Arto Nybergin vieraana kävi nätti tyttö, joka esiteltiin meille matkailututkimuksen tohtoriksi. Vai että on matkailun tutkiminenkin oma tieteenhaaransa? Nyt senkin tiedän.
Kvi ilmi, että nätti tyttö oli perehtynyt virtuaalimatkailuun, joksi osoittautui matkailumarkkinoinnin selailu netissä. Sanonko mitä? Sanon pyh! Niinpä 30 vuotta aikaisemmin olisin voinut väitellä tohtoriksi selailemalla matkailuesitteitä ja tekemällä niistä keskikoulun maantiedontunnille analyyttisen esitelmän. Varmasti olisin kyennyt.
Asiassa on vain yksi mutta. Tuohon maailman aikaan tohtoreita ei pitänyt tuottaa korkeakoulun taloudellisten pyrkimysten vuoksi. Työtäni olisi tuskin kelpuutettu graduksikaan. Silloin.
Eikö tiedeyhtisöä hävetä? Jokunen vuosi sitten tohtoriksi valmistui taiteilija tekemällä kuvakirjan. Niitähän lapset näpräävät päiväkodeissakin. Mitä, mitä pelleilyä tämä on?
Nuo ovat vain esimerkkejä. Jos tahdon nauraa, itkeä tai vetää herneen nenääni, riittää, kun uskaltaudun lehdenpalstalle, jossa väitöksiä esitellään.
Kvi ilmi, että nätti tyttö oli perehtynyt virtuaalimatkailuun, joksi osoittautui matkailumarkkinoinnin selailu netissä. Sanonko mitä? Sanon pyh! Niinpä 30 vuotta aikaisemmin olisin voinut väitellä tohtoriksi selailemalla matkailuesitteitä ja tekemällä niistä keskikoulun maantiedontunnille analyyttisen esitelmän. Varmasti olisin kyennyt.
Asiassa on vain yksi mutta. Tuohon maailman aikaan tohtoreita ei pitänyt tuottaa korkeakoulun taloudellisten pyrkimysten vuoksi. Työtäni olisi tuskin kelpuutettu graduksikaan. Silloin.
Eikö tiedeyhtisöä hävetä? Jokunen vuosi sitten tohtoriksi valmistui taiteilija tekemällä kuvakirjan. Niitähän lapset näpräävät päiväkodeissakin. Mitä, mitä pelleilyä tämä on?
Nuo ovat vain esimerkkejä. Jos tahdon nauraa, itkeä tai vetää herneen nenääni, riittää, kun uskaltaudun lehdenpalstalle, jossa väitöksiä esitellään.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos kerran olet niin varma kyvyistäsi, niin sitten kannattaa mennä jonkun sopivan proffan juttusille ja sopia väitöskirjan aiheesta, sisällöstä ja aikataulusta. Siten sinäkin pääset lehden palstoille, ja jos onnistut vielä vetävän aiheen kehittämään, myös tiedotusvälineiden haastateltavaksi.
Minulle mediassa esiintymään pääseminen ei ole mikään ongelma, sitä on ehkä liikaakin. Ihmetyttää ihan epäitsekkäistä syistä.
No katsos kun pitää kouluttaa ja kouluttaa. Halonen kiteytti Suomen menestymisen reseptiin: "Education, education, education". Kun Suomessa valmistuu joka vuosi puolitoista tuhatta tohtoria, niin luonnollisesti joukkoon mahtuu myös näitä hömppä-tohtoreita.
"Arto Nybergin vieraana kävi nätti tyttö, joka esiteltiin meille matkailututkimuksen tohtoriksi. Vai että on matkailun tutkiminenkin oma tieteenhaaransa?"
Ei varmaankaan oma tieteenalansa, mutta matkailuahan voidaan tutkia monenkin tieteenalan (kauppatieteet, sosiologia, psykologia, maantiede,..) näkökulmasta ja jopa poikkitieteellisesti useasta näkökulmasta yhdelä kertaa.
P.S. Mikä on omat tieteelliset edellytyksesi arvioida väitöstutkimuksia? Varsinkin näkemättä tutkimusta?
Enhän nyt ollenkaan esittänyt, etteikö matkailua voitaisi tutkia, ja kuten sanoit monitakin tositieteen näkökulmista. Mutta oma tieteenhaaransa se ei varmasti ole. Vähintään yhtä hyvin perustein voitaisiin avata oma tohtorinvalmistusohjelmansa vaikkapa perinnekäsitöiden ornamentiikalle.
Toisin sanoen: matkailu on aivan samanlainen tutkimuskohde kuin mikä hyvänsä ihmimillinen toimintoalue tai vaikkapa yritysten toimiala. Sen tutkimiseen ei tarvita omaa metodiikkaa, ei omia relevanttiuskriteerejä tms. Sit voidaan toteuttaa aivan samoin keinoin kuin tutkimme esim. metsäteollisuutta.
...kukaan muu kuin sinä ei sitä olekaan väittänyt omaksi tieteenalaksi.
Taisit rakentaa olkiukon!
Väitöskirja on opinnäytetyö jolla osoitetaan kyky tehdä tieteellistä tutkimustyötä.
Aihe on lähes samantekevä. 1970-luvulla julkaistiin TKK:ssa työterveyttä koskeva väitös WC-n siivoamisesta.
Toinen kysymys koskeekin sitten tiedekuntia ja tiedeyhteisöjä joista tohtorit valmistuvat. Eikös nyt jo tule kampaajamaistereita kampaamoalan ammattikorkeakoulusta. Pian lie myös kampaajatohtoreita.
Mulla on semmoinen käsitys, että tohtoriksi voi nykyään edetä kahdella aivan erilaisella strategialla. Perinteisen tavan äärimmäinen malli on vaikkapa A. Einstein, joka todella raivasi tietä (monilla töillään) uusille tiedon alueille (en nyt muista hänen väikkärin aihetta). Toinen tohtoriksi etenemisen malli on nykyinen kuvakirjatyyli, jossa tärkeää on sosiaalinen sujuvuus ja yliopistoyhteisössä kiltisti mukanaoleminen, siis ei tieteellinen pätevyys vaan sosiaalinen sujuvuus.