Stan Meyers'in

(Lainaus)
"This physical force is exemplified in my co-pending patent application, Ser. No. 422,594, filed Sept. 24, 1982, now abandoned for Hydrogen Generator Resonant Cavity, wherein the principle of physics that physical motion of an element between spatially positioned structures will resonate if the distance between the structures, in wavelengths, is matched to the frequency of the force causing the physical motion, is utilized in a practical and useful embodiment. The d.c. voltage--with current restricted, applied to the pair of plate exciters spatially positioned in a vessel of natural water, is pulsed. The pulsing voltage on the plate exciters applying a physical force is matched in repetition rate to the wavelength of the spacing of the plate exciters. The physical motion of the hydrogen and oxygen charged atoms being attracted to the opposite polarity zones will go into resonance. The self sustaining resonant motion of the hydrogen and oxygen atoms of the water molecule greatly enhances their disassociation from the water molecule."
(/Lainaus)

----

Elikkä sopivalla elektrodien etäisyyden järjestelyllä ja ohjauselektroniikan taajudella elektroodeille siirtyvät atomit ja niiden ohjausvirta ovat resonanssissa, jolloin ilmeisesti tuotos moninkertaistuu normaaliin tasavirtaan verrattuna. Ja näin ollen elektrolyysi ei lämpene kuten tasavirtaa käytettäessä ja suurin osa tehosta menee kaasun tuottamiseen. Tärkeää on siis rakentaa sellaiset eletroodit, joiden välinen etäisyys pysyy vakiona ja että ohjaustaajuus saadaan resonanssiin....

----

Alkuperäinen patentti:

http://patft.uspto.gov/netacgi/nph-Parser?Sect2=PTO1&Sect2=HITOFF&p=1&u=/netahtml/PTO/search-bool.html&r=1&f=G&l=50&d=PALL&RefSrch=yes&Query=PN/4798661

Jonsson. kirjoitti:

(Lainaus)
"This physical force is exemplified in my co-pending patent application, Ser. No. 422,594, filed Sept. 24, 1982, now abandoned for Hydrogen Generator Resonant Cavity, wherein the principle of physics that physical motion of an element between spatially positioned structures will resonate if the distance between the structures, in wavelengths, is matched to the frequency of the force causing the physical motion, is utilized in a practical and useful embodiment. The d.c. voltage--with current restricted, applied to the pair of plate exciters spatially positioned in a vessel of natural water, is pulsed. The pulsing voltage on the plate exciters applying a physical force is matched in repetition rate to the wavelength of the spacing of the plate exciters. The physical motion of the hydrogen and oxygen charged atoms being attracted to the opposite polarity zones will go into resonance. The self sustaining resonant motion of the hydrogen and oxygen atoms of the water molecule greatly enhances their disassociation from the water molecule."
(/Lainaus)

----

Elikkä sopivalla elektrodien etäisyyden järjestelyllä ja ohjauselektroniikan taajudella elektroodeille siirtyvät atomit ja niiden ohjausvirta ovat resonanssissa, jolloin ilmeisesti tuotos moninkertaistuu normaaliin tasavirtaan verrattuna. Ja näin ollen elektrolyysi ei lämpene kuten tasavirtaa käytettäessä ja suurin osa tehosta menee kaasun tuottamiseen. Tärkeää on siis rakentaa sellaiset eletroodit, joiden välinen etäisyys pysyy vakiona ja että ohjaustaajuus saadaan resonanssiin....

----

Alkuperäinen patentti:

http://patft.uspto.gov/netacgi/nph-Parser?Sect2=PTO1&Sect2=HITOFF&p=1&u=/netahtml/PTO/search-bool.html&r=1&f=G&l=50&d=PALL&RefSrch=yes&Query=PN/4798661

Lue lisää

vesiletkun lähimmästä joesta suoraan pannuhuoneeseen heti huomenna (ai niin, kyllä kraanavesikin on halvempaa kuin öljy)....

Vetyä pannuun!

:)))

Puharich oli edelleen Uri Gellerin kamu ja varmaankin tunnettu magnetisimin käyttäjä lääkityksenä...

http://en.wikipedia.org/wiki/Andrija_Puharich

(Menee valitettavasti lievästi "huijari"-osastolle tämä Meyers'in juttu? Ehkä hänen rahoittajansa tarjoili hänen viimeisen ateriansa turhautuneena... ?? No eihän sitä tiedä...)

suomessa: täällä perittäisiin ainakin moninkertainen dieselvero ja rangaistus luvattoman polttoaineen käytöstä!

tässäkin:

http://www.youtube.com/watch?v=_j7d-FJ7TQk

http://www.youtube.com/watch?v=o9ONP-kOMXU

se ei onnistuisi kirjoitti:

suomessa: täällä perittäisiin ainakin moninkertainen dieselvero ja rangaistus luvattoman polttoaineen käytöstä!

Eihän vesi ole polttoaine? Koita vaikka itse? Eihän se pala... ;)

Kun näin perustelee, niin ei sitä voi laskea polttoaineeksi, päinvastoin! Sillähän voi sammuttaa tulipalon.

keksijä.... kirjoitti:

tässäkin:

http://www.youtube.com/watch?v=_j7d-FJ7TQk

http://www.youtube.com/watch?v=o9ONP-kOMXU

Lue lisää

epäilen, että tässä Dingelin laitteessa pakokaasuja johdetaan alakautta reaktiokammioon.

http://www.youtube.com/watch?v=b_QfMdcSv4U&mode=related&search=

Tässä juju on lämmittää elektrolyysiä 210 F (noin 100 C astetta).

elektolyysiä kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=b_QfMdcSv4U&mode=related&search=

Tässä juju on lämmittää elektrolyysiä 210 F (noin 100 C astetta).

Lue lisää

Kertokaapa minulle kutenkin se perustotuus, miten kemiallisen sidoksen saa purettua vähemmällä energialla kuin mikä sidoksessa on. Vain tässä tapauksessa saadaan systeemistä ulos nettoenergiaa.

