Millälailla kuu on tarpeellinen,,onko siitä mitään hyötyä elämälle maan pinnalla ?
Ja onko jokaisella planeetalla oma kuu?
Tiedän että on tyhmä kysymys,,mutta miettiskelen paljon outoja juttuja, tavallisia ja arkipäiväisiä.
Kiitos jos joku voisi sivistää minua.
Ja onko jokaisella planeetalla oma kuu?
Tiedän että on tyhmä kysymys,,mutta miettiskelen paljon outoja juttuja, tavallisia ja arkipäiväisiä.
Kiitos jos joku voisi sivistää minua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ainakin maan korkeamman elämän kehittymisen edellytyksenä.
Aloitetaan alusta.
Alkumaahan (joskus yli 4 miljardia vuotta sitten) törmäsi loivalla viisto/hipomistörmäyksellä (kahdesti) noin marsin kokoinen planeetta. Törmäyksissä planeettojen raskaat nikkelirautaytimet yhdistyivät ja muodostivat maalle suhteellisesti ylisuuren ytimen. Samalla maa sai yliannoksen radioaktiivisia raskaita alkuaineita, joiden hajoamisenergia pitää maan ulkoytimen sulana, mikä aikaansaa muita kiviplaneettoja voimakkaamman magneettikentän, mikä puolestaan suojelee elämää auringon hiukkassäteilyltä ja kosmiselta säteilyltä.
Sama maan ytimen lämpölähde pitää maan sisäisen konvektion käynnissä ja siten mannerliikunnat, mikä on välttämätön suuren hiilikierron kannalta. Elämälle välttämätön hiili poistuisi sedimentaation vuoksi pois elämän käytöstä, ellei mannerliikuntojen alityöntökohtien tulivuoritoiminta palauttaisi sitä kiertoon.
Kuu on hidastanut maan varhaisen huikean pyörimisnopeuden nykyiseksi siedettäväksi.
Kuu lukitsee maan prekessioheilahdukset 23-24 asteen välille. Prekessio ja maan akselin kaltevuus aikaansaavat maalle vuodenajat ja muiden kiertorataparametrien kanssa yhdessä jääkausiajat, mitkä toisaalta tasaavat maan lämpötilaa ja toisaalta ovat nykytietämyksen mukaan olleet edistämässä ihmisten evoluutiota.
Ilman kuuta maan prekessioheilahdukset kasvaisivat ajoittain jopa yhdeksäänkymmeneen asteeseen, eli auringon vuotuinen liike vaeltaisi kohtisuorasta navan päältä kohtisuoraan toiselle navalle, mikä vaihtelu olisi niin rajua, että vain nykyistä huomattavasti alkeellisempi elämä olisi mahdollista maassa kapeahkolla päiväntasaajavyöhykkeellä. Napa-alueiden ilmasto vaihtelisi vuoden mittaan Saharaakin kuumemmasta Antarktistakin kylmenpään.
Merkuriuksella ja Venuksella ei ole kuita.
Marsilla on kaksi lyhytaikaista pientä kuuta, joilla ei ole olennaista maankuun kaltaista merkitystä.
Isoilla planeetoilla, Jupiterilla, Saturnuksella, Uranuksella ja Neptunuksella on suuret kuuperheet kullakin.
Plutolla on yksi kuu.
Todennäköisesti ainakin alkeellista elämää löydetään aikanaan Marsista, Jupiterin kuista Europalta ja Canymedeeltä ja kenties myös Saturnuksen Titanilta.
Kumma juttu, fundeerasin juuri Tiede-osastolle aikoessani että mitenkähän Kuu vaikuttaa elämän olemassaoloon.
Muutapa pointti. Jos kuu(t) kerran hidastavat planeetan pyörähdysnopeutta, minkä vuoksi Jupiter viuhtoo niin saaplarin kovaa kyytiä itsensä ympäri, muistaakseni 12 t täysi kierros? Jos kuu(t) pitävät presession (s:llä?!) siedettävänä, minkä vuoksi Uranus on kallellaan?
Venuksessa on pirun kuuma ja Mars on pieni. Mutta kummankaan elämänmyönteisyyttä ei ole vienyt (isohkon) kuun puute, sillä kuu ei kylmennä eikä pidätä ilmakehää paikoillaan.