Tuon sanan onnistuivat naistenlehdet istuttamaan suomen kieleen joskus 70-luvulla ja kehittivät siitä ihan oman taiteenlajinsa.
Minun korvaani tuo sana yhä jotenkin särähtää. Sehän on väärin johdettu. Jos siitä johtaa verbin, sen pitäisi olla "katata". Jos taas kattaa-verbistä johtaa substantiivin, se on "katto" - mutta sehän on jo muussa käytössä.
Minun korvaani tuo sana yhä jotenkin särähtää. Sehän on väärin johdettu. Jos siitä johtaa verbin, sen pitäisi olla "katata". Jos taas kattaa-verbistä johtaa substantiivin, se on "katto" - mutta sehän on jo muussa käytössä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
rappaus - rapata joo, noinhan se menee, mutta entäs sitten
kattaus - ei voi olla kattaa-verbin johdos, entäs jostain muusta hmmmm...
kantaa - kantamus
kattaa - kattamus
Kattaus-sanan rinnakkaismuotohan on kattamus, onko se sitten parempi/oikeampi? Jäänyt unohduksiin?
Katin on päivänselvästi kattauksessa käytetty apuväline. Vai onko se kattain? Katin perhana on vienyt kattaimet!
Kielenkantimista ei sovi puhua, kun näppäimistöllä turhaan ajan kuluksi näppäilen. Ehkäpä ne sormenkantimet tässä löystyivät liikaa, kun tuollaista päästin näkyville.
Niitä on kiristettävä.
Ehkä joku tietävämpi kertoo?
Eikös ne ole ottimet, joilla ruoka kauhotaan lautasille. Ainakin meillä töissä niitä niin nimitettiin.
Siinäpä se! Kattamus sopii minunkin korvaani. Asia ei ole minulle hirveän tärkeä, eikä kai Suomen Kielitoimistollekaan, naistenlehdille ei senkään vertaa, mutta kannattaisiko heittää se Aristoteleen kantapäähän?