Tee Biodieseliä

Ai että vain Nesteen tekemänä biodiesel on kannattavaa? :) Kyllä biodieselin hajatuotanto olisi kannattavaa jos siitä ei tarvitsisi maksaa veroa. Nyt jos valmistat omista rypseistäsi dieseliä vaikka omaan autoosi niin siitäkin pitäisi maksella polttoaineveroa mikä on täysin naurettavaa. Nesteen biodieselin hyvä puoli ei ole hinta (paitsi Neste kyllä saa voittoa) vaan se että synteettisen biodieselin laatu on tasainen, sopii nirsoille uusille dieselmoottoreille. Voit kuvitella että kun kasviöljy kuljetetaan Porvooseen, muokataan siellä, kuljetetaan huoltoasemalle ja ainakin Neste, kuljetusfirma ja jakeluasema haluavat tuotteesta tuloa niin ei hinta ainakaan laske. Tämä siis vertailutapauksessa jossa öljy tehdään viljellystä öljystä eikä jätekasviöljystä. Täytyy katsoa jos ehtisi suomentamaan ketjun aloittaneen viestin ohjetta tai jos jostain löytys se jo suomeksi.

nesteenmies kirjoitti:

Ai että vain Nesteen tekemänä biodiesel on kannattavaa? :) Kyllä biodieselin hajatuotanto olisi kannattavaa jos siitä ei tarvitsisi maksaa veroa. Nyt jos valmistat omista rypseistäsi dieseliä vaikka omaan autoosi niin siitäkin pitäisi maksella polttoaineveroa mikä on täysin naurettavaa. Nesteen biodieselin hyvä puoli ei ole hinta (paitsi Neste kyllä saa voittoa) vaan se että synteettisen biodieselin laatu on tasainen, sopii nirsoille uusille dieselmoottoreille. Voit kuvitella että kun kasviöljy kuljetetaan Porvooseen, muokataan siellä, kuljetetaan huoltoasemalle ja ainakin Neste, kuljetusfirma ja jakeluasema haluavat tuotteesta tuloa niin ei hinta ainakaan laske. Tämä siis vertailutapauksessa jossa öljy tehdään viljellystä öljystä eikä jätekasviöljystä. Täytyy katsoa jos ehtisi suomentamaan ketjun aloittaneen viestin ohjetta tai jos jostain löytys se jo suomeksi.

parillakin eri palstalla aloittajalle, mutta on näköjään poistettu ne ketjut jostain syystä?? Tuosta hajatuotannon kannattavuudesta: jos maanviljelijä voi käyttää rypsin puristejäännöksen karjan valkuaisrehuna on homma aikalailla kannattavaa verollisenakin, tai oli vuodenvaihteeseen asti, nyt nimittäin metanolin hinta on 30% kovempi kuin viimevuonna. Hinta tulee myyjän mukaan nousemaan lähes kuukausittain tänä vuonna, syynä maailmanmarkkinahinnan kolminkertaistuminen. Kannattavuutta parantaisi huomattavasti jos esteröinnistä jäävän glyserolin saisi putsattua ja myytyä vaikka ns. teknisenä laatuna, sen hinta markkinoilla on yli 2000$/tonni.

nesteenmies kirjoitti:

Ai että vain Nesteen tekemänä biodiesel on kannattavaa? :) Kyllä biodieselin hajatuotanto olisi kannattavaa jos siitä ei tarvitsisi maksaa veroa. Nyt jos valmistat omista rypseistäsi dieseliä vaikka omaan autoosi niin siitäkin pitäisi maksella polttoaineveroa mikä on täysin naurettavaa. Nesteen biodieselin hyvä puoli ei ole hinta (paitsi Neste kyllä saa voittoa) vaan se että synteettisen biodieselin laatu on tasainen, sopii nirsoille uusille dieselmoottoreille. Voit kuvitella että kun kasviöljy kuljetetaan Porvooseen, muokataan siellä, kuljetetaan huoltoasemalle ja ainakin Neste, kuljetusfirma ja jakeluasema haluavat tuotteesta tuloa niin ei hinta ainakaan laske. Tämä siis vertailutapauksessa jossa öljy tehdään viljellystä öljystä eikä jätekasviöljystä. Täytyy katsoa jos ehtisi suomentamaan ketjun aloittaneen viestin ohjetta tai jos jostain löytys se jo suomeksi.

Näyttää tosiaan olevan aivan toinen näkökulma. Oletin sellaisen tilanteen, että vihreän aatteen kannattaja-kaupunkilainen lähtee ostamaan kaupasta rypsiöljyä, joka on väkilannoitteella kasvatetusta rypsistä tehty, ja luulee, että tässä nyt suojellaan ympäristöä. Juuri tällaisia muka-ympäristöystävällisiä ideoita on amerikkalaisilla vihreillä. Vrt. Ruotsin poishakatun sademetsän maalle orjatyöllä viljelty "bio"-etanolipolttoaine. En ajatellut ollenkaan niin, että maajussi haluaisi kiertää veroja.

Edelleen, pitäisi kyllä ottaa huomioon lannoitteen ja korjaamisen rahalliset ja energiakustannukset. Lannoitteisiinhan on investoitu valtavasti energiaa niiden valmistuksessa.

E. asinus kirjoitti:

Näyttää tosiaan olevan aivan toinen näkökulma. Oletin sellaisen tilanteen, että vihreän aatteen kannattaja-kaupunkilainen lähtee ostamaan kaupasta rypsiöljyä, joka on väkilannoitteella kasvatetusta rypsistä tehty, ja luulee, että tässä nyt suojellaan ympäristöä. Juuri tällaisia muka-ympäristöystävällisiä ideoita on amerikkalaisilla vihreillä. Vrt. Ruotsin poishakatun sademetsän maalle orjatyöllä viljelty "bio"-etanolipolttoaine. En ajatellut ollenkaan niin, että maajussi haluaisi kiertää veroja.

Edelleen, pitäisi kyllä ottaa huomioon lannoitteen ja korjaamisen rahalliset ja energiakustannukset. Lannoitteisiinhan on investoitu valtavasti energiaa niiden valmistuksessa.

on mulla vähän toinen kuin niillä "tehovihreillä". Olen jonkiverran laskeskellut tuota ekosuhdetta suomalaisen rypsin biodieselin raaka-aineeksi käytön suhteen. Ei ole kovin helppo homma sen ekotaseen laskeminen, vaatisi aikalailla työtä koko kuvion selvittäminen kun otetaan huomioon nuo mainitsemasi lannoite- ja kuljetusjutut. Sen verran olen käytetyistä rasvoista dieseliä tehnyt, että tiedän sen olevan kaikkea muuta kuin jokamiehenhommaa.
Tuon glyserolin kanssa on vaikeutena sen putsaaminen edes tekniseksi laaduksi, sen hinta oli 2400$/t viime syksynä, jos se onnistuisi kohtuullisella vaivalla/kustannuksilla olisi touhu varmasti kannattavaa. Sitä glyserolia kun tulee n. 20% öljyn määrästä, valkuaispuristeen hinta oli muistaakseni vähän yli 200 euroa/t, joten öljylle ei enää hintaa hirveästi jääkään.

Se sademetsä on kyllä Pernambucon, Alagoasin, Cearán, Marahaon, Piauín ja Bahian osavaltioista hakattu puhtaaksi jo paljon ennen tätä nykybuumia. Nykyisin tuo alue kuuluu suurimmalta osalta semi-árido ilmastovyöhykkeeseen ja sen vuotuinen sademäärä jää n.750 milliin, en nyt tässä pelkän muistikuvan varassa kommentoi sateen riittävyyttä sademetsälle. Se kuitenkin pitäisi aina muistaa, että Brasiliassa on, laskutavasta riippuen, 5 tai 6 ilmastovyöhykettä joten koko maata peittävää sademetsää siellä ei muistaakseni ole ollut koskaan. Mata Atlántica, rannikkosademetsä, on kyllä onnistuttu melkein hävittämään. Orjatyövoimakysymyskään ei ole kiinni sokeriruo'on viljelystä, vaan takana on iso ongelma maanomistuksessa ja varallisuuden jakautumisessa maassa jossa 5% väestöstä omistaa 95% varallisuudesta. Vaikka sokeriruoko ei kävisi kaupaksi epäilen maanomistajan pitävän omaisuutensa, tuskin se niitä maita maatyöläisille jakaisi, varmaan viljelisi sitten soijaa tai ananasta. Soijan viljely sademetsäalueella oli muuten Brasilian ympäristöviranomaisten mielestä suurin ongelma vuosituhannen vaihteen tietämillä, lähteenä tässä on minulla Almanaque abril 2001 ja nippu IBAMA:n julkaisuja vuosilta 2001 ja 2002. No eiköhän tässä ole jo kommentoitavaa yhdelle kertaa :).

