Aina snotaan, että maapallon kiertoradalla ei ole painovoimaa, eikö maan vetovoiman pitäisi tuntua sielläkin?
painovoima kiertoradalla
avaruudessa
131031
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
"maan vetovoiman pitäisi tuntua sielläkin?"
Kyllä se tuntuukin, muutenhan maata kiertävät satelliitit, kuu ja avaruusalukset sinkoutuisi pois maan kiertoradalta.
Itseasiassa painottomuus maan kiertoradalla on vain näennäistä. Kiertoradalla oleva avaruusalus on jatkuvassa vapaassa putoamisliikkeessä kohti maata. Alus kuitenkin kiertää maata niin suurella nopeudella, että itse maa ehtii "pudota" pois alta. Koska Maa on pallo, sen pinnan kaareutuminen saa aikaan sen, että alus putoaa jatkuvasti kohti maata vaikka se pysyy kokoajan yhtä kaukana maan pinnasta. Tämän vapaan pudotuksen seurauksena syntyy vaikutelma painottomuudesta.
Samaan painottomuuteen voidaan päästä myös poistumatta maapallolta. Lentokoneella voidaan "simuloida" painottomuutta. Kun kone putoaa riitävän kovaa syntyy vaikutelma painottomuudesta.
Sanoisin, että tässä asiassa käytetään hieman harhaan johtavaa termiä. Termin "painottomuus" tilasta pitäisi puhua "vapaan pudotuksen" tilasta.
Paikkaa maailmankaikkeudessa, jossa tuo absoluuttinen "painottomuus" toteutuu ??.
Ainahan siellä jonkun tähden, galaksin ym. painovoiman vaikutuspiirissä ollaan.
Esimerkkinä voisi ottaa vaikkapa kuun. Kun se kiertää maapalloa tasaisella nopeudella, sen nopeus aiheuttaa sille ns. keskipakoisvoiman. Tämä keskipakovoima on yhtä suuri kuin mikä on maan vetovoiman vaikutus. Jos kuun nopeutta hidastetaan se vajoaa alemmalle kiertoradalle, jos taas sen nopeutta lisätään se asettuu nopeutensa edellyttämälle ylemmälle kiertoradalle.
Kuu on sikäli mielenkiintoinen, että se on tieteen nykykäsityksen mukaan osa maapalloa ja sen heilautti maata kiertävälle radalle valtavan kokoinen komeetta. Törmäysenergian täytyi olla suunnaton, että se pystyi sinkoamaan kuun noinkin kaukaiselle kiertoradalle missä se nyt on.
Toki kaikki massat vetävät toisian puoleensa. Aurinko vetää kuuta yhtälailla puoleensa kuin mitä Aurinko vetää maata. Tästä johtuu sellaiset ilmiöt kuin kuun nopeuden hidastuminen ja kiihtyminen ja näiden nopeusvaihteluiden aikaansaama radan vaihtelu.
Kuun kiihdyttely ja hidastelu on kuitenkin pientä jos sitä verrataan Aurinkokunnan suurien planeettojen nopeuden vaihteluun (Uranus, Saturnus ym.) Lisäksi jokainen planeetta aiheuttaa häiriöitä jokaisen toisen planeetan kiertoratoihin ja nopeuksiin. Laskutoimitukset tuppaavat mennä todella hankaliksi, jos yritetään laskea kolmen planeetan vetovoimien aiheuttamia muutoksia toistensa kiertoratoihin.
Aurinko on se massiivinen möllykkä, joka pitää kaikki planeetat kuineen ja muine kiertolaisineen paikallaan aina Plutoa myöden. Komeetat käyvät todella kaukana, jopa Pluton radan ulkopuolella, mutta niinkauan kuin Auringon vetovoima voittaa muun läheisen tähden vetovoiman se vetää myös komeetat takaisin.
Painottomuus on näennäistä harhaa. Avaruuteen laukaistut asemat ja luotaimet kiertävät maata usein hyvinkin pyöreillä radoilla, jolloin keskipakovoima ja maan vetovoima ovat yhtäsuuret ja syntyy painottomuuden tuntu.
