Käytän soijaa päivittäin satoja grammoja, täyttäen sillä lähes kaikki proteiinitarpeeni. Lisäksi sitten quinoaa, spelttiä, siemeniä, pähkinöitä mm. Nyt olen tässä mielenkiinnon vuoksi lueskellut kaikenlaisia netissä olevia soijaa käsitteleviä sivuja, ja kovin on ristiriitaista tietoa! Toiset ylistävät taivaaseen, toiset manaavat alimpaan helvettiin. Mikä on totuus? Onko soijassa jotain terveydelle haitallista?
Itse en ole ainakaan vielä huomannut mitään haittapuolia, päinvastoin voin paljon paremmin kuin aikoinaan liha/maitotuotteita käyttäessäni.
Onko täällä muita vegaani bodareita? Miten te täytätte lisääntyneen proteiinitarpeen?
Mikä on totuus soijasta?
Bodari kyselee
14
6860
Vastaukset
- Bodari kyselee
Niin eikös soija ole täydellinen proteiini, eli sisältää kaikki tarvittavat aminohapot?
- Josuli
sanoa mitään bodauksesta koska en itse bodaa enkä tiedä ketään joka bodaa (mieheni kyllä käy salilla kasvattamassa lihaksiaan mutta hän ei ole vegaani). Sen tiedän että oli ruoka-aine mikä tahansa, niin liika on liikaa. Soijasta on kyllä tutkimuksia että se vaikuttaa jotenkin hormoonitasapainoon. Jos käytät soijaa "satoja grammoja päivässä", niin mielestäni se kuulostaa liian paljolta. Ihminen saa aivan tarpeeksi proteiinia jos saa ruoassaan riittävästi energiaa. Soija on kuitenkin kaupasta ostettaessa käsitelty aine, joten se ei voi olla paljon käytettynä niin terveellinen. Proteiinia on periaatteessa kaikessa ruoassa, niin hedelmissä kuin kasviksissa, jotka ovat terveellisempiä.
Täällä jotakin keskustelua aiheesta: http://www.oikeuttaelaimille.net/foorumi/index.php?showtopic=1442&hl=bod*
- hmg
Lukemani perusteella olen tullut siihen lopputulokseen että soija on ongelmallinen raaka-aine. Ja syy on se että siinä on, kun sitä ei-maitohapatetussa muodossa syödään, on monia eri nk. vastaravinteita (eng. anti-nutrients). Mm. trypsiini-inhibittoreita, fytiinihappoa (sitoo 5 eri mineraalia ja estää niiden imeytymistä), goitrogeenisiä (struumaa aiheuttavia) aineita. Plus joitain aineita jotka voivat aiheuttaa negatiivisesti hormoonitoimintoihin.
Mutta, asiantuntijat sanovat että maitohapatetussa muodossa (miso, tempeh, jne.) soija on jopa terveysruoka kun kohtuudella syö. Koska maitohapattamisprosessissa soijan vastaravinteet neutralisoituvat ja muuttuvat harmittomiksi.
Japanissa on perinteisesti syöty soijaa paljolti maitohapatetussa muodossa, eikä niinkuin länsimaissa tänään että korkeasti prosessoidussa muodossa (esim. soijajauhot, soijamaito jne.).
Kannattaa välttää ei-maitohapatettu soija koska pitkän päälle se ei ole terveydelle hyväksi.
Hyvää tietoa soijasta saa esim. Weston A Price Foundation:in sivuilta, Kaayla T Daniel:in kirjasta The Whole Soy Story (Amazon.comista voi lukea arvostelut).
Soijan aminohappoprofiilista sanotaan yleensä että se on hyvä, eli täysarvoista proteiinia. Mutta tämä hyvä asia ei auta niinkään kun ei-maitohapatettu soija on kyseessä, koska mm. trypsiini-inhibittorit estävät proteiinin optimaalista imeytymistä.- Bodari kyselee
Kiitos viestistäsi, paljon asiaa. Saman suuntaista tietoa löysin sivuja selaillessa, kyllä se taitaa olla järkevintä luopua soijajauhon käytöstä. Mutta jostakin sitä proteiinia on saatava, eikä kysymykseen tule että palaisi käyttämään hormoni/antibiootti höystettyä lihaa. Nuo maitohapatetut soijatuotteet taitavat olla aika kalliitta, eikä niitä ainakaan tavallisista kaupoista löydy?
Miten on idätettyjen soijapapujen kanssa, kun eikös siinä prosessissa juuri tuo fytiinihappo hajoa vapauttaen mm. mineraalit? Entä miten siinä käy trypsiini-inhibittoreille? - frown
Weston A Price Foundation on vähintään epäilyttävä ja Kaayla T Daniel on ns. postimyyntitohtori, eli valmistunut kirjekurssilla, eikä ilmeisesti ole julkaissut yhtään oikeaa tutkimusta.
Kannattaa pohtia minkälaisiin asiantuntijoihin luottaa. - hmg
Bodari kyselee kirjoitti:
Kiitos viestistäsi, paljon asiaa. Saman suuntaista tietoa löysin sivuja selaillessa, kyllä se taitaa olla järkevintä luopua soijajauhon käytöstä. Mutta jostakin sitä proteiinia on saatava, eikä kysymykseen tule että palaisi käyttämään hormoni/antibiootti höystettyä lihaa. Nuo maitohapatetut soijatuotteet taitavat olla aika kalliitta, eikä niitä ainakaan tavallisista kaupoista löydy?
Miten on idätettyjen soijapapujen kanssa, kun eikös siinä prosessissa juuri tuo fytiinihappo hajoa vapauttaen mm. mineraalit? Entä miten siinä käy trypsiini-inhibittoreille?Ole hyvä. Uskon että teet viisaasti jos luovut soijajauhosta. Proteiinia saa muualtakin, ja paremmanlaatuista. Miten muuten suhtaudut kananmunaan? Ehkä tiedät että kananmunan keltuaisen aminohappoprofiili on mitä parhain ihmiselle. Se seuraa aika tarkasit äidinmaidon aminohapposuhdanteita. Itse syön luomumunia ja vapaiden kanojen munia, ja joskus Omega munia Omega 3 rasvansa tähden. Tavallisia munia, eli niitä halvimpia, yritän välttää koska niiden rasvahappoprofiili on huono, ja eivät ole niin ravinteikkaita kuin kolme muuta sorttia.
Mainitsit quinoaa. Oletko kuullut että siinä on täysarvoista proteiinia? Näin olen lukenut eri lähteistä netistä. Myös amarantista sanotaan että siinäkin on täysarvoista proteiinia. Eli jotkut lähteet sanovat että kasvikunnasta on saatavissa täysarvoista proteiinia ainakin soijasta, quinoasta, ja amarantista. Speltin mainitsit, ja sen proteiini on todella hyvälaatuista. Tattarissa ja hirssissä on myös muistaakseni hyvä aminohappoprofiili. Kuin myös täysjyväriisissä, ja rukiissa.
Mitä maitohapatettuihin soijatuotteisiin tulee niin en usko etä tavallisista kaupoista löytyy. Sen tiedän että jotkut luontaistuotekaupat myyvät mm. misoa. Hinnasta en tiedä. Idätettyjen soijapapujen suhteen en nyt muista miten siinä käy trypsiini-inhibittoreille. Olen mahdollisesti lukenut siitä mutta siitä on vuosia. Mutta uskon että idätyksen myötä ainakin fytiinihappo hajoaa ja näin vapauttaa niitä viittä elimistölle tärkeää mineraalia. Ainakin näin on viljojen (vehnä, ruis jne.) fytiinihapon kanssa kun niitä idättää. Olen lukenut sellaisen neuvon että idätettyjä soijapapuja kannattaa kuitenkin keittää. Voi olla että idätyksen jälkeen jää vielä joitain vastaravinteita "henkiin", ja että keittäminen neutraloi sitten niitä. Mutta kuten olen lukenut niin kaikista paras tapa valmistaa soijasta ruokaa on maitohapattaa. Silloin neutraloituu ongelmatekijät kuin ongelmatekijät. Voisit mahdollisesti löytää netistä esim. tempeh:in valmistusohjeita. Muistan nähneeni sitä jossain, mahd. jossain kirjassa, mutta se taisi olla aika monimutkainen prosessi. - hmg
frown kirjoitti:
Weston A Price Foundation on vähintään epäilyttävä ja Kaayla T Daniel on ns. postimyyntitohtori, eli valmistunut kirjekurssilla, eikä ilmeisesti ole julkaissut yhtään oikeaa tutkimusta.
Kannattaa pohtia minkälaisiin asiantuntijoihin luottaa.Perustelepa että miksi tai miten WAPF on "vähintään epäilyttävä". Itse en millään tuollaista väitettä voi allekirjoittaa. Oletko lukenut edesmenneen Weston A Price:n klassikkoa Nutrition and Physical Degeneration? Siinä oli mies joka oli monessa mielessä edelläkävijä, pioneeri. Ja WAPFn kaksi johtohahmoa ovat asiantuntijoita siinä missä monet muutkin. Mary G Enig on edelläkävijä mitä transrasvoista varoittamiseen tulee. Ja on yksi maailman etevimmistä lipidi-asiantuntijoista. Luepa hänen Know Your Fats ja tule sitten väittämään samaa potaskaa jos on kanttia. Eikä moni ruokakirja pärjää Sally Fallonin Nourishing Traditions kirjalle.
Kaayla Danielista tiedän vähemmän, mutta ainakin hänen kirjansa The Whole Soy Story on informoiva teos jossa paljon lähdeviiteitä mm. eri "oikeisiin tutkimuksiin". Ei kaikki ravintoihmiset julkaise tutkimuksia. Se että onko joku julkaissut tutimuksen tai useita ei vielä sano mitään henkilön pätevyydestä. Moni epäpätevä mukamas ravinto-ekspertti on julkaissut tutkimuksia. Se ei itsessään meinaa mitään.
Ennemmin minä luotan yllämainittuihin kuin sinuun, joka et omalla nimellä edes esiinny kun ilkeämielistä arvostelua tuot. Etkä mitään substantiivista ole tuonut, vain ylläolevan yleisluontoisen ja epätäsmällisen heiton "vähintään epäilyttävä". Oletko itse julkaissut mitään tieteellistä tutkimusta koskien ravintoasioita ja/tai terveyttä? Ensi kerralla kun arvostelet niin yritä ainakin olla hieman täsmällisempi.
Vielä. Michael Barbee sanoo samat asiat kuin WAPF ja Daniel kirjassaan Politically Incorrect Nutrition mitä soijaan tulee. Hän suosittelee maitohapatettua soijaa mutta ei suosittele ei-maitohapatettua, ja kirjan soija-artikkelissa on useita viittauksia eri tieteellisiin tutkimuksiin soijasta.
En tiedä oletko vegaani, mutta sen voin sanoa että ne vegaanit jotka eivät viitsi paneutua soijan problematiikkaan vaan jatkavat syömästä soija-jauhoja, soija-maitoa, soija-jäätelöä ja muuta yli-prosessoitua kaupallista soijaa ainoastaa tekevät hallaa omalle elimistölle. Ahneet kaupallisia soija-tuotteita trokaavat jättiyhtiöt menestyvät niin kauan kun on olemassa sinisilmäisiä vegaaneja (ja muitakin) jotka uskovat myyttejä (kaupallisen, kuten em. tuotteet) soijan terveydellisyydestä.
- jaska39
Tässä pari mielestäni hyvää linkkiä soijasta:
http://www.pcrm.org/health/prevmed/soy_health.html
http://www.vegsource.com/articles2/davis_soy_safe.htm
Tuolla vegsourcen sivuilla on myös juttuja vegaani urheilijoista ja heidän ruokavaliostaan. Tutustupa. - hmg
Tässä joitain tieteellisiä tutkimuksia (ei-maitohapatetun) soijan ongelmista, Michael Barbeen kirjasta Politically Incorrect Nutrition.
