Vuosi 2006 oli hyvässä ja pahassa läpimurtovuosi ilmastonmuutoksessa. Toisaalta maailmanlaajuisesta muutoksesta puhuttiin enemmän kuin koskaan aiemmin, jopa Suomessa, jossa aihe on teollisuuden ohjauksen ja konservatiivisen hallituksen esimerkillisen nössöilyn myötä vaiettu aika pitkään. Nairobin ilmastokokouksessa ei valitettavasti saatu mitään aikaan, mutta eipä YK-kokouksissa ikinä, mutta ennen kaikkea aihe nousi kansan huulille.
Kun kesä on poikkeuksellisen kuuma ja kuiva, suvea riittää lokakuulle ja ylimmät päivälämpötilat liikkuvat joulukuun lopulle asti 5-10 asteen välillä, tyhmempikin tajuaa, että joku on vialla.
Toisaalta maailmalta tuli ennätysmäärä huonoja uutisia: mannerjäätikköjen sulaminen on kiihtynyt, tundra-alueilta alkaa purkautua metaania ehkä oletettua aiemmin, harva maa on pystynyt leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjä ym.
Tavallisille kuluttajille antaisin siis vinkin uuden vuoden lupaukseksi: aletaan nuukuustalkoisiin! Käännetään pattereita pienemmälle, vaihdetaan ekosähköön ja suositaan lähellä tuotettuja tavaroita.
Jätetään ne turhat topit, takit ja taulutelkkarit kauppaan, mietitään tarkkaan, kannattaako sinne viikonlopun Euroopan-matkalle lähteä lentoliikenteen huimien päästöjen takia. Ja usein samat ihmiset, jotka eivät lahjoita ollenkaan rahaa hyväntekeväisyyteen, laittavat 10 kertaa suuremman summan Tallinnan ryyppyristeilyyn.
Siis: pihistäkää, säästäkää ja ostakaa mahdollisimman ekologisesti tuotettua tavaraa! Ennen kaikkea miettikää, tarvitsenko tätä tuotetta lainkaan.
Isoin rooli ilmastonmuutoksen suitsinnassa on teollisuudella, mutta ketkä niitä teollisuuden tuotteita ostivatkaan...?
Kun kesä on poikkeuksellisen kuuma ja kuiva, suvea riittää lokakuulle ja ylimmät päivälämpötilat liikkuvat joulukuun lopulle asti 5-10 asteen välillä, tyhmempikin tajuaa, että joku on vialla.
Toisaalta maailmalta tuli ennätysmäärä huonoja uutisia: mannerjäätikköjen sulaminen on kiihtynyt, tundra-alueilta alkaa purkautua metaania ehkä oletettua aiemmin, harva maa on pystynyt leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjä ym.
Tavallisille kuluttajille antaisin siis vinkin uuden vuoden lupaukseksi: aletaan nuukuustalkoisiin! Käännetään pattereita pienemmälle, vaihdetaan ekosähköön ja suositaan lähellä tuotettuja tavaroita.
Jätetään ne turhat topit, takit ja taulutelkkarit kauppaan, mietitään tarkkaan, kannattaako sinne viikonlopun Euroopan-matkalle lähteä lentoliikenteen huimien päästöjen takia. Ja usein samat ihmiset, jotka eivät lahjoita ollenkaan rahaa hyväntekeväisyyteen, laittavat 10 kertaa suuremman summan Tallinnan ryyppyristeilyyn.
Siis: pihistäkää, säästäkää ja ostakaa mahdollisimman ekologisesti tuotettua tavaraa! Ennen kaikkea miettikää, tarvitsenko tätä tuotetta lainkaan.
Isoin rooli ilmastonmuutoksen suitsinnassa on teollisuudella, mutta ketkä niitä teollisuuden tuotteita ostivatkaan...?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Siihen paskaan en rupea että huusholli on pakkasen puolella ja muutenki vituttaa tommonen ilimastomuutos paskan jauhaminen..
Hävetkää ei ihiminen elä millään homeisella viilillä. Ja mitä pahaa tuossa muutoksesta on edes jos kerta lämpötila nousee siittähän vaan nauttii suomessa viime uus vuos ammuttiin talo kaupalla raketteja 26- pakkasessa ja nyt sai pamautella 3 lämmössä ei enää takkeja ei enää lapasia.. Tuo on hourupäisten hommaa oli muuten artikkeli jossain lehessä.
Mie kulutan/saastutan ja sitäpaitsi me elämme VAIN yhdesti tällä planeetalla.
