Kaikella liikkeellä luonnossa on läpikotainen ja yksimuotoinen prinsiippi; sen ulkoinen aihe on syy, ja sisäinen edellytys on tahto, jotka esiityvät kaikessa liikkeessä yhtäaikaa, vaikka syy ja vaikutus luonnon alimmalla tasolla ovat samanlaiset, kun korkeammilla tahdon esineellistymisobjektivaatioiden asteikolla vaikutus näyttäisi jättävän syyn miltei kokonaan varjoonsa, kuten tahtokin, kuin ei olisi syytä lainkaan, ruumiin liikkeet eivät riippuisi mistään, näyttäytyen suoranaisena ilmiönä, jolemme liitä sisäperäistä tietoa ulkoiseen, joka paljastuu itsetajunnalle tahdoksi, vaikka ilman syytä tiedoitseville olennoillekion liike on mahdoton, esittäytyen havainnollisena motiivina eläimellä, tai dresyyrinä, ja ajatuksellisena motiivina ihmisellä, jole riittää pelkkä käsite, jonka ei tarvitse olla mitään nykyistä tai olemassaolevaa. Dialektisessa materialismissa Hergelin dialektinen logiikka esiintyi hiukan muunneltuna Engelsin formuloimana, liikkeen ollessa helpompi ymmärtää aineen kuin käsitteiden maailmassa
Liikkeen prinsiipistä
Tieteilijä
4194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sehän on ollut sosialistisen yhteiskuntateorian perustuksena, paljon yhtenäisempänä kuin looginen empirismi, Marxin ja Engelsin yhteistyötä
käsitteiden kyseenalaistaminen on kasvua välittämättä siitä mihin so called mielipide loppujenlopuksi muodostuu.
Kun astumme peräi tiedoitsevien olentoje maailmaan, niin ei ole mitään yhtäläisyyttä kohteen ja sen toiminannvälillä joka mielteenä aiheuttaa toiminnan. Havainnollisiin mielteisiin rajoityuvalla eläimellä on lisäksi vakuttavan objektin läsnäoltarpeellinen, joka vaikuttaa välittömästi, pelolla vakinuutettua tottumusta lukuunottamayta. Eläin ei voi kantaa mukanaan ainoatakaan käsitettä joka tekisi sen nykyhtken vaikuksesta riippumattomaksi, antaisi harkinnamahdollisuuden ja tekisi sen kykeneväksi tahallisen toimintaan, Siihn pystyy ihminen, jolle motiivi ei ole mitään nykyistä, olemassaolevaa, vaan se sisältyy yksin toimivanhenkilön aivoihinollen kuiten peräisin menneien vuosien kokemuksesta, sanoissa peritynttä tai perustuen moniin havaintoihin.
Hegel oletti dialekjtise liikkeen tapahtuvan itsestään, jossa todellisuus koko ajan kasvaa jamatrilismi onkikätkeytyneenä jo se perusajatukseen, että käsite (?!) muuntuu tai kääntyy vastakohdakseen, jka on ajalline tapahtuma, vakka Hegl itse katsoi ettei dialektista deduktiota pitäisi katsoa maailman ajalliseksi luomisprosessiksui
Tarkoitin maailman syntymisen ajallista järjestystä