Englanniksi "Yläkerrassani asuu mummo"?
Eli juuri tuo MINUN YLÄKERRASSANI askarruttaa. Voiko sanoa "in my upstairs" tms.? Kiitos avusta!
Eli juuri tuo MINUN YLÄKERRASSANI askarruttaa. Voiko sanoa "in my upstairs" tms.? Kiitos avusta!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
”There lives an elderly lady on the floor above me”.
Aamulehden kustantama Juti–suomi–sanakirja (Timo Jutila – Jussi Lähde) oli vuoden 2002 kuudenneksi myydyin kotimainen kaunokirjallinen teos, vaikka ei kaunoluistelua käsittelekään. 49200 kpl on ihan kunnioitettava saavutus!
Sanan 'ylämummo' suomenkielinen vastine löytynee tuosta teoksesta. Löytyykö kenen palstalaisen hyllystä?
In my upstairs voit sanoa jos omistat yläkertasi, eli mummmo asuu vuokralla. My upstairs neighbour is a granny.
Minä sanoisin tuon 'yläkerrassani' "upstairs from me".
http://thorntree.lonelyplanet.com/messagepost.cfm?postaction=reply&catid=47&threadid=1263324&messid=11016379&STARTPAGE=1&parentid=0&from=1&CFID=5272575&CFTOKEN=70f8f6e9fd54b756-84467B6B-EEB6-9E71-1C8D0DB2A5857839&jsessionid=78306cb937a026a562c7
"Jokaisen yläkerrassa asuu pieni mummo"...
:D
Asuin alkuelämäni eli käytännössä 1950- ja 60-lukujen ajan rintamamiestalossa, joka oli ehtinyt valmistua jokunen vuosi ennen syntymääni. Minun huoneekseni remontoitiin kouluaikoinani yläkerran ns. hellahuone, josta tuo nimenantaja eli valurautainen liesi sai remontin yhteydessä lähdöt.
1940-luvun lopulla tuota yläkertaa oli ehtinyt jonkin aikaa asuttaa ikääntyvä inkeriläispariskunta. "Mummo" oli toiminut aktiiviaikoinaan Pietarissa opettajana ja "vaari" oli ollut ammattisotilaana tsaarin henkivartiokaartissa.
Noina vuosina tuollaiset inkeriläiset tunsivat olonsa kovin uhatuksi: valvontakomission ukaasien mukaisesti heidät olisi pitänyt luovuttaa sodan voittajaksi katsottuun naapurimaahan. Isäni ja paikkakunnan nimismies kuitenkin vetivät yhtä köyttä asiassa: TÄTÄ pariskuntaa ainakaan EI luovuteta! Eikä luovutettu.
1960-luvulla äitini sai päähänsä, että venäjän kielen opiskelusta voisi olla minulle jotain hyötyä. Tuo inkeriläismummo (joka asui edelleen samalla paikkakunnalla, parin kilometrin päässä kotoani) oli halukas opettamaan kieltä minulle. Minulle ostettiin paremman puutteessa oppikirja
А. Раутио, Л. Шатерникова: Начальное пособие по русскому языку
tai jotain sinne päin. Pyöräilin kerran viikossa mummelin luokse sitä tavaamaan. Kirja oli Karjalan ASNT:n aikaansaannoksia ja pahan kerran ideologisviritteinen. Opettajaani kirjan asenteellisuus ja aihepiirit huvittivat kovin! Silloin 1960-luvun alkupuolella ei kirjakaupoista käyttökelpoisempaakaan kamaa löytynyt, joten sai kelvata.
No, ei kirjaa saatu kahlattua läpi asti eikä minusta venäjän puhujaa tullut. Muut harrastukset alkoivat vetää murrosikäistä poikaa puoleensa vahvemmin. Kyrilliset kirjaimet kuitenkin tunnen ja sanan sieltä, toisen täältä ymmärrän. Jos ei mistään kielitaidosta voi puhuakaan, niin olen sentään siitä kielestä edes jotenkin hajulla.
Kultainen, sydämellinen ihminen tuo mummeli joka tapauksessa oli. Lämpimät muistot hän jätti jälkeensä.
Ylämummohan sen täytyy olla. Perustelu: maalin yläkulmaan, jee