Menkää vaikka saturnukseen asumaan siellä saatte hoilottaa tätä ilimanaikosta hourupää juorua, ku muutenki planeetalla on ilimasto sekasin.
Älkää tehkö elämäänne hankalasti.
Olen mukana enkä kärsi vaan nautin joka hetkestä! Ei ole mikään ongelma terveen ihmisen kulkea kävellen/pyörällä, autoa ajan vain jos haluan siirtää tavaraa, olen yhdistelmärekankuljettaja. Työssäni pidän huolen että energiaa ei tuhlata ja huomautan työkavereillekin jos rekka meinaa jäädä höpöttämään ruokatunnin ajaksi.
Tämä energiantuhlaus loppuu nyt, sen on loputtava! Nyt ei ole kysymys vain omasta voinnista vaan koko maailman selviytymisestä. Meillä on maailmansotaan verrattavissa oleva kriisi ovella.
Kuuntele asiantuntijoita, älä amatöörejä, osta vain mitä välttämättä tarvitset, säästä ja lahjoita säästöt vähävaraisille, valmistaudu isoon muutokseen. Nauti luonnosta vielä kuin voit mutta nauti siitä lähellä asuinpaikkaasi. Kuuntele hiljaisuutta, kohta täällä on paljon enemmän ihmisiä kuin ennen. Jos uskot jumalaan, rukoile. Keksi helvetin hyviä keinoja. Vielä kerran, usko asiantuntijoita.
Olet varmasti oikeassa ja ihmisten pitäisi tehdä muutoksia. Olen vanha ihminen ja joudun kulkemaan taksilla aika ajoin. Toivon ettei se ole kovin paha asia. Olen elänyt ihanan elämän ja toivoisin niin kovin että nuoret ihmiset voisivat elää onnellisina ja nauttia luonnosta. Ja vaikka maailma kävisikin kelvottomaksi paikaksi elää, kunpa ihmiset eläisivät sovussa ja kuuntelisivat toisiaan.
Suomen ja muidenkaan maiden poliitikot eivät ole vielä tajunneet, että ilmastonmuutos on asia, jota ei voi korjata, kun se on ylittänyt tietyn pisteen. Meillä on totuttu siihen, että länsimainen insinööritaito tarjoaa vastaukset kaikkiin ympäristöongelmiin sitten, kun meitä "huvittaa" ratkaista ne.
On totta, että vesistöjä ja ilmanlaatua on saatu puhdistettua, kun tehtaisiin on asennettu suodattimia, CFC-yhdisteiden kieltäminen on hidastanut otsonikerroksen hupenemista ja on kehitetty fosfaatittomia pesuaineita, ekologisempia paperinvalkaisumenetelmiä ym.
Lämmennyt ilmasto ei kuitenkaan enää viilene, ellei tule uutta jääkautta tai merivirtojen rytmi mene täysin sekaisin. On kyse peruuttamattomasta muutoksesta, jota ei enää voida estää mutta jota voidaan hidastaa.
Kyse on siitä, halutaanko ilmaston lämpenevän 2-3 astetta vai peräti 6-7 celsiusta.
YK:n ilmastokokouksessakin todettiin, että joka tapauksessa halvemmaksi tulee torjua muutosta nyt kuin sopeutua myöhemmin, vertauskuvaa käyttäen yrittää liimailla laastareita avomurtuman päälle.
Toivottavasti tuleva hallitus ottaa vihdoinkin tämän asian tosissaan, toisin kuin Vanhasen kabinetti.
Aloitan talkoot ja kehoitan tuntemiani ihmisiä liittymään niihin. Kovin myöhässä taidamme olla mutta kai se on parempi myöhään kuin milloinkaan. Kiitokset ketjun aloittajalle ja onnellista vuotta 2007 kaikille jotka tämän lukevat!
elänyt koko ikäni olosuhteitten pakosta. Vanhaksipojaksi jäin ja maksoin perheellisten aravatalot, kesämökit, huvilat, loistoautot, moottoriveneet. Säästin omaan asuntoon silloin kun inflaatio söi pankkitalletuksia ja perheellisten lainoja. Maksoin vanhanpojanveros niin kauan kuin sitä perittiin. En saanut koskaan mitään yhteiskunnan palveluja enkä avustuksia. Lomani sain silloin kun perheellisille sopi, joskus yhdesäkin pätkässä mutta yhdenkin päivän vuosilomapätkiä oli.
