Olen pohtinut, kuinka mahtaa yhteiselo sujua pitkän eron jälkeen. Muutan kesällä takaisin Suomeen ja edessä on uusi yhteinen koti miehen kanssa. Asuimme vuoden saman katon alla ennen ulkomaille lähtöäni, joten ihan vieras asia ei ole. Kuitenkin kuulisin mielelläni muiden kokemuksia kaukosuhteen jälkeisestä ajasta. Onko ollut vaikeaa sopeutua taas elämään toisen ihmisen kanssa? Kestikö kauan palata/tottua suomalaiseen elämänrytmiin ja tapoihin? Tuntuiko, että toinen olisi ns. tiellä pitkän yksinelon jälkeen? Positiivisia sekä negatiivisiä juttuja?
Kokemuksia pitkän erossaolon jälkeisestä yhteiselosta.
Kotoa kotiin.
1948
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kokemuksen syvällä rintaäänellä: erossa olemisen jälkeen ottaa oman aikansa ennen kuin tottuu toiseen. Aluksi ihan pikku jutut, kuten se, että vieressä on joku nukkumaan mennessä ja aamulla herätessä, tuntuvat enemmän kuin omituisilta. Tai ainakin näin oli minulla...
Toiseen puoliskoon pitää totutella uudemman kerran. On aika kummallista, kun eron jälkeen pääsee asumaan saman katon alle, niin toinen ihminen tuntuu melko vieraalle. Molemmilla on omat tapansa, niin hyvä kuin huonotkin. Näistä saattaa tulla joskus pieniä yhteentörmäyksiä, mutta kyllä se ns. vanha rutiini sieltä löytyy =)
Ihanaa, kun pääsette taas yhteen! Pitkää pinnaa molemmille ja onnea yhteiseloonne.