sain eilen kokonaisen savustetun nieriän. Irrotin siitä siistit fileet keskiruodon kahta puolta ja loput kalat nahkoineen ja päineen kattilaan veteen kiehumaan. Kun kalaliemi oli valmis siivilöin sen ja lisäsin kalaliemeen pilkottuja keittojuureksia; porkkanaa, selleriä, palsternakkaa, sipulia ja paljon lanttua. Mukaan myös purkillinen kookosmaitoa, suolaa ja mauste- sekä mustaa pippuria. Kun juurekset olivat pehmenneet, otin kattilan liedeltä ja lisäsin valmiita savukalan paloja joukkoon. Loistanvanmakuinen vähähiilihydraattinen kalakeitto ja valmistuu nopeasti. Voin suositella.
Kookosmaito-kalakeitto
Kiril
61501
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei ollenkaan, vaikka tiedätkin, että minä jäin kaipaamaan sipulia, perunaa ja tilliä...
Mutta miksi savukala? Eihän nieriän maku tunnu sen jälkeen ollenkaan? Oletko muuten tietoinen savukalan terveysvaikutuksista? Hyväähän se on, mutta kannattaa nauttia vain harvoin.
Kyllä minä sipulia laitoin, mutta en tietenkään mitään perunatärkkelystä. Tämä savukala oli mun tuttavan itse savustamaa, eikä mitään vakuumipakattua, joita en osta. Aika harvoin tulee syötyä ja en mä yleensä jää yhden ruoan koukkuun. Savukalahan valmistetaan hyvin miedolla n 80 asteen lämmöllä, joten valmistusmenetelmä ei ainakaan lisää terveyshaittoja.
tiedät varmaan, etten minä koskaan edes osta savukalaa, saati sitten vakuumipakattua. Siitä ei kuitenkaan ole kyse. Myös kylmäsavustetussa kalassa on runsaasti PAH-yhdisteitä, niitä samoja kuin näkkärissä, kaupan leipomustuotteissa ja chipseissä. Ikävä kyllä.
haitallisia yhdisteitä syntyy kun hiilihydraatteja, kuten viljaa näkkäreissä ja leipomustuotteissa sekä perunaa käsitellään korkeissa lämpötiloissa.
Kaipaisin jotain tutkimustietoa mitä nämä haitalliset yhdisteet ovat ja mitä vaikutuksia niillä on. Löytyisikö linkkiä?
mutta Elintarvikeviraston sivuilta löytyy jotain, koskien akryyliamidia.
Akryyliamidia syntyi, kun hiilihydraattipitoisia elintarvikkeita kuumennettiin, friteerattiin, paistettiin ja grillattiin. Ruuan keittäminen ei aiheuttanut akryyliamidin muodostumista eikä sitä havaittu olevan raaoissa elintarvikkeissa. Akryyliamidin muodostumisen epäillään olevan yhteydessä lämpötilaan eli mitä kuumemmassa lämpötilassa ruoka valmistetaan, sitä enemmän yhdistettä muodostuu. Miten akryyliamidia muodostui, jäi kuitenkin vielä epäselväksi.
Suurimpia pitoisuuksia akryyliamidia löydettiin perunalastuista ja ranskalaisista perunoista. Myös leivistä, kekseistä ja pikkuleivistä sekä joistakin ryyneistä oli löydetty korkeita määriä akryyliamidia.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/akryyliamidi/