Tämä tietenkin sillä varauksella, että käytetään kemiallista energiaa. Kylmäfuusiot ja muut ydinreaktiot massakatoineen tietysti poikkeavat tästä säännöstä.

Lisäksi minulla on kutina, että virran pulssitusta ja erilaisia lämpötiloja on ehditty kokeilemaan veden elektrolyysissä ainakin muutamia kymmeniä tuhansia kertoja tähän mennessä. Siksi tällaiset tulokset vaikuttavat pelkältä tarulta.

utelias kirjoitti:

Kertokaapa minulle kutenkin se perustotuus, miten kemiallisen sidoksen saa purettua vähemmällä energialla kuin mikä sidoksessa on. Vain tässä tapauksessa saadaan systeemistä ulos nettoenergiaa.

Tämä tietenkin sillä varauksella, että käytetään kemiallista energiaa. Kylmäfuusiot ja muut ydinreaktiot massakatoineen tietysti poikkeavat tästä säännöstä.

Lisäksi minulla on kutina, että virran pulssitusta ja erilaisia lämpötiloja on ehditty kokeilemaan veden elektrolyysissä ainakin muutamia kymmeniä tuhansia kertoja tähän mennessä. Siksi tällaiset tulokset vaikuttavat pelkältä tarulta.

Lue lisää

Kerro näille keksijöille, että se on mahdotonta, niin he todistavat muuta. Onhan toisalta tunnettua, että esimerkiksi 2500 asteessa vety ja happi eroavat ilman sähkövirtaa.

Jos ajattelet, että vaikkapa jollain virransyöttötempulla tms. järjestelyllä elektrodille saadaan syntymään korkea paikallinen lämpötila tms. niin tuotos paranee riittävästi. Puhuihan Meyerskin jo 7-kertaisesta tuotosta verrattuna tavalliseen elektrolyysiin ja siitä, että hänen laitteensa pysyi viileänä. Jos siinä on edes hitustakaan perää, niin ongelma on ratkaistu. Ja sitäkin laitetta voisi vielä lämmittää vaikkapa moottorin hukkalämmöllä.

http://www.youtube.com/watch?v=8DrOnnlTnDY&mode=related&search=

http://www.youtube.com/watch?v=6oXX7DEVhVo&mode=related&search=

Tuossa väittää ainakin käyttävänsä pelkkää vetyä autossaan ja virtaa menee noin 15 amppeeria, mikä on täysin tavallisen auton laturin tuotettavissa ilman erikoisjärjestelyjä.

Siis nythän ei ole sidoksesta kyse vaan siitä aineesta minkä sidoksesta saa irroitettua ja sen määrästä. Ja onko se riittävä käyttämään vaikkapa polttomoottoria. Sidosenergia ja sidoksessa olevan vedyn sisältämä energia on eri asia. Ja toisaalta ei voi olla varma, millä tavalla sidos purkautuu ja minkä energian se ottaa näissä kokeiluissa, joissa keksijät yrittävät jatkuvasti parannella vedyn tuotosta. Normaalissa elektrolyysissähän syntyy mm. hukkalämpöä, joka kielii epätäydellisestä prosessista.

(Mene ja tiedä...)

Jonsson. kirjoitti:

Kerro näille keksijöille, että se on mahdotonta, niin he todistavat muuta. Onhan toisalta tunnettua, että esimerkiksi 2500 asteessa vety ja happi eroavat ilman sähkövirtaa.

Jos ajattelet, että vaikkapa jollain virransyöttötempulla tms. järjestelyllä elektrodille saadaan syntymään korkea paikallinen lämpötila tms. niin tuotos paranee riittävästi. Puhuihan Meyerskin jo 7-kertaisesta tuotosta verrattuna tavalliseen elektrolyysiin ja siitä, että hänen laitteensa pysyi viileänä. Jos siinä on edes hitustakaan perää, niin ongelma on ratkaistu. Ja sitäkin laitetta voisi vielä lämmittää vaikkapa moottorin hukkalämmöllä.

http://www.youtube.com/watch?v=8DrOnnlTnDY&mode=related&search=

http://www.youtube.com/watch?v=6oXX7DEVhVo&mode=related&search=

Tuossa väittää ainakin käyttävänsä pelkkää vetyä autossaan ja virtaa menee noin 15 amppeeria, mikä on täysin tavallisen auton laturin tuotettavissa ilman erikoisjärjestelyjä.

Siis nythän ei ole sidoksesta kyse vaan siitä aineesta minkä sidoksesta saa irroitettua ja sen määrästä. Ja onko se riittävä käyttämään vaikkapa polttomoottoria. Sidosenergia ja sidoksessa olevan vedyn sisältämä energia on eri asia. Ja toisaalta ei voi olla varma, millä tavalla sidos purkautuu ja minkä energian se ottaa näissä kokeiluissa, joissa keksijät yrittävät jatkuvasti parannella vedyn tuotosta. Normaalissa elektrolyysissähän syntyy mm. hukkalämpöä, joka kielii epätäydellisestä prosessista.

(Mene ja tiedä...)

Lue lisää

Siellä on veden lisäksi pieni nokare Sodium Hydroksiidia eli NaOH eli kaustista soodaa elikkä lipeää. Lipeää saa halvalla vaikkapa Biltemasta.

http://www.youtube.com/watch?v=KOcCXF0wNa0&mode=related&search=

Jonsson. kirjoitti:

Kerro näille keksijöille, että se on mahdotonta, niin he todistavat muuta. Onhan toisalta tunnettua, että esimerkiksi 2500 asteessa vety ja happi eroavat ilman sähkövirtaa.