Sally Fallon and Mary Enig, Ph.D., "Tragedy and Hype: The Third International Soy Symposium", Nexus Magazine, Volume 7, Number 3, April-May, 2000. (Based on the findings of Colin T. Campbell et al., The Cornell Project in China)
S.Carson, "The Shadow of Soy Or, How I Stopped Loving and Learned to Worry about the Bean", The Pacific Sun, Mill Valley, California, May 15, 2002. (Based on findings from: C.Irvine, et al. "The Potential Adverse Effects of Soybean Phytoestrogens in Infant Feeding", New Zealand Medical Journal, May 24, 1995.)
A.Cassidy, S.Bingham, and K.D.Setchell, "Biological effects of a diet of soy protein rich in isoflavones on the menstrual cycle of premenopausal women", Am J Clin Nutr, Sep 1994, 60(3):333-340.
P.Fort, N.Moses, M.Fasano, T.Goldberg, and F.Lifshitz, "Breast and soy-formula feedings in early infancy and the prevalence of autoimmune thyroid disease in children", J Am Coll Nutr, Apr 1990, 9(2):164-167
S.Yellayi et al., "The phytoestrogen genistein induces thymic and immune changes: a human health concern?" Proc Natl Acad Sci, May 28, 2002, 99(11):7616-7621.
Y.Ishisuki et al., "The effects on the thyroid gland of soybeans administered experimentally in healthy subjects", Nippon Nibunpi Gawk Zasshi, 1991, 67:622-629.
E.Ashton and M.Ball, "Effects of soy as tofu vs. meat on lipoprotein concentrations", Eur J Clin Nutr, Jan 2000, 54(1):14-19.
J.Blankenship et al., "Lipoprotein (a) increased on vegan type diet and powdered soy milk", School of Public Health, Department of Medicine, Loma Linda University School of Medicine, Loma Linda, CA. Department of Medicine, Weimar Institute.
L.K.Massey, R.G.Palmer, and H.T.Horner, "Oxalate of soybean seeds (Glycine max: Leguminosae), soyfoods, and other edible legumes", J Agric Food Chem, Sep 2001, 49(9):4262-4266.
L.R.White et al., "Brain aging and midlife tofu consumption", J Am Coll Nutr, Apr 2000, 19(2):242-255.- aminohappoja
Hampunsiemenistä saa myös kaikki tarvittavat aminohapot, samoin lupiininsiemenistä. Ainakin Keski-Euroopassa vegaanibodarit käyttävät hampusta valmistettuja proteiinivalmisteita ja siellä luontaistuotekaupoista saa lupiinitofua. Suomesta vain taitaa olla vaikea löytää noita. Hampunsiemeniä saa Helsingistä ja Tampereelta Ruohonjuuresta ja Punnitse&Säästä-kaupasta.
- tuohon
ravintoarvoon kantaa, mutta itse olen luopunut pitkälle jo soijasta eettisistä syistä, tällä hetkellä sademetsien hakkuun suurin syypää on soijapavun kasvatus kasvaneen kysynnän vuoksi. ja niitä peltoja ei vaadita istuttamaan niin kuin puutuotannossa. Eeettinen syöminen käy vaikeaksi, pitäisi aina syödä ns lähiruokaa kun mahdollista, kasvissyöjät (kuten minä) olemme tuhoamassa planeettaa nyt vauhdilla. Tästäkin aiheesta voitais joskus keskustella.
- Ei soijaa!
Soijan viljely esim. Brasiliassa kasvaa koko ajan ja sademetsien tuhoutuminen kiihtyy. Lehmiä, sikoja ja lampaita voi kasvattaa lähiruoaksi täälläkin, soija taas pitää rahdata tuolta matkojen päästä.
- kasvisruokaa
Ei soijaa! kirjoitti:
Soijan viljely esim. Brasiliassa kasvaa koko ajan ja sademetsien tuhoutuminen kiihtyy. Lehmiä, sikoja ja lampaita voi kasvattaa lähiruoaksi täälläkin, soija taas pitää rahdata tuolta matkojen päästä.
ne suomalaiset lähiruokapossut sitä soijaa juuri syövätkin. 80 % suomeen tuodusta soijasta syötetään eläimille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa
Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m2335111Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki
Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o1194151- 583753
Mistä se kertoo
Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä363609- 513490
Rakkaalle miehelle
Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest413205Nyt on sanottava että sattuu kipeästi
Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu202586Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?
Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv42397- 232386
SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo592377