Ihmisen älykkyyden hyvä mittari on se kuinka paljon hän tietää. Esimerkiksi Aristoteles tiesi käytännössä kaiken mitä hänen aikanaan oli kirjoihin kirjoitettu joten häntä voidaan sanoa aikakautensa viisaimmaksi mieheksi. Koulutustaso korreloi suuresti älykkyyden kanssa, koska opiskelu korkeakoulussa vaatii nimenomaan kykyä hankkia ja sisäistää tietoa. Se on todellista älykkyyttä.
Francis Baconin sanoin: "Knowledge is power."
Francis Baconin sanoin: "Knowledge is power."
Vastaukset 9
Vanhimmat
ei saa saa sotkea älykkyyteen.
Älykkäin ihminen tulee toimeen pinellä rahasummalla elämässä. hän opiskelee kokoajan uusia asioita, jotta
hänen ei tarvitse rahaa joka ongelman ratkaisemiseksi.
TUSKAA!!!
tuskaa? Ei kai sentään kaikki tieto: esimerkiksi se, miten tullaan rikkaaksi.
Tieto/viisaus ovat eri asioita kuin älykkyys. Tutki asiaa - jos olet älykäs - tajuat sen.
Äläkä tuu mulle hokemaan sata kertaa kuultuja iänikuisia kiliseitä
Tiedon sisäistämiskyky on merkittävä älykkyyden osa-alue. Vaikka ihminen syntyisi kuinka älykkääksi tahansa niin hän ei kykene oppimaan edes puhumaan jos ei kuule muiden ihmisten puhetta saatikka lukemaan tai kirjoittamaan jos hänelle ei niitä opeteta. Ihminen jolla on paljon ns. maalaisjärkeä ei ole älykäs jos hän on huono sisäistämään oppimansa asiat.
Erilaiset älykkyystestit antavat toki suuntaa älykkyydelle mutta niitä ei missään tapauksessa pidä uskoa sokeasti, koska totuus on ettei sellaista testiä olekaan jossa ei tulostaan voisi parantaa merkittävästi OPPIMALLA.
Eli, jos ajattelet olevasi äärettömän kykenevä tietämään elämästä kaikki, olet väärillä jäljillä.
Älykkyys hahmoittaa tietyt johtolangat elämästä, myös kokonaiskuvat.
Mutta oikeasti älykäs ymmärtää myös rajallisuutensa.
Tai sanotaan näin , esim minä tulen toimeen pienellä rahalla , koska haen aina ongelmaan ratkaisun opiskelemalla .Itse keksimällä tai sitten ratkaisen sitten ratkaisen ongelman ilmaiseksi. Seuraan aina ohjelmia joissa seurataan ihmisen älykkyyttä ja kehittyvyytä , otan niistä oppia. On vaan hauskaa seurata sivusta ihmisiä jotka lukevat esim yliopistossa , sillä heistä suurin osa ovat yksin kertaisia tommpeleita, jotka joka ongelmaan hakevat ratkaisu rahan avulla (ei kaikki). Kun taas minä haen ongelmaan ratkaisun opiskelemalla . Monta asiaa olen jotunut opiskelemaan lyhyessä ajassa käytännön avulla, siksi koska on aikaa ja aika on rahaa. Köyhyys opettaa ja kehittää ihmisen älyä. Se on vaan tyhmää maksaa liikaa. Kunnioitan antiikin keksiöitä , sillä he tiesivät mitä tekivät.Liika raha tekee ihmisistä tyhmiä , syömme omaa aikaa ja kello tikittää.
tilanteen mukaan.
"Älykäs" opiskelija saa valtaa,
jos sattuu pääsemään urallaan huipulle,
vaikka Fortumin opitoista nauttimaan.
Jos tuo valta-addikti erehtyy
tai joutuu onnettomuuden kautta
itselleen tuntemattomaan ympäristöön,
esim. sademetsään,
niin
silloin vallan ottaa oppaaksi mahdollisesti lupautuva ns. alkuasukas.
JA molemmat ovat auttamattomasti
tietouskovaisia.
Kumpikaan ei tiedä kaikkea,
vaan he joutuvat joko uskomaan
tai olemaan uskomatta
toisien ihmisten tietoon.
älykkyys on synnynnäinen kyky mm. soveltaa opittuja asioita erilaisissa tilanteissa, helppo esim. tiedossasi on, että bambuverho läpäisee valoa siten, että siltä puolen verhoa, jolla valoa on vähemmän, näkee sille puolen, jolla valoa on vähemmän, muttei toisinpäin. Kykenet edellisen perusteella ymmärtämään, että kun ulkona on valoisaa, bambuverho ikkunan edessä estää näkemisen ulkoa sisälle, mutta jos illan pimetessä sytytät sisälle valot, ja ikkunan suojana on pelkkä bambuverho, et itse näe sisältä ulos, mutta ulkona olijat näkevät sisälle. Kirjatieto taas on enemmänkin viisautta, ei älykkyyttä.