Jos ajattelet, että vaikkapa jollain virransyöttötempulla tms. järjestelyllä elektrodille saadaan syntymään korkea paikallinen lämpötila tms. niin tuotos paranee riittävästi. Puhuihan Meyerskin jo 7-kertaisesta tuotosta verrattuna tavalliseen elektrolyysiin ja siitä, että hänen laitteensa pysyi viileänä. Jos siinä on edes hitustakaan perää, niin ongelma on ratkaistu. Ja sitäkin laitetta voisi vielä lämmittää vaikkapa moottorin hukkalämmöllä.

http://www.youtube.com/watch?v=8DrOnnlTnDY&mode=related&search=

http://www.youtube.com/watch?v=6oXX7DEVhVo&mode=related&search=

Tuossa väittää ainakin käyttävänsä pelkkää vetyä autossaan ja virtaa menee noin 15 amppeeria, mikä on täysin tavallisen auton laturin tuotettavissa ilman erikoisjärjestelyjä.

Siis nythän ei ole sidoksesta kyse vaan siitä aineesta minkä sidoksesta saa irroitettua ja sen määrästä. Ja onko se riittävä käyttämään vaikkapa polttomoottoria. Sidosenergia ja sidoksessa olevan vedyn sisältämä energia on eri asia. Ja toisaalta ei voi olla varma, millä tavalla sidos purkautuu ja minkä energian se ottaa näissä kokeiluissa, joissa keksijät yrittävät jatkuvasti parannella vedyn tuotosta. Normaalissa elektrolyysissähän syntyy mm. hukkalämpöä, joka kielii epätäydellisestä prosessista.

(Mene ja tiedä...)

Lue lisää

Olin tuossa edellä epätäsmällinen. Tarkoitin tietysti sitä, että jos eksotermisessä kemiallisessa reaktiossa vapautuu tietty energia esimerkiksi reaktion tuloksen massayksikköä kohti, niin sama energia tarvitaan käänteisreaktiossa aineiden erottamiseen. Koska mikään reaalinen prosessi ei ole häviötön, tarvitaan energiaa häviöiden verran lisää. Tätä energian vakioisuuden sääntöä ei tietääkseni ole misään kemiallisessa prosessissa pystytty kumomaan, sillä silloinhan olisi kyse ikiliikkujasta.

Se, että vesi hajoaa korkeissa lämpötiloissa vedyksi ja hapeksi ilman sähkövirtaa, ei kumoa tuota edellä sanomaani. Silloin energia on tuotu prosessiin sinä lämpönä, jolla veden lämpötila on nostettu noihin asteisiin.

Olisihan tietysti mukava, jos löytyisi prosessi, jossa tuo energian vakioisuus reaktion suunnasta huolimatta ei pitäisikään paikkaansa. Ja vielä sellainen prosessi, joka olisi toteutettavissa joka kodin keittiöstä ja autotallista löytyvillä välineillä...

utelias kirjoitti:

Olin tuossa edellä epätäsmällinen. Tarkoitin tietysti sitä, että jos eksotermisessä kemiallisessa reaktiossa vapautuu tietty energia esimerkiksi reaktion tuloksen massayksikköä kohti, niin sama energia tarvitaan käänteisreaktiossa aineiden erottamiseen. Koska mikään reaalinen prosessi ei ole häviötön, tarvitaan energiaa häviöiden verran lisää. Tätä energian vakioisuuden sääntöä ei tietääkseni ole misään kemiallisessa prosessissa pystytty kumomaan, sillä silloinhan olisi kyse ikiliikkujasta.

Se, että vesi hajoaa korkeissa lämpötiloissa vedyksi ja hapeksi ilman sähkövirtaa, ei kumoa tuota edellä sanomaani. Silloin energia on tuotu prosessiin sinä lämpönä, jolla veden lämpötila on nostettu noihin asteisiin.

Olisihan tietysti mukava, jos löytyisi prosessi, jossa tuo energian vakioisuus reaktion suunnasta huolimatta ei pitäisikään paikkaansa. Ja vielä sellainen prosessi, joka olisi toteutettavissa joka kodin keittiöstä ja autotallista löytyvillä välineillä...

Lue lisää

Teorioiden mukaan jos veden muuttaa hapeksi ja vedyksi ja sen taas takaisin vedeksi, niin ei mitään voi voittaa. Jos kaikkea ainetta ei kuitenkaan muuteta takaisin vedeksi, vaan joksikin muuksi, niin yhtälö muuttuu.

Yksi selitys olisi, että esitetyt ilmiöt käyttäisivät lisäksi vaikkapa kuuman polttomoottorin hukkalämpöä hyväkseen.

Yksi mahdollisuus on, että keksijöillä on ylimääräinen kaasupullo jossain tavaratilassa?

utelias kirjoitti:

Olin tuossa edellä epätäsmällinen. Tarkoitin tietysti sitä, että jos eksotermisessä kemiallisessa reaktiossa vapautuu tietty energia esimerkiksi reaktion tuloksen massayksikköä kohti, niin sama energia tarvitaan käänteisreaktiossa aineiden erottamiseen. Koska mikään reaalinen prosessi ei ole häviötön, tarvitaan energiaa häviöiden verran lisää. Tätä energian vakioisuuden sääntöä ei tietääkseni ole misään kemiallisessa prosessissa pystytty kumomaan, sillä silloinhan olisi kyse ikiliikkujasta.

Se, että vesi hajoaa korkeissa lämpötiloissa vedyksi ja hapeksi ilman sähkövirtaa, ei kumoa tuota edellä sanomaani. Silloin energia on tuotu prosessiin sinä lämpönä, jolla veden lämpötila on nostettu noihin asteisiin.

Olisihan tietysti mukava, jos löytyisi prosessi, jossa tuo energian vakioisuus reaktion suunnasta huolimatta ei pitäisikään paikkaansa. Ja vielä sellainen prosessi, joka olisi toteutettavissa joka kodin keittiöstä ja autotallista löytyvillä välineillä...

Lue lisää

Nythän kaasuttimessa vety sekoitetaan ilman kanssa ennen polttamista, joten ehkä vety reagoi esimerkiksi typen kanssa, jota on ilmassa 4 kertaa enemmän. Tämä saattaa vaikuttaa lopputulokseen ja prosessiin. Näin ollen enään vain esimerkiksi 20% alkuperäisestä vedestä saataisiin vetenä (vesihöyrynä) ulos pakoputkesta. Loppu olisi jotain muuta ja miten se vaikuttaa kokonaisprosessin energiatasapainoon! (??)

Ilman koostumus:
typpi N2 78,08 %
happi O2 20,95 %
hiilidioksidi CO2 0,036 %
argon Ar 0,934 %
yms.

Mistä se lisäenergia prosessiin saadaan? Vettä hajottamalla saadaan maksimissaan vain se energiamäärä, joka vedyn ja hapen yhtyessä irtoaa, vaikka elektrolyysin hyötysuhde olisi sataprosenttinen.

Polttomoottorin hyötysuhde nykyisin käytetyillä toimintalämpötiloilla ja materiaaleilla on korkeintaan 50 prosenttia. Jos mootoriin liitetyllä generaattorilla tuotetaan elektrolyysin tarvitsema sähkö, putoaa hyötysuhde tästäkin merkittävästi. Näin vaikka elektrolyysi saataisiin miten hyväksi tahansa, ei elektrolyysi-moottori-systeemistä saada ikiliikkujaa.

Jos kyseisellä elektrolyysillä saataisiin 7 kertaa enemmän energiaa kuin mitä se kuluttaa, se rikkoisi pahasti termodynamiikan lakeja vastaan. Se myös mahdollistaisi ikiliikkujan keksijöiden tavoitteen, eli laitteen joka tekee tyhjästä energiaa.

Voitaisiin myös ajatella, että termodynamiikan lait pysyvät voimassa, mutta energia tulee jostain muualta, esim. veden jäähtymisestä. Mitään tällaista näissä jutuissa ei ole raportoitu.

Oletetaan vielä, että tällainen prosessi toimisi. Tuotantolaitteisto lienee rakennettavissa melko edullisin kustannuksin. Se kannattaisi toteuuttaa suuressa mittakaavassa voimalaitoskäyttöön, sähköä pystyttäisiin tekemään nykyistä halvemmalla ja saasteettomasti. Miksi tutkimuslaitokset tai voimayhtiöt eivät ole ottaneet menetelmää käyttöön?

Vedellä toimiva auto voidaan toteuttaa seuraavasti: laitetaan takakonttiin riittävä määrä akkuja, akkujen avulla hajotetaan vettä elektrolyysissä, tavanomainen polttomoottori muutetaan toimimaan vedyllä. Oikealla sähköautolla olisi parempi hyötysuhde mutta toimii se näinkin.

Jos nämä vesiautot todella toimii ilman mitään ulkoista energianlähdettä niin sitten on maailman kirjat sekaisin ja termodynamiikka menee uusiksi.

vai plausible kirjoitti:

Jos kyseisellä elektrolyysillä saataisiin 7 kertaa enemmän energiaa kuin mitä se kuluttaa, se rikkoisi pahasti termodynamiikan lakeja vastaan. Se myös mahdollistaisi ikiliikkujan keksijöiden tavoitteen, eli laitteen joka tekee tyhjästä energiaa.

Voitaisiin myös ajatella, että termodynamiikan lait pysyvät voimassa, mutta energia tulee jostain muualta, esim. veden jäähtymisestä. Mitään tällaista näissä jutuissa ei ole raportoitu.

Oletetaan vielä, että tällainen prosessi toimisi. Tuotantolaitteisto lienee rakennettavissa melko edullisin kustannuksin. Se kannattaisi toteuuttaa suuressa mittakaavassa voimalaitoskäyttöön, sähköä pystyttäisiin tekemään nykyistä halvemmalla ja saasteettomasti. Miksi tutkimuslaitokset tai voimayhtiöt eivät ole ottaneet menetelmää käyttöön?

Vedellä toimiva auto voidaan toteuttaa seuraavasti: laitetaan takakonttiin riittävä määrä akkuja, akkujen avulla hajotetaan vettä elektrolyysissä, tavanomainen polttomoottori muutetaan toimimaan vedyllä. Oikealla sähköautolla olisi parempi hyötysuhde mutta toimii se näinkin.

Jos nämä vesiautot todella toimii ilman mitään ulkoista energianlähdettä niin sitten on maailman kirjat sekaisin ja termodynamiikka menee uusiksi.

Lue lisää

selitä se Dingelille, joka ajelee jatkuvasti vedellä?

http://www.youtube.com/watch?v=UVhXrvCCILw

Dingelin omia sanoja lainatakseni:

"Kykenin jakamaan veden hyvin pienellä virralla. Tämä on keksinnön todellinen salaisuus."

---

> Jos kyseisellä elektrolyysillä saataisiin
> 7 kertaa enemmän energiaa kuin mitä se
> kuluttaa, se rikkoisi...

Eihän se mitään rikkoisi! 2500 asteessa ei elektrolyysissä tarvita ollenkaan sähköenergiaa ja siitä huolimatta syntyy vetyä ja happea! Ja kyseessä olikin Meyerin väite, että hänen elektrolyysinsä on 7 kertaa tehokkaampi kuin tavallinen elektrolyysi.

Suomeksi sanottuna Meyer väitti saaneensa 7 kertaa enemmän vetyä ja happea aikaiseksi kuin tavallinen elektrolyysi samalla sähköenergialla (ja Dingel samaa). Tässä ei ole puhuttu mitään kulutuksesta, vaan tuotoksesta ja siihen laitetusta energiasta.

Ainoa vaihtoehto tällöin olisi, että perinteinen elektrolyysi lähinnä vain lämmittää elektrolyysinestettä.

