Mikä on astevaihtelun sääntö?
Astevaihtelun sääntö?
kysyjä...
3498
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luoteis-Helsingissä seitsemän astetta plussaa. Yöllä klo 2:40. Joulukuu jo pitkällä menossa.
Eivätpähän ole asteet tässä kuussa pahemmin vaihdelleet. Lokakuun lopulla vähän talveakin näytti, mutta sen jälkeen ollut tällaista mustempata ja lauhempata.
Joillakin konsonanteilla tai konsonanttiryhmillä on heikko ja vahva aste. Vaihtelua esiintyy sanan lopussa ennen tavutuspäätettä. Heikko aste esiintyy historiallisen umpitavun edessä, kun taas vahva aste esiintyy muulloin, eli kun sitä seuraa avotavu.
Umpitavu on konsonanttiin loppuva tavu. Avotavu taas ei. Jos kahden vokaalin välissä on yksi konsonantti, se ei ole tavun lopussa, vaan se aloittaa seuraavan tavun.
Siten umpitavuja:
padan
padassa
padalle
d on heikko aste
pataa
patoja
pataan
t on vahva aste...
...mutta hetkinen, eikö -taan ole umpitavu? No, siksi viittasin historiallisiin muotoihin. Sana on aiemmassa kielen vaiheessa ollut patahan, jossa on avotavu, ja siksi vahva aste.
Lisää vaikeuksia on esim. vesi- ja susi-sanoissa, joissa esiintyy muitakin äänteenmuunnoksia. Vetehen ei ole sutosen mieli, joten en kerro niistä. Menisi kai väärinkin asiat, kun näin muistinvarasta kirjoittelee.
Tuossapa oli kuitenkin hyvin yleinen selitys, joka on sinne päin. Saa palauttaa, jos rikkoutuu käytössä.
Susi- ja vesi-sanojen muutos on yksinkertainen: t/d:stä tulee s jos seuraavana on i.
Mutta mikä selittää sen että sanassa "laatikoita" (laa-ti-koi-ta) on k:n heikko aste vaikka tavu on vokaaliloppuinen? Lasketaanko i sittenkin konsonantiksi (laa-ti-koj-ta)?