Jos sanon, että piin likiarvo on noin 10, niin se on yhtä hyvä arvaus kun esim. 3,14. Koska piin tarkkaa arvoa ei voida laskea! Eli geometria ja trigonometria ovat huuhaata, koska niille ei ole todellisuudessa mitään vastinetta.
Piin likiarvo noin 10
tiedemies 13
6613
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siis piin tarkka arvohan on π.
Miksi todellisuuden pitäisi perustua juuri ihmisen keksimään kymmenjärjestelmään tai ihmisen keksimiin arabialaisiin numeroihin?
Kyllä maailma olisi monessa mielessä helpompi laskea, jos perusnumeroina käytettäisiin vaikkapa piitä, neperin lukua, valonnopeutta tyhjössä jne.
Mutta.. en kyllä tajua miten kymmenjärjestelmässä 10 olisi yhtä hyvä arvaus kuin 3,14 piin arvoksi. Arvaushan voi olla paitsi hyvä (= totta) ja huono (= väärin), myös hyvä (= lähempänä totuutta) tai huono (= kauempana totuudesta). :)
"Miksi todellisuuden pitäisi perustua juuri ihmisen keksimään kymmenjärjestelmään tai ihmisen keksimiin arabialaisiin numeroihin?"
Ei tarvitsekaan, mutta jos väitetään, että jokin asia todellisuudessa on esim. ympyrä, niin sitten sillä on merkitystä.
"Kyllä maailma olisi monessa mielessä helpompi laskea, jos perusnumeroina käytettäisiin vaikkapa piitä, neperin lukua, valonnopeutta tyhjössä jne."
Mieti miten ne on konstruoitu.
"Mutta.. en kyllä tajua miten kymmenjärjestelmässä 10 olisi yhtä hyvä arvaus kuin 3,14 piin arvoksi. Arvaushan voi olla paitsi hyvä (= totta) ja huono (= väärin), myös hyvä (= lähempänä totuutta) tai huono (= kauempana totuudesta). :)"
No mutta kun piin oikeata arvoa ei voida laskea! Silloin voidaan sanoa ihan minkä tahansa luvun olevan aivan yhtä lähellä totuutta kuin mikä tahansa muu piin likiarvo. Onhan 10 yhtä lähellä totuutta kuin 3,14! Nimittäin totuuteen on matkaa äärettömästi!
pyörän, joka oikeasti pyörii ja toisella et. Teoreettisesta tieteestä on se hyöty, että sen avulla saadaan rakennettua toimia käytännön sovelluksia.
Esimerkiksi tietokone jota käytät, tuskin toimisi jos kaikki arvot heitettäisiin vain lonkalta. Sähköpiirit menisivät oikosulkuun tai ylikuormittuisivat välittömästi, jos piireissä kulkisi vaikkapa kymmenkertainen virta.
Piin laskennallinen likiarvo auttaa käytännön sovelluksissa.
Pii on yhtä kuin ympyrän kehän suhde halkaisijaan, joka voidaan laskea vain piirtämällä ympyrä ja mittaamalla tämä suhde. Eli pii konstruoidaan piirtämällä ympyrä ja lopuksi se lasketaan siitä. Ympyrä kuitenkin lasketaan tietokoneen näytön pikseleitä vastaavasta 2-uloitteisesta maailmasta, jonka perusyksikkö on pikselinomainen neliö, josta kaikki matemaattiset kuviot konstruoidaan.
Halusin vain tuoda esille sen, että likiarvoilla toimiva matematiikka jättää aina jotain inforamaatiota pois, jolloinka sitä ei voida pitää yhtä puhtaana tieteenä kuin sellaista matematiikkaa, jossa mikään ei redusoidu laskennassa pois.
Eli toisin sanoen geometria ja trigonometria ovat mahdollisia vain sen takia, että hyväksytään n: suuruinen tietohävikki.
Matematiikka on (melkoisen) eksakti tieteenala, eikä geometria tässä suhteessa ole mielestäni mikään poikkeus.
Esimerkiksi, onko siis ajateltava:
1. geometria on (vain) todellisuuden likiarvo
Vai:
2. todellisuus on (vain) geometrian likiarvo
PS
Pii:n eksaktin lukuarvon puuttuminen ei rajaa pois sitä, etteikö Pii:n laskukaavaa tai määrittelyä voisi esittää (matemaattisen) eksaktisti, esimerkiksi määriteltynä ympyrän kehän suhteena ympyrän halkaisijaan.
Mielenkiintoista luettavaa:
http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202283.html
mutta ei kovin paljon. Siihen pitäisi saada vähän lisää. Maailmankaikkeudessa kaikki on täsmällistä ja tarkkaa, ei mitään epämääräisiä, päättymättömiä lukuja.
Meillä on käytössä 10-järjestelmä. Maailmankaikkeus on 12-järjestelmässä. 3 ja 1/6 (3,16666...) on todennäköisesti oikea, ei ole vahvistusta...vielä.