatus numerosta (tai vastauksen esityksestä, esim X) on oltava absoluutti. E=mc^2 on absoluutti, V=s/t on absoluutti jne., joten myös fysiikka on absoluuttista. Ongelman muodostaa se, ettei maailmasta ole saatavilla absoluuttista tietoa sijoitettavaksi absoluuttisiin kaavoihin, joka tekee kaavoista paitsi absoluuttisia, myös abstraktioita.
Ihmisen ajatusmaailma käsittelee absoluuttisia asioita ja on täynnä moisia abstraktioita. Leijona on tai ei ole seuraavan puskan takana, hedelmä on tai ei ole syötävä jne. Koska emme voi eliminoidda ihmistä, on aivan turha odottaa hirvittävää parannusta asiaan.
Esimerkkinä käy juuri valo. Jos valon kannalta aikaa ei ole, onko sillä nopetta? Sehän on jokaisessa matkansa pisteessä samanaikaisesti, eikö vain? Niimpä sen nopeus on joko ääretön tai nolla, riippuen siitä, miten asiaa alkaa käsittelemään.
Tästä voidaan esittää kysymys, jos valon nopeus on nolla tai ääretön, kuinka lujaa me liikumme? Ja miksi meille aika on olemassa?
"Matemattinen vastaus mihin tahansa on itseasiassa absoluutti."
Täysin määrättyihin yksittäistapauksiin kyllä, havaintojoukon osalta ei, koska sama havaintojoukko voidaan periaatteessa esittää äärettömän monella matemaattisella funktiolla, ellei havaintojoukko ole ääretön.
"Jos valon kannalta aikaa ei ole, onko sillä nopeutta? Sehän on jokaisessa matkansa pisteessä samanaikaisesti, eikö vain? Niinpä sen nopeus on joko ääretön tai nolla, riippuen siitä, miten asiaa alkaa käsittelemään."
Enpä tiedä. Jos voisin liikkua valon nopeudella auringosta maapallolle, näkisin kuinka maapallo ehtii kiertyä eteenpäin jonkun verran matkani aikana. Ainakin lähtö- ja loppuhetken havainnot kertoisivat siitä, vaikka sisäinen aikani olisikin pysähtynyt (ts. sisäiset prosessini olisivat pysähtyneenä matkan aikana).
"Ja miksi meille aika on olemassa?"
Aika on olemassa suhteellisen ja paikallisen liikkeen vertailun perusteella. Siis suhteellisen lineaarisen etenevän liikkeen ja paikallisen edestakaisen värähtelyn tai pyörivän liikkeen vertailuun perustuvassa hahmotuksessa.
Sisäisenä liikkeenä tunnemme esim. sydämen sykkeen ja kaikki ulkopuolinen liike on siihen nähden suhteellista liikettä tai liikkumattomuutta. Aikakokemuksemme syntyy näiden suhteellisen eron kautta.
"Valon nopeus on luonnonvakioista suurin"
Mielestäni Avogadron vakio on kylläkin aika paljon suurempi, 6,022*10^23 > 3*10^8..
Eikö?
"Valon nopeushan on nykytietämyksen mukaan luonnonvakiosta suurin."
Ei ole. Jos onkin, niin voin määritellä uuden suureen joka on yhtä isompi ja suhteuttaa muita siihin.
"Voiko teoriassakaan mikään vielä tuntematon säteily olla nopeampaa, kuin valo?"
Voi. Valitaan vain sopiva teoria.