lisää astevaihtelusta

Kiitos kommenteista nato-sanasta.

Muki-sana lienee tuoreehko laina, kun siinä ei ole
astevaihtelua.

"Nostin mukin huulilleni", ei "muin". Vai seuraisiko
sana tuki-sanan paradigmaa -- jos seuraisi? Tuki- tuen.

"Ostin Tallinnan torilta muen."

Heh!
8455
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Join tänäisenä aamuna (jos puolipäivä nyt enää aamua oli) aamukahvini muesta (?), jonka kyljessä on komean herraskartanon päärakennuksen kuva ja teksti ”Palmse mõis”. Muki on tarttunut mukaani pari vuotta sitten Viron Lahemaalta, juuri kyseisestä Palmsen kartanosta. Krooninen kroonipulanikin paheni siinä samalla vähäsen.

Tuo tekstin jälkiosa mõis ei viitanne suomeksi ajatellen mukeen (?) vaan moisioon.

Myönnän mietiskelleeni silloin tällöin, tarkoittaako 'moisio' seppää vai tuollaista herraskartanoa.

Ehkäpä entisaikojen kartano ei ollut kartano, ellei siihen kuulunut pajaa eikä sen palvelusväkeen kuulunut seppäsmiestä.

Äänestä
  • Moisio on kartano, alright, ja on arvatenkin Palmsenkin
    paikka on sellainen. Sana on kulkeutunut latviaankin,
    jossa kartano on 'muiža'.

    Minulla on aamukahvia varten R?ga-muki. Sikäläisessä
    kielessä tynnyri on muca ja tuoppi on muci?s. Kalskahtaa
    mukilta. Vaan nieleeköhän kielitiede tämän sanasukulaisuuden
    mukisematta?

    Äänestä

  • letofiili kirjoitti:

    Moisio on kartano, alright, ja on arvatenkin Palmsenkin
    paikka on sellainen. Sana on kulkeutunut latviaankin,
    jossa kartano on 'muiža'.

    Minulla on aamukahvia varten R?ga-muki. Sikäläisessä
    kielessä tynnyri on muca ja tuoppi on muci?s. Kalskahtaa
    mukilta. Vaan nieleeköhän kielitiede tämän sanasukulaisuuden
    mukisematta?

    Edellisessä viestissä eivät näy latvian liudentuneet
    n-kirjaimet. tuoppi on on siis 'mucina' muljahtavalla
    n:ll ja Riiassakin piti olla pitkän vokaalin merkki
    i:n päällä. Miten jotkut postaajat saavat erikoiskirjaimet
    näkyviin?

    Äänestä

  • letofiili kirjoitti:

    Edellisessä viestissä eivät näy latvian liudentuneet
    n-kirjaimet. tuoppi on on siis 'mucina' muljahtavalla
    n:ll ja Riiassakin piti olla pitkän vokaalin merkki
    i:n päällä. Miten jotkut postaajat saavat erikoiskirjaimet
    näkyviin?

    Rīga - muciņa.

    Esikatselussa nuo kirjaimet näkyvät koneellani mielestäni oikein (lättiä en osaa).

    Monet tarkkeelliset kirjaimet näkyvät oikein tähän viestilaatikkoon kirjoitettuina, mutta muuttuvat otsikko- ja nimimerkkilaatikoissa puuksiheinäksi (samoin kuin kyrilliikkakin). Merkkituki on viestilaatikossa jostain syystä laajempi.

    Eroja merkkien oikein näkymisessä saattaa kenties olla myös sen mukaan, mikä käyttöjärjestelmä(versio) kussakin koneessa on, onko erikoismerkkien tukipaketteja asennettu (ja kuinka laajoja); saattaapa selainohjelma ja sen versiokin vaikuttaa asiaan. Kuinka nämä kaikki asiaan vaikuttavat, siitä tehkööt minua fiksummat selkoa.

    Äänestä

  • letofiili kirjoitti:

    Moisio on kartano, alright, ja on arvatenkin Palmsenkin
    paikka on sellainen. Sana on kulkeutunut latviaankin,
    jossa kartano on 'muiža'.

    Minulla on aamukahvia varten R?ga-muki. Sikäläisessä
    kielessä tynnyri on muca ja tuoppi on muci?s. Kalskahtaa
    mukilta. Vaan nieleeköhän kielitiede tämän sanasukulaisuuden
    mukisematta?

    Kuvahaku: http://images.google.com/images?q=palmse mõis&sourceid=ie7&rls=com.microsoft:en-US&ie=UTF-8&oe=UTF-8&sa=N&tab=wi

    Kartanonomainen tuo päärakennus mielestäni on. Samoin Vihula ja Sagadi, joissa kävin samalla reissulla parisen suvea sitten.

    Palmsen kartanon sivurakennuksessa oli mielenkiintoinen automuseo. Siellä oli mm. neukkupomo Nikita S. Hruštšovin aikanaan käyttämä menopeli, ZiL 111 A ( http://www.autogallery.org.ru/zil111.htm ). Äijä oli tullut autokyydillä Moskovasta Latviaan, mutta joutunut palaamaan takaisin lentäen autonrohjakkeen rikkouduttua. Latviasta tuo Ivan A. Lihatšovin autotehtaan luomus oli jossakin maailman vaiheessa kulkeutunut Viron Lahemaalle jälkipolvienkin ihmeteltäväksi.

    Äänestä

  • Mukihenkilö kirjoitti:

    Kuvahaku: http://images.google.com/images?q=palmse mõis&sourceid=ie7&rls=com.microsoft:en-US&ie=UTF-8&oe=UTF-8&sa=N&tab=wi

    Kartanonomainen tuo päärakennus mielestäni on. Samoin Vihula ja Sagadi, joissa kävin samalla reissulla parisen suvea sitten.

    Palmsen kartanon sivurakennuksessa oli mielenkiintoinen automuseo. Siellä oli mm. neukkupomo Nikita S. Hruštšovin aikanaan käyttämä menopeli, ZiL 111 A ( http://www.autogallery.org.ru/zil111.htm ). Äijä oli tullut autokyydillä Moskovasta Latviaan, mutta joutunut palaamaan takaisin lentäen autonrohjakkeen rikkouduttua. Latviasta tuo Ivan A. Lihatšovin autotehtaan luomus oli jossakin maailman vaiheessa kulkeutunut Viron Lahemaalle jälkipolvienkin ihmeteltäväksi.

    Herraskartanolle löytyy viroksi sellainenkin vastine kuin härrastemaja.

    Panee miettimään, että mitähän tässä möis' päästäkseen hankkimaan käyttöönsä pienen harrastemajan? Hitsausvehkeille siellä pitäisi ainakin olla sijaa, pienemmistä värkeistä nyt puhumattakaan! Harrasteajoneuvoja siellä pitäisi voida laittaa sellaiseen kuntoon, että voisi herrastella kuin vicefriherre tai häradsdomarehövding konsanaan...

    Joulupukki toi mukihenkilölle ensimmäisen ihan oikeasti tarpeettoman harrasteajoneuvon! Huutaa ensi töiksi kytkinremppaa. Olen moisen puuhan tehnyt joskus varttivuosisata sitten. Helmikuussa. Taivasalla. Ei oikein hotsittaisi uusia mõista kokemusta!

    Äänestä

  • Mukihenkilö kirjoitti:

    Rīga - muciņa.

    Esikatselussa nuo kirjaimet näkyvät koneellani mielestäni oikein (lättiä en osaa).

    Monet tarkkeelliset kirjaimet näkyvät oikein tähän viestilaatikkoon kirjoitettuina, mutta muuttuvat otsikko- ja nimimerkkilaatikoissa puuksiheinäksi (samoin kuin kyrilliikkakin). Merkkituki on viestilaatikossa jostain syystä laajempi.

    Eroja merkkien oikein näkymisessä saattaa kenties olla myös sen mukaan, mikä käyttöjärjestelmä(versio) kussakin koneessa on, onko erikoismerkkien tukipaketteja asennettu (ja kuinka laajoja); saattaapa selainohjelma ja sen versiokin vaikuttaa asiaan. Kuinka nämä kaikki asiaan vaikuttavat, siitä tehkööt minua fiksummat selkoa.

    Kokeilenpa eri selaimella, nyt on messissä
    Firefox.

    Rīgā, muciņa.

    Äänestä

On tiedossa, että monilla sanoilla on puutteellin taivutus.

On hauska taivutella sanoja 'suola' ja 'kuola'.

"Kemistit keskustelivat suolista." No tietysti p.o.
'suoloista', mutta miksi?

'Suuhygienikot vertailivat asiakkaiden kuolia/kuoloja', kumpi on oikein?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kunhan kyselen II kirjoitti:

Kiitos kommenteista nato-sanasta.

Muki-sana lienee tuoreehko laina, kun siinä ei ole
astevaihtelua.

"Nostin mukin huulilleni", ei "muin". Vai seuraisiko
sana tuki-sanan paradigmaa -- jos seuraisi? Tuki- tuen.

"Ostin Tallinnan torilta muen."

Heh!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu