Renesanssi luonnollinen olotila

TeemuRuskeepää kirjoitti:

Mieleeni tupsahti mietelause, että renesanssi on sosiaalinen olotila, jossa yksilön yhteisölliset rajoitteet menettävät merkityksensä, ja yksilöt pääsevät käyttämään kaikkia kykyjään, tiedollisia, taiteellisia ja intuitiivisiaan, pelkän kuuliaisuuden ja käytännöllisyyden sijaan. Yhteiskunnallinen moraali muodostuu yhteneväksi yksilöllisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tavoittelun kanssa, ja yhteiskunta alkaa toimimaan sen puolesta. Yksilöt eivät toimi oman etunsa vaan yhteisen edun puolesta ja näin vahvistaen yhteiskuntaa. Silloin kommunismin periaate siitä, että yhteiskunnallinen hyvinvointi syntyy yksilöiden omasta vapaudesta pätee hyvin. Renesanssi, vanhan sivistyksen, kuten antiikin, henkiinherättäminen esimerkiksi 1200-luvulla Venetsiassa ja 1700-luvulla barokkihoveissa, oli tila, jossa yksilöt omistivat tuotantovälineet oman toimeentulonsa ja sosiaalisen statuksensa kasvattamiseen, vaikkakin valtaosa niistä oli edelleen oligarkkien hallussa. Renesanssi on siis ihmiskunnan luonnollinen olotila, jossa ihmisen todellinen luonne ja tarpeet toteutuvat käytännössä. Ihmiskunta olisi paljon dynaamisempi ja tuottavampi, vailla sosiaalisia epäkohtia, ja jopa inhimillistä kärsimystä voitaisiin tarkoituksella poistaa. Sen vastakohta taas on byrokraattinen talouskoneisto, jossa hierarkia ja välttämättömät pakot estävät yksilölliset intohimot ja ne korvautuvat pragmaattisilla päämäärillä.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä