Noin 10500 vuotta sitten oli Ancylusjärven vesi laskenut 120 m korkeustason tienoille, jolloin Kylmäpuron uoma oli jo umpeutunut ja lähes koko Kinahmin alue oli jo kuivana maana. Kauppinen-järvi alkoi kuroutumaan Itämerestä omaksi itsenäiseksi altaaksi. Tässä vaiheessa olivat vaivaiskoivikot vankentuneet koivumetsiksi ja mäntykin oli alkanut yleistymään. Ilmasto oli kuiva. Ensimmäiset viitteet Ihmisen liikkumisesta Pohjois-Savossa osuvat tähän aikaan. Tuusniemellä on tavattu asutuksen merkkejä tämän aikaisen Ancylusjärven rantatasolta.
Nykyistä vastaavan lämpötilan ilmasto oli saavuttanut 10200 vuotta sitten, jolloin katsotaan boreaalisen ilmastokauden alkaneen. Kasvillisuus oli tuolloin jo huomattavasti monipuolistunut. Vankat mäntymetsät hallitsivat kasvillisuutta. Ilmasto muuttui hieman kosteammaksi ja lämpeni edelleen. Ancylusjärvi oli jo vetäytynyt Kinahmin alueelta. Pari lahdenpohjukkaa kurottui vielä Kauppisen suuntaan Kylmäpuron ja Kauppisenjoen kohdalla. Tänä aikana oli jo ihmisasutus levinnyt koko eteläisen Suomen vedestä paljastuneille alueille. Lähin tämän aikainen asuinpaikka tunnetaan Siilinjärven Limalahdesta. On hyvin mahdollista, että ihminen on jo tuolloin liikkunut Kinahmin liepeillä, Ancylusjärven rannoilla, vaikka todisteita siitä ei vielä ole saatu.
Noin 9000 vuotta sitten muinainen Itämeri oli jo vetäytynyt kauas Kinahmin alueelta lähelle nykyisen Saimaan tasoa n. 90 m korkeudelle. Tuolloin muinaisen Saimaan allas erkaantui Ancylusjärvestä omaksi järvialtaakseen. Saimaan lasku-uoma asettui Kiuruveden-Pielaveden välille. Saimaassa alkoi vedennousu. Ilmasto lämpeni edelleen ja kasvillisuus yhä monipuolistui. Lepän osuus puustosta kasvoi. Atlanttinen ilmastovaihe, lämpökausi, oli alkanut. Jalot lehtipuut, kuten pähkinäpensas ja jalava alkoivat leviämään pohjoiseen.
Noin 7000 vuotta sitten oli lämpökausi saavuttanut huippunsa, jolloin vuoden keskilämpötila oli 2-3 astetta nykyistä korkeampi. Alueen kasvillisuus on ollut nykyistä monipuolisempi. Kinahmin lämpimillä länsirinteillä lienee kasvanut jaloja lehtipuita ja pähkinäpensaita. Muinaisessa Saimaassa vedennousu jatkui ja se saavutti Pohjois-Savossa huippunsa 6800 vuotta sitten. Tuolloin Saimaa puhkaisi uuden lasku-uoman Lappeenrannan Kärenlammella, jolloin alkoi hidas vedenlasku. Korkeimmillaan ns. Suur-Saimaa saavutti n. 103 m korkeustason Kinahmin Länsipuolella, ulottuen pitkänä kapeana lahtena Kauppisenjoen kohdalla nykyisen valtatien äärelle. Vuoksen uoman puhjettua 6000 vuotta sitten laski Saimaan vesi nopeasti parisen metriä ja sitten vähitellen nykyiselle Juurusveden tasolle ajanlaskun alkuun mennessä.
Atlanttinen lämpökausi päättyi n. 5800 vuotta sitten jolloin ilmasto alkoi hitaasti viilenemään (subboreaali ilmastokausi alkoi). Jalot lehtipuut ja muu lämpökauden kasvillisuus alkoi hiipumaan alueella. Uutena tulokkaana alkoi maa-alaa valloittamaan kuusi noin 5500 vuotta sitten ja pian kuusimetsät olivatkin vallitsevia. Soistuminen alkoi voimistua. Ilmaston hidas viileneminen ja kasvillisuuden monipuolisuuden hiipuminen kenties pakotti ihmisen maanviljelyn kehittämiseen. Ensimmäiset viljelyn merkit Keski-Suomessa ajoittuvat n. 4000 vuoden taakse. Suhteellisen nopea ilmaston muutos viileämmäksi ja sateisemmaksi alkoi n. 2700 vuotta sitten (subatlanttinen ilmastokausi alkoi). Soistuminen voimistui rajusti.