Tulikohan tähän tautofoniaakin vähän mukaan ;)
"Esimerkkinä voisi ottaa vaikkapa kuun. Kun se kiertää maapalloa tasaisella nopeudella, sen nopeus aiheuttaa sille ns. keskipakoisvoiman. Tämä keskipakovoima on yhtä suuri kuin mikä on maan vetovoiman vaikutus."
Suosittelen fysiikan kertausta.
Sellaista asiaa kuin keskipakovoima ei ole olemassa (vaikka esim. autokouluoppikirjat niin väittävät).
Älä viitsi halkoa hiuksia, kyllä keskipakovoimasta voi puhua.(Jos aletaan halkomaan hiuksia ei mitään voimaa ole....) Onko ollut ankea lapsuus, et ole saanut karusellissa pyöriä....mars Linnanmäelle.
Puhutaanhan coriolisvoimastakin vaikka se on näennäisvoima kuten keskipakoisvoimakin. Hyödyllinen käsite!
Keskipakois-ilmiö?...parempi nimitys varmaan mutta eihän totuttuja termeja niin vain muutella.
Joo kyllä se kommentti keskipakovoiman olemattomuudesta pitää paikkansa.
Kyseessä on vain liikkuvaan kappaleeseen liittyvä jatkuvuuden laki. Ja keskipisteeseen kohdistuva voima (maan kiertolaisten kohdalla maan vetovoima, moukaria heitettäessä voima, millä sitä pidetään käsissä) saa aikaan sen, että rata kaareutuu ja kappale kiertää radan keskipistettä.
Jos painovoima, joka vetää esim. kuuta kohti maata, lakkaa yht'äkkiä, jatkaa ko. kappale - ei suinkaan pois keskipisteestä päin, vaan sen hetkisen tangentin suuntaan. Tämän voi kokeilla esim. moukaria heittämällä - jos irroitat otteen heittohäkin aukon kohdalla, moukari jämähtää häkin seinään.
Sen tosiasian muistuttaminen, että keskipakovoimaa ei ole, ei ole mitään hiusten halkomista, vaan pahan ja laajalla levinneen väärinkäsityksen oikaisemista.
Tässä asiassa Suomen koululaitos on hoitanut asiansa erittäin huonosti. Fysiikanopettajien sietäisi hävetä!
Kilowattitunti eikä hevosvoimatiimalasinmitta.
No pitäisikö puhua keskihakuisvoimasta?
Nimenä voisi olla vaikka syrjäänvetäytymisvoima,aivan sama nimestä, kunhan tarkoitetaan kyseistä voimaa. Älkää tehkö yksinkertaisista asioista tahallaan mutkikkaita.
kyllä nimitystä ns. keskipakoisvoima...
että silleen hiusten viilaajat.
Se onkin eri asia kuin kuviteltu keskipakoisvoima, kuten jo nimityksistäkin voi päätellä.
Keskihakuisvoima kuvaa sitä voimaa, joka vetää kiertoliikkeessä olevaa kappaletta kohti kiertoradan keskipistettä. Se kuviteltu keskipakovoima olisi täsmälleen päinvastaisen suuntainen, jos sellainen olisi (ja niinhän sitä fysiikkaa ymmärtämättömät ovat kuvanneet).
Jos otetaan esimerkki siitä moukarinheitosta, niin irroitusta edeltävät voimat aiheutuvat siitä kiertoliikkeestä (kiertoradan tangentin suuntainen sen mötikän kohdalla) sekä siitä voimasta, millä moukaria pidetään käsissä (kohti kiertoradan keskipistettä).
Kun moukari irrotetaan eli tuo jälkimmäinen voima muuttuu nollaksi, jää jäljelle vain kiertoliike ja moukari jatkaa jatkuvuuden lain mukaisesti sen hetkisen tangentin suuntaa. Ei suinkaan suoraan kiertoradan keskipisteestä pois päin kuten keskipakovoima-hypoteesi edellyttäisi.
Keskipakovoimasta puhuminen vie ihmisten käsityksiä kiertoliikkeestä (ja esim. auton käyttäytymisestä kaarteessa) vain väärään suuntaan ja on siksi haitallista.