tosiaañ kirjoitti:

on mulla vähän toinen kuin niillä "tehovihreillä". Olen jonkiverran laskeskellut tuota ekosuhdetta suomalaisen rypsin biodieselin raaka-aineeksi käytön suhteen. Ei ole kovin helppo homma sen ekotaseen laskeminen, vaatisi aikalailla työtä koko kuvion selvittäminen kun otetaan huomioon nuo mainitsemasi lannoite- ja kuljetusjutut. Sen verran olen käytetyistä rasvoista dieseliä tehnyt, että tiedän sen olevan kaikkea muuta kuin jokamiehenhommaa.
Tuon glyserolin kanssa on vaikeutena sen putsaaminen edes tekniseksi laaduksi, sen hinta oli 2400$/t viime syksynä, jos se onnistuisi kohtuullisella vaivalla/kustannuksilla olisi touhu varmasti kannattavaa. Sitä glyserolia kun tulee n. 20% öljyn määrästä, valkuaispuristeen hinta oli muistaakseni vähän yli 200 euroa/t, joten öljylle ei enää hintaa hirveästi jääkään.

Se sademetsä on kyllä Pernambucon, Alagoasin, Cearán, Marahaon, Piauín ja Bahian osavaltioista hakattu puhtaaksi jo paljon ennen tätä nykybuumia. Nykyisin tuo alue kuuluu suurimmalta osalta semi-árido ilmastovyöhykkeeseen ja sen vuotuinen sademäärä jää n.750 milliin, en nyt tässä pelkän muistikuvan varassa kommentoi sateen riittävyyttä sademetsälle. Se kuitenkin pitäisi aina muistaa, että Brasiliassa on, laskutavasta riippuen, 5 tai 6 ilmastovyöhykettä joten koko maata peittävää sademetsää siellä ei muistaakseni ole ollut koskaan. Mata Atlántica, rannikkosademetsä, on kyllä onnistuttu melkein hävittämään. Orjatyövoimakysymyskään ei ole kiinni sokeriruo'on viljelystä, vaan takana on iso ongelma maanomistuksessa ja varallisuuden jakautumisessa maassa jossa 5% väestöstä omistaa 95% varallisuudesta. Vaikka sokeriruoko ei kävisi kaupaksi epäilen maanomistajan pitävän omaisuutensa, tuskin se niitä maita maatyöläisille jakaisi, varmaan viljelisi sitten soijaa tai ananasta. Soijan viljely sademetsäalueella oli muuten Brasilian ympäristöviranomaisten mielestä suurin ongelma vuosituhannen vaihteen tietämillä, lähteenä tässä on minulla Almanaque abril 2001 ja nippu IBAMA:n julkaisuja vuosilta 2001 ja 2002. No eiköhän tässä ole jo kommentoitavaa yhdelle kertaa :).

Googlettamalla ""energy consumption" ammonia" löytyy seuraava luku: 7 gigakaloria per tonni ammoniakkia. Se on noin 30 MJ/kg (eli noin 8 kWh/kg). Ammoniakki on siis aika "kuumaa". Nyt kun tietää paljonko ammoniakkia levitetään (ammoniumnitraattina) ja paljonko on sato, saadaan arvio.

http://www.cheresources.com/ammonia.shtml

Verojen suhteen: maatalouskoneita saa käyttää tietääkseni verottomasti. Valtiota alkaa kiinnostaa vasta sitten, kun käyttää dieseliä henkilöautossa.