Viikinkiajan alussa n. 800 luvulla (1200 vuotta sitten) alkoi ilmasto taas hieman lämpenemään. Kiinteään asutukseen ja maanomistukseen perustuva maanviljeljelyskulttuuri alkoi voimakkaasti levittäytymään Etelä-Suomesta pohjoiseen, jossa edelleen vallitsi pyyntiin- ja keräilyyn, sekä satunnaiseen kaskiviljelyyn perustuva elintapa. Asuttiin rannoilla. Vasta kiinteä maanviljelys ja karjanhoito siirtävät asuinpaikat rantaviivalta peltojen äärille. Asuinpaikan valintakriteeriksi tulee viljelysmaa ja maanomistus, ei enää hyvä ranta ja pyyntimaa. 1300- luvun lopulla alkoi ilmasto jälleen viilentymään. Tämä ns. pikku jääkausi päättyi 1800-luvulla nykyisen kaltaisen ilmaston alkaessa vallita.
Nykyistä vastaavan lämpötilan ilmasto oli saavuttanut 10200 vuotta sitten, jolloin katsotaan boreaalisen ilmastokauden alkaneen. Kasvillisuus oli tuolloin jo huomattavasti monipuolistunut. Vankat mäntymetsät hallitsivat kasvillisuutta. Ilmasto muuttui hieman kosteammaksi ja lämpeni edelleen. Ancylusjärvi oli jo vetäytynyt Kinahmin alueelta. Pari lahdenpohjukkaa kurottui vielä Kauppisen suuntaan Kylmäpuron ja Kauppisenjoen kohdalla. Tänä aikana oli jo ihmisasutus levinnyt koko eteläisen Suomen vedestä paljastuneille alueille. Lähin tämän aikainen asuinpaikka tunnetaan Siilinjärven Limalahdesta. On hyvin mahdollista, että ihminen on jo tuolloin liikkunut Kinahmin liepeillä, Ancylusjärven rannoilla, vaikka todisteita siitä ei vielä ole saatu.
Noin 9000 vuotta sitten muinainen Itämeri oli jo vetäytynyt kauas Kinahmin alueelta lähelle nykyisen Saimaan tasoa n. 90 m korkeudelle. Tuolloin muinaisen Saimaan allas erkaantui Ancylusjärvestä omaksi järvialtaakseen. Saimaan lasku-uoma asettui Kiuruveden-Pielaveden välille. Saimaassa alkoi vedennousu. Ilmasto lämpeni edelleen ja kasvillisuus yhä monipuolistui. Lepän osuus puustosta kasvoi. Atlanttinen ilmastovaihe, lämpökausi, oli alkanut. Jalot lehtipuut, kuten pähkinäpensas ja jalava alkoivat leviämään pohjoiseen.
Noin 7000 vuotta sitten oli lämpökausi saavuttanut huippunsa, jolloin vuoden keskilämpötila oli 2-3 astetta nykyistä korkeampi. Alueen kasvillisuus on ollut nykyistä monipuolisempi. Kinahmin lämpimillä länsirinteillä lienee kasvanut jaloja lehtipuita ja pähkinäpensaita. Muinaisessa Saimaassa vedennousu jatkui ja se saavutti Pohjois-Savossa huippunsa 6800 vuotta sitten. Tuolloin Saimaa puhkaisi uuden lasku-uoman Lappeenrannan Kärenlammella, jolloin alkoi hidas vedenlasku. Korkeimmillaan ns. Suur-Saimaa saavutti n. 103 m korkeustason Kinahmin Länsipuolella, ulottuen pitkänä kapeana lahtena Kauppisenjoen kohdalla nykyisen valtatien äärelle. Vuoksen uoman puhjettua 6000 vuotta sitten laski Saimaan vesi nopeasti parisen metriä ja sitten vähitellen nykyiselle Juurusveden tasolle ajanlaskun alkuun mennessä.