Tämä on aivan järkeenkäypää, koska kaasut syntyvät elektroodeilla, mutta sähkövirta joutuu kulkemaan nesteessä. Neste on taasen saatu johtavaksi vaikkapa NaOH:n avulla. Näin ollen mahdollisimman lyhyt matka nesteessä (maksimaalinen elektroodien pinta-ala) antaisi parhaan tuloksen ja tältä ainakin Dingelin laite vaikuttaa. Meyer taasen vähensi veden vastuksen haittavaikutusta nostamalla jännitettä ja käyttämällä pulssitekniikkaa... jne. jne.

Toisaalta kaasukuplien muodostumista ajatellen virran pulssittaminen antaisi kaasukuplalle aikaa irrottautua eli se Meyerin esittämä resonanssi. Jne. jne.

---

Esimerkkispekulaatio:

Prosessi sitoo itseensä ympäristön lämpöä, jonka se luovuttaa liike-energiana?

1) vesi sähkö lämpö = vety happi
2) vety happi - liike-energia = vesi

Näin ollen:

saatu liike-energia > laitettu sähköenergia

koska lämpöä imetään ympäristöstä elektrolyysissä. Eikä autolle ole teoreettista estettä.

Tällaisnen havainto on nimenomaa tehty hyvin järjestellyn perinteisenkin elektrolyysin yhteydessä. Kun elektrolyysi on optimissaan nykykeinoin, niin se lähinnä sitoo itseensä ulkopuolista lämpöä. Ja tästähän kaikki keksijät juuri puhuvat. Jutun juju on elektrolyysissä.

Huonolla elektrolyysillä tuodaan liikaa sähkötehoa elektrolyysiin ja elektrolyysi imee itseensä hukkasähkön aiheuttamaa lämpöenergiaa, eli lisää sähköä. Hyvin järjestellyssä tilanteesa ilmeisesti prosessi imee itseensä auton kitkalämmön sekä (ulkolämmön) ja elektrolyysi pyörii hyvin vähäisellä sähköenergialla. Eikä sähköllä lämmitetä turhaan elektrolyysiä.

Vastaava voidaan havaita myös siitä, että jos elektrolyysin lämpötilaa nostaa, niin kaasun tuotto lisääntyy:

00C 1 atm -> 0.627 LPH/A
25C 1 atm -> 0.684 LPH/A

LPH/A = Litraa tunnissa/Amppeeri

----

> Miksi tutkimuslaitokset tai voimayhtiöt
> eivät ole ottaneet menetelmää käyttöön?

Vastaan kysymyksellä: Miksi maapallo oli litteä 1500-luvulla? Ja onko Dingelillä kaasupullo takakontissa? Videoassa ainakin prosessi pyörii yhdellä ja ainoalla auton akulla.

----

Se että jokin juttu ei mene jonkin kaavan mukaan ei todista mitään. Se että Dingelin takakontista löytyisi kaasupullo (taikka ei) sen sijaan todistaisi. Mutta miten sen selvität?

Ja antaako Dingel avata takakonttinsa?

No en silti itse mene vannomaan kenenkään nimiin. Nykyiset teoriat eivät mitenkään ole Dingeliä kummosempia.

utelias kirjoitti:

Mistä se lisäenergia prosessiin saadaan? Vettä hajottamalla saadaan maksimissaan vain se energiamäärä, joka vedyn ja hapen yhtyessä irtoaa, vaikka elektrolyysin hyötysuhde olisi sataprosenttinen.

Polttomoottorin hyötysuhde nykyisin käytetyillä toimintalämpötiloilla ja materiaaleilla on korkeintaan 50 prosenttia. Jos mootoriin liitetyllä generaattorilla tuotetaan elektrolyysin tarvitsema sähkö, putoaa hyötysuhde tästäkin merkittävästi. Näin vaikka elektrolyysi saataisiin miten hyväksi tahansa, ei elektrolyysi-moottori-systeemistä saada ikiliikkujaa.

Lue lisää

Kunpa tietäisi. Jos kyseessä on jonkinlainen lämpöpumppu, joka muuttaa ulkoilman lämpöä liike-energiaksi. Moottorihan on nimenomaa kompresorin vastakohta. Moottorissahan paine muutetaan liike-enrgiaksi, kun taasen kompressorissa liike-energia muutetaan paineeksi.

Jääkaapissa kompressorilla ja energialla lasketaan kaapin lämpötilaa. Tässä otetaan pumpulla energiaa ulkoilman lämpötilasta (taikka moottorin blokista).

Taikka jotain muuta.

Yksi vaihtoehto on, että veijareilla on kaasupullo takakontissa, bensaa johdoissa taikka hyvin ladattu akku yms.

Jonsson. kirjoitti:

selitä se Dingelille, joka ajelee jatkuvasti vedellä?

http://www.youtube.com/watch?v=UVhXrvCCILw

Dingelin omia sanoja lainatakseni:

"Kykenin jakamaan veden hyvin pienellä virralla. Tämä on keksinnön todellinen salaisuus."

---

> Jos kyseisellä elektrolyysillä saataisiin
> 7 kertaa enemmän energiaa kuin mitä se
> kuluttaa, se rikkoisi...

Eihän se mitään rikkoisi! 2500 asteessa ei elektrolyysissä tarvita ollenkaan sähköenergiaa ja siitä huolimatta syntyy vetyä ja happea! Ja kyseessä olikin Meyerin väite, että hänen elektrolyysinsä on 7 kertaa tehokkaampi kuin tavallinen elektrolyysi.

Suomeksi sanottuna Meyer väitti saaneensa 7 kertaa enemmän vetyä ja happea aikaiseksi kuin tavallinen elektrolyysi samalla sähköenergialla (ja Dingel samaa). Tässä ei ole puhuttu mitään kulutuksesta, vaan tuotoksesta ja siihen laitetusta energiasta.

Ainoa vaihtoehto tällöin olisi, että perinteinen elektrolyysi lähinnä vain lämmittää elektrolyysinestettä.

Tämä on aivan järkeenkäypää, koska kaasut syntyvät elektroodeilla, mutta sähkövirta joutuu kulkemaan nesteessä. Neste on taasen saatu johtavaksi vaikkapa NaOH:n avulla. Näin ollen mahdollisimman lyhyt matka nesteessä (maksimaalinen elektroodien pinta-ala) antaisi parhaan tuloksen ja tältä ainakin Dingelin laite vaikuttaa. Meyer taasen vähensi veden vastuksen haittavaikutusta nostamalla jännitettä ja käyttämällä pulssitekniikkaa... jne. jne.

Toisaalta kaasukuplien muodostumista ajatellen virran pulssittaminen antaisi kaasukuplalle aikaa irrottautua eli se Meyerin esittämä resonanssi. Jne. jne.

---

Esimerkkispekulaatio:

Prosessi sitoo itseensä ympäristön lämpöä, jonka se luovuttaa liike-energiana?

1) vesi sähkö lämpö = vety happi
2) vety happi - liike-energia = vesi

Näin ollen:

saatu liike-energia > laitettu sähköenergia

koska lämpöä imetään ympäristöstä elektrolyysissä. Eikä autolle ole teoreettista estettä.

Tällaisnen havainto on nimenomaa tehty hyvin järjestellyn perinteisenkin elektrolyysin yhteydessä. Kun elektrolyysi on optimissaan nykykeinoin, niin se lähinnä sitoo itseensä ulkopuolista lämpöä. Ja tästähän kaikki keksijät juuri puhuvat. Jutun juju on elektrolyysissä.

Huonolla elektrolyysillä tuodaan liikaa sähkötehoa elektrolyysiin ja elektrolyysi imee itseensä hukkasähkön aiheuttamaa lämpöenergiaa, eli lisää sähköä. Hyvin järjestellyssä tilanteesa ilmeisesti prosessi imee itseensä auton kitkalämmön sekä (ulkolämmön) ja elektrolyysi pyörii hyvin vähäisellä sähköenergialla. Eikä sähköllä lämmitetä turhaan elektrolyysiä.

Vastaava voidaan havaita myös siitä, että jos elektrolyysin lämpötilaa nostaa, niin kaasun tuotto lisääntyy:

00C 1 atm -> 0.627 LPH/A
25C 1 atm -> 0.684 LPH/A

LPH/A = Litraa tunnissa/Amppeeri

----

> Miksi tutkimuslaitokset tai voimayhtiöt
> eivät ole ottaneet menetelmää käyttöön?

Vastaan kysymyksellä: Miksi maapallo oli litteä 1500-luvulla? Ja onko Dingelillä kaasupullo takakontissa? Videoassa ainakin prosessi pyörii yhdellä ja ainoalla auton akulla.

----

Se että jokin juttu ei mene jonkin kaavan mukaan ei todista mitään. Se että Dingelin takakontista löytyisi kaasupullo (taikka ei) sen sijaan todistaisi. Mutta miten sen selvität?

Ja antaako Dingel avata takakonttinsa?

No en silti itse mene vannomaan kenenkään nimiin. Nykyiset teoriat eivät mitenkään ole Dingeliä kummosempia.

Lue lisää

Vettä voi tietysti hajottaa korkeissa lämpötiloissa, mutta veden lämmittäminen 2500 °C vaatii valtavan määrän energiaa. Vaikka sähköä ei tarvitakaan, niin vastaavasti kulutuetaan lämpöenergiaa.

Ymmärsin sen 7 kertaa tehokkaampi väitteen siten, että uusi elektrolyysimenetelmä olisi tuon verran tehokkaampi samassa lämpötilassa. Käsittääkseni perinteisen elektrolyysin hyötysuhde on lähellä 100 % (jossakin viiteessä edellä oli saatu 80 %) ja hyötysuhteella tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osa käytetystä sähkötehosta käytetään veden hajottamiseen.

Vaikka systeemi käyttäisi moottorin hukkalämpöä niin ei systeemi silti toimisi ilman ulkopuolista lämmön tai energianlähdettä. Osa tehosta kun menee auton eteenpäin kuljettamiseen.

Miksi keksijät sitten panttaavat tätä keksintöä itsellään, jos se kerran on niin mullistava?

sitten kirjoitti:

Vettä voi tietysti hajottaa korkeissa lämpötiloissa, mutta veden lämmittäminen 2500 °C vaatii valtavan määrän energiaa. Vaikka sähköä ei tarvitakaan, niin vastaavasti kulutuetaan lämpöenergiaa.

Ymmärsin sen 7 kertaa tehokkaampi väitteen siten, että uusi elektrolyysimenetelmä olisi tuon verran tehokkaampi samassa lämpötilassa. Käsittääkseni perinteisen elektrolyysin hyötysuhde on lähellä 100 % (jossakin viiteessä edellä oli saatu 80 %) ja hyötysuhteella tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osa käytetystä sähkötehosta käytetään veden hajottamiseen.

Vaikka systeemi käyttäisi moottorin hukkalämpöä niin ei systeemi silti toimisi ilman ulkopuolista lämmön tai energianlähdettä. Osa tehosta kun menee auton eteenpäin kuljettamiseen.

Miksi keksijät sitten panttaavat tätä keksintöä itsellään, jos se kerran on niin mullistava?

Lue lisää

tavallista tehokkaampi normaalilämmössä ja tiettävästi ilman lämmitystä on Meyerin väite (em. videossa). Varmaankin lämmitys edelleen parantaisi tehokkuutta?

Joku rakensi Meyerin patenttilaitteen (siis se varhaisempi versio), jossa DC-hakkurilla korkealla taajuudella 20 kHz (48 kHz??) (ns. resonanssitaajuus) ja 1/5-pulssisuhteella (ko. taajuus on kytkettynä 1/5-osan ajasta ja virtaa ei syötetä 4/5-osaa ajasta). Ja hän sai tässä Meyerin uudelleenlämmityksessä tiettävästi 3-kertaisen tehokkuuden. Tämä koe on esitetty videossa:

http://www.youtube.com/watch?v=Md8-wvV2jHM&mode=related&search=

Eli jos Meyer myöhäisemmällä laitteella on saanut 7-kertaisen tehon, niin se ei edellisen toistokokeen valossa olisi mahdoton.

---

Dingelin laite on oma lukunsa, jos hänen demonstraationsa on todellinen (siis takakontissa ei ole varasäiliötä vedylle, tms.). Eli kaikki tulee elektrolyysistä ("reaktorista").

Epäilen, että Dingel hyödyntää (yrittää??) erittäin korkeaa jännitepulssia, joka saadaan auton sytytyspuolasta (20 kV), mahdollisesti kaksi puolaa eräässä mallissa. Levyjä on ehkä suuri määrä ja ne ovat varmaankin lähes kiinni toisissaan (pieni vesirako). Eli pieni pulssi ja sitten pitkä lepovaihe. Tässä voisi olla jujuna se, että korkeajännitepulssi saisi jotain sellaista aikaan, jota normaali elektrolyysi ei kykene tekemään?

Dingel taisi sanoa omaa "reaktoriaan" 6-kertaa tehokaammaksi.

http://tech.groups.yahoo.com/group/watercar/

Em. linkissä on Dingeliin liittyvä keskusteluryhmä, jossa on varsin monenlaista viritystä.

---

Toisaalta jos homma perustuu elektronien laskemiseen ja siihen, että elektroni kuljettaa atomin, niin ollaan virran ja Columbin lakien suhteen jotenkin "nesteessä". Elektronista ei riitä useammalle vaikka virralle tekisi mitä tahansa temppuja, siis Faraday-tehokkuus ei parane, paitsi ehkä se pulssitus (kerran käytetty elektroni ei enään kaipaa enempää virtaa).

---

Mahdoton sanoa mitään varmaa.

----------------------

> Vettä voi tietysti hajottaa korkeissa
> lämpötiloissa, mutta veden lämmittäminen 2500
> °C vaatii valtavan määrän energiaa. Vaikka
> sähköä ei tarvitakaan, niin vastaavasti
> kulutuetaan lämpöenergiaa.

Niin, kyseessä on ilmeisesti "termolyysi". Tässä on nyt hyvä vinkki atomivoimalalle tehdä hukkalämmöllään vetyä, koska 2/3-osaa atomivoimalan tehosta menee kalojen lämmittämiseen nykyisellään.

> Miksi keksijät sitten panttaavat tätä
> keksintöä itsellään, jos se kerran on niin
> mullistava?

On varsin ymmärrettävää, että jos on 30 vuotta puurtanut jotain ideaa, niin sitä ei mielellään ilmaiseksi pois anna. Toinen vaihtoehto tietysti aina on se, että tuli luvattua liikaa ja nyt sitten piilotellaan totuutta. Taikka keksijä uskoo myöhemmin ratkaisevansa pulman, joka on jo kohtuullisen valmis.

Keksijöiden jatkuva ongelma on se, että patenteista huolimatta hyödyn korjaavat ne, jotka pystyvät toteuttamaan tuotannon laajassa mittakaavassa tehokkaasti (eli suuryhtiöt yms. suuret laitokset). Keksijä unohdetaan lähes säännönmukaisesti, varsinkin taloudellisesti, ja kunniahan ei paljoa mahaa täytä.

Edison taitaa olla eräs, joka osasi hyödyntää keksintöjään, mutta hänhän joutui sen tehdäkseen toteuttamaan myös tuotannon ja markkinoinnin (Electric Light Company), sähköyhtiöt, lampputehtaat jne. jne.

Eli joko teet kaiken itse taikka kuolet keppikerjäläisenä ja joku korjaa hyödyn keksinnöstäsi. Ääripäässä voi tietysti olla keksijän liika ahneus?

---

Jos vesiauto ei suoraan onnistuisikaan, niin voihan se periaatteessa olla jokin veden sukuinen neste. Vetykaasu (paineinen nestevety) on varsin hankala kaiken kaikkiaan, koska kaikki systeemit on hiottu tavallisille polttonesteille.

Jos kyseessä on lämpöpumppu, niin miksei tyypit sano sitä?

Jos kyseessä on lämpöpumppu, niin mistä se lämpö otetaan? Systeemissähän pitäisi olla alämmönvaihdin, jolla lämpö imettäisiin ympäristöstä. Eli joku syylärintapainen juttu, joka olisi ympäristöä kylmempi. (jotta lämpö siirtyisi ympäristöstä siihen) Mikään kohta tuossa prosessissa ei tietääkseni sido lämpöä ympäristöstä.

Siinä, että otat pakokaasujen lämmön takaisin systeemiin, et ota ympäristöstä lämpöä, vaan alkuperäisestä polttoaineesta. Ts. Pakokaasuissa oleva lämpöenergia on peräisin polttoaineen energiasta eli vedystä.

Ja sinulle, joka sanoit että "sähköenergiaa ei tarvita, kun vesi hajoaa 2500C lämmössä", niin ei ehkä sähköenergiaa, vaan lämpöenergiaa :) Jostakin sen energian vain on tultava.

Jos ammoniakin maailmanmarkkinahinta on noin $150/tonni elikkä noin 13 senttiä/litra, niin Kemiralta saisi ehkä hintaan 20 senttiä/litra suurina määrinä? Kemira taasen ostaa Venäjältä, joka tekee sitä maakaasusta.

Jos 95-oktaaninen maksaa 1.20/litra, niin olisihan tässä 6 kertaa halvempi polttoaine.