Nyt olen vanha ja asunnonkin sain säästettyä kun inflaatio vähän laantui. Huvilaa ja venettä minulla ei ole, autokin täyttää pian 18 vuotta. Nyt on minun vuoroni tuhlata. Sen vähän mitä olen säästänyt, sen tuhlaan miten haluan. Kasvihuoneilmiö on poliittinen sortokeino, ei tosiasia. Ja vaikka olisi mitä, niin mitä hittoa se minulle kuuluu? Ei minua perheelliset auttaneet silloin kun tukea olisin tarvinnut. Jatkuvaa riistoa ja jokapäiväistä pilkkaa se oli! Minä vitut veisaan teidän jälkipolvistanne ja törsään mieleni mukaan kaiken sen, mitä olen riistoltanne saanut säästettyä!
Se on kuule kaikki puhdasta voittoa se, mitä kuollessa on velkaa!
Olet oikeassa, jotkut elävät nuukasti ihan olosuhteiden pakosta: eläkeläiset, työttömät, velalliset, yksinhuoltajat, sinkut, opiskelijat... Ei heillä välttämättä ole paljon mitään mistä leikata. KUnhan on pari euroa, jolla saisi leipää ja maitoa.
Loppujen lopuksi eniten leikattavaa on 30-50-vuotiailla hyvätuloisilla perheillä, joilla on iso omakotitalo, auto, jotka reissaavat ulkomaille 2-3 kertaa vuodessa lomalle säännölliset työmatkat, on taulutelkkaria, kesämökkiä, kaapit pullistelevat vaatteita ja autotalli harrastusvälineitä. Heillä on kultakortit, visat ja käyttöluotot ja lämmin rakkaussuhde Stockmannin kuvastoon.
Olen itse asunut keskituloisessa perheessä ja aina sain mitä tarvin mutta en liikaa. Siitäpä kiitos vanhemmilleni, että ovat opettaneet mulle kohtuullisuutta ja sitä, että kaikkea ei tarvitse omistaa!
Vittu täällä on vittumaista porukkaa liikkeellä ettekö älyä että se on paskaa ja mitä vitun väliä muuttuuko se lämpötila me ollaa suomessa..
Nuo hourapääkepulit on semmosia itsetuhoisia paskoja jokka mulukkaa jotain pilveä päivän millon sataa millon ukkostaa, tulukaa järkiin mää meen huuattamaa autoa kulutan huuattamalla monia litroja bensaa ja en tee mittää nuita paska hommia olokaa vittu vittuilemasta muita näillä asiolla ok??
Me eletään!!!!!
Lapseni syntymän myötä koko arvomaailmani on muuttunut. Olen ruvennut elämään ekologisesti kaikessa missä voin, ei turhia kemikaaleja kotona, kestovaippoja, kankaisia kauppakasseja, luomua, kaikki kierrätettävä mikä pystytään kierrättämään myös kierrätetään. Vaatteita on kaapissa hyvin vähän, perusjuttuja jotka menevät vuodesta toiseen.
Nyt parin viime vuoden aikana minusta, entisestä himosisustajasta ja himoshoppailijasta on tullut erittäin tiedostava kuluttaja. En pysty enää ostelemaan "uutta kivaa" vain uuden kivan vuoksi.
Olen ryhtynyt tyhjentämään kaappeja turhasta tavarasta hyväntekeväisyyskirppiksille ja kaikki mitä ostetaan mietitään tarkkaan, globalisaatiota boikotoiden, kotimaista suosien.
Minua suorastaan oksettaa nykyisin katsoa ostoskeskuksissa silmät kiiluen tavaroita hamstraavia ihmisiä. Kaikilla kaapit pursuaa roinaa ja lisää on vaan hankittava.
Uusia trendivaatteita, hyi perse, vihaan koko trendi -sanaa, ostetaan neljässä eri kaudessa vuodessa. Moni tutuista, jotka ovat lapsen saaneet, viis veisaavat mistään kestovaipoista tai kestävästä kehityksestä. Samaan roskikseen vain biojätteet, KERTAvaipat ja maitopurkit. Tässä on hienoa esimerkkiä tulevaisuuden aikuisille! tapu tapu
Miten sinisilmäistä ja helvetin kakaramaista porukkaa on tämä pallo täysi. Pinnallisuus ja paskanjauhanta julkkiksista rulaa. Niinkuin joku sen hienosti muotoili: ihmiskunta on matkalla helvettiin mutta ensimmäisessä luokassa. Toivottavasti jengi herää tästä ihme luxusunestaan ennenkuin on liian myöhäistä. Epäilen kyllä vahvasti
Suosittelen kaikille itsensä materialismiin ja maailman turhuuteen hukanneille lämpimästi Tommy Hellstenin kirjaa Saat sen mistä luovut. Siinä on sitten hienoa pohdintaa!