Atlanttinen lämpökausi päättyi n. 5800 vuotta sitten jolloin ilmasto alkoi hitaasti viilenemään (subboreaali ilmastokausi alkoi). Jalot lehtipuut ja muu lämpökauden kasvillisuus alkoi hiipumaan alueella. Uutena tulokkaana alkoi maa-alaa valloittamaan kuusi noin 5500 vuotta sitten ja pian kuusimetsät olivatkin vallitsevia. Soistuminen alkoi voimistua. Ilmaston hidas viileneminen ja kasvillisuuden monipuolisuuden hiipuminen kenties pakotti ihmisen maanviljelyn kehittämiseen. Ensimmäiset viljelyn merkit Keski-Suomessa ajoittuvat n. 4000 vuoden taakse. Suhteellisen nopea ilmaston muutos viileämmäksi ja sateisemmaksi alkoi n. 2700 vuotta sitten (subatlanttinen ilmastokausi alkoi). Soistuminen voimistui rajusti.
Viikinkiajan alussa n. 800 luvulla (1200 vuotta sitten) alkoi ilmasto taas hieman lämpenemään. Kiinteään asutukseen ja maanomistukseen perustuva maanviljeljelyskulttuuri alkoi voimakkaasti levittäytymään Etelä-Suomesta pohjoiseen, jossa edelleen vallitsi pyyntiin- ja keräilyyn, sekä satunnaiseen kaskiviljelyyn perustuva elintapa. Asuttiin rannoilla. Vasta kiinteä maanviljelys ja karjanhoito siirtävät asuinpaikat rantaviivalta peltojen äärille. Asuinpaikan valintakriteeriksi tulee viljelysmaa ja maanomistus, ei enää hyvä ranta ja pyyntimaa. 1300- luvun lopulla alkoi ilmasto jälleen viilentymään. Tämä ns. pikku jääkausi päättyi 1800-luvulla nykyisen kaltaisen ilmaston alkaessa vallita.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Taas se pikkujääkausi vilahjtelee tekstissä. Oletkos kuullut, että yhä useammat tutkija on sitä mieltä, että ns. pikkujääkausi hyvin mahdollisesti liittyi Eurooppaa riivanneeseen ruttoon, mustaan surmaan. Ns pikkujääkausi ja mustasurma nimittäin sattuu ajallisesti täysin samaan aikaan. Musta surma tappoi noin kolmasosan kaikista euroopan asukkaista. Tuon seurauksena ihmisen toiminta euroopassa romahti, ja kasvillisuus valtasi autioituneita tiloja jne. Ihmisen toiminnan romahtaminen mustansurman seurauksena vähenti ilmakehän hiilidioksidikuormaa ja siksi ilmasto viileni tilapäisesti euroopassa.
Tästä päästään siihen, että ihmisen aiheuttama kasvihuyoneilmiön nopeutuminen mitä ilmeisimmin näkyi jo tuolloin. Kolmasosan euroopan väestöstä kuollessa ruttoon ihmisen vaikutus ilmastoon väheni tilapäisesti. Euroopan väestön kasvaessa uudelleen ja teollistuessa ihminen alkoi toiminnallaan voimistaa kasvihuoneilmiötä jälleen, ja kiihtyvällä vauhdilla.
Kerroppas mikä sai pähkinäpensaat, jalavat, tammimetsät jne... leviämään suomeen 8000-5000 vuotta sitten syrjäyttäen kuusi ja mäntymetsät?
Silloin ei kai ihmisiä ollut vielä paljon?
johtuu siitä kun savolaiset on niin kovia piereskelemään. Se metaani, se metaani.
Minäkin muutin Savosta pois kun eihän semmosessa paskanhajussa voinut olla.
Jokainen, joka luki tuon netistä otetun katkelman ymmärtänee, että:
ILMASTO-OLOISSAKIN VAIN MUUTOS ON PYSYVÄÄ!
Ilmasto on muuttunut suuntaan jos toiseenkin koko maailman historian ajan. Ja niinkuin aina kaikissa muutoksissa toiset ovat voittajia ja toiset häviäjiä.
VIISAINTA ON VAIN YRITTÄÄ SOPEUTUA MUUTOKSIIN JA ELÄÄ NIIDEN MUKANA!
mitä sinä haluat sanoa tuolla jaarituksellasi?tekstissäsi kuvailemasi muutokset tapahtuivat vuosituhansien aikana.nykyinen ilmaston muutos on kiihtynyt muutaman viime vuoden aikana.