Eikä tarvitsisi itse edes valmistaa. Tavalliseen bensa-autoon olisi lisättävä elektrolyysireaktori. Auto tankkaisi ammoniakkia (8 bar) ja moottori toimisi vedyllä ja ilmakehän hapella. Ylimääräinen typpi palaisi ilmakehään, jossa sitä on muutenkin 80%. Täysin saasteetonta.

vain 8 bar paine tankissa kirjoitti:

Jos ammoniakin maailmanmarkkinahinta on noin $150/tonni elikkä noin 13 senttiä/litra, niin Kemiralta saisi ehkä hintaan 20 senttiä/litra suurina määrinä? Kemira taasen ostaa Venäjältä, joka tekee sitä maakaasusta.

Jos 95-oktaaninen maksaa 1.20/litra, niin olisihan tässä 6 kertaa halvempi polttoaine.

Eikä tarvitsisi itse edes valmistaa. Tavalliseen bensa-autoon olisi lisättävä elektrolyysireaktori. Auto tankkaisi ammoniakkia (8 bar) ja moottori toimisi vedyllä ja ilmakehän hapella. Ylimääräinen typpi palaisi ilmakehään, jossa sitä on muutenkin 80%. Täysin saasteetonta.

Lue lisää

Älä viitsi joutavia höpöttää! Jos ammoniakille laitetaan samat verot kuin bensalle, niin hinta olisi luokkaa euro/litra. Kun vielä otetaan huomioon elektrolyysin hyötysuhde, niin ammoniakin käytön hinta olisi ainakin bensan luokkaa. Lisäksi päälle voisi tulla vielä ajoneuvon käyttövoimamaksu (entinen dieselvero).

Elektrolyysilaitteisto ja muu tarvittava ammmoniakkivarustus nostaisi varmasti myös merkittävästi auton hintaa. Joten missä on homman taloudellinen pihvi?

veroa verolle kirjoitti:

Älä viitsi joutavia höpöttää! Jos ammoniakille laitetaan samat verot kuin bensalle, niin hinta olisi luokkaa euro/litra. Kun vielä otetaan huomioon elektrolyysin hyötysuhde, niin ammoniakin käytön hinta olisi ainakin bensan luokkaa. Lisäksi päälle voisi tulla vielä ajoneuvon käyttövoimamaksu (entinen dieselvero).

Elektrolyysilaitteisto ja muu tarvittava ammmoniakkivarustus nostaisi varmasti myös merkittävästi auton hintaa. Joten missä on homman taloudellinen pihvi?

Lue lisää

Ammoniakki on lähestulkoon ainoa yhdiste, jossa vety on edes jokseenkin käsiteltävässä muodossa (veden lisäksi).

Ammoniakki tosin kiehuu 0-asteisena, mutta pienellä paineella se pysyy nesteenä. Sen voi laimentaa veteen.

Ammoniakki toimii myös Suomessa, koska sen jäätymispiste on -78C. Suora vesi (?toimiessaan?) jäätyisi. Se että ammoniakki haisee ja on myrkyllinen ja kaasuuntuu helposti, on vain sitä samaa mitä olemme jo bensiiniltäkin oppineet odottamaan. Se on silti oikein käytettynä täysin saasteeton.

Auton modifiointi ammoniakille on paljon halvempaa kuin sen modifiointi vedylle.

Vedyn kompastuskivi on sen vaatima suuri tilavuus ja erittäin kallis hiilikuitutankki (korkea paine).

Vetytankki vaatii 350 (700?) bar kestävyyksiä, kun ammoniakille riittää 8 bar, joka on aivan tavallinen paineistettu terästankki. Se että ammoniakkiauto vaatii elektrolyysilaitteen vedyn tuottamiseen, ei ole kallis eikä edes vaikea toteuttaa. Eikä ammoniakin hajoittaminen autossa vaadi sanottavasti edes sähköä.

Ammoniakki on yhtä saasteetonta kuin puhdas vety. Vety on sidottu typpeen:

Ammoniakki: NH3 - 1 typpi- ja 3 vety-atomia

http://en.wikipedia.org/wiki/Ammonia

Ammoniakki on yksi maailman eniten valmistetuista kemikaaleista. Kuljetus- ja käsittelytekniikka on jo olemassa. Sitä voidaan valmistaa joko energiaa käyttämällä taikka maakaasusta. Suomeen ?tulee? Venäjältä maakaasuputki, niin sen jatkeeksi vain ammoniakkitehdas ja jakeluun autoihin. Kun maakaasu loppuu, niin sitten vaan vedestä sähköllä lisää.

No verottajahan ei tiettävästi vielä ole iskenyt kynsiään ammoniakkiin, joten sen käyttö voisi olla jopa erittäinkin edullista näin alussa.

---

Jos en pahasti laskenut väärin ammoniakin energia-arvoja, niin sain (muut taulukosta):

Bensa vapaasti tankissa 46.9 MJ/kg 34.6 MJ/L
Diesel vapaasti tankissa 45.8 MJ/kg 38.7 MJ/L
Ammoniakki 8 bar paineessa 21.1 MJ/kg 19 MJ/L
Vetykaasu 700 bar paineessa 120 MJ/kg 4.7 MJ/L
Nestevety (jäähdytetty tankki) 120 MJ/L 9 MJ/L

Eli saman energiasisällön talletus kuin bensassa on, vaatii vetykaasutankilta 34.6/4.7 = 7-kertaisen tilavuuden. Käytännön autosta tällaisen korkeapaineisen tilan löytäminen taitaa olla mahdottomuus. Sen sijaan ammoniakille tarvitaan vain 34.6/19 = 1.8-kertainen tilavuus (siedettävissä rajoissa).

Toisaalta pitää paikkansa, että vedystä saadaan keskimäärin ainakin 2-kertainen teho verrattuna bensaan yms., jolloin vetyautolle tarvitsisi 3-kertaisen tankin koon ja ammoniakki menisi samaan tai ehkä jopa pienempään tilaan kuin vastaava bensa.