Miksi puristien pitää pakottaa ihmisiä käyttämään aina possessiivisuffikseja?
Possessiivisuffiksit
joku...........
13521
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miksi meitä puristeiksi tarvitsee kutsua? Kyse on kuitenkin ensisijaisesti kirjakielestä ja kirjoitetusta kielestä. Kyllä me puhekielestä sallimme possessivisuffiksien poisjättämistä. Mutta kirjakielen ja kirjoitetun kielen on aina oltava tip top!
Miksi ei yksinkertaisesti poisteta kirjakieliopista possessiivisuffiksien käyttöpakko?
Näistä kahdesta possessiivisuffiksillinen eli ensimmäinen vaihtoehto on ehdottomasti parempi:
"Laita lakki päähäsi."
"Laita lakki sinun päähän."
Pakkopossessiivisuffiksit pois. Jos possessiivisuffiksillinen vaihtoehto kuulostaa paremmalta niin sitä voi käyttää vapaaehtoisesti.
Mikäs ihmeen pakko niitä on nytkään käyttää? Käyttämättä jättäminen vain tulkitaan usein selkeäksi kielivirheeksi.
Jos possessiivisuffikseja ei kerta kaikkiaan halua käyttää, voi aina halutessaan munata itsensä ja antaa hölmön kuvan sivistystasostaan jättämällä ne pois.
Jos on koulumaailmasta kysymys, niin punakynää pukkaa. Vaan mitäs tuosta, kunhan saa toteuttaa itseään ja käyttää ”omakseen” tuntemaansa kieltä!
"Jos on koulumaailmasta kysymys, niin punakynää pukkaa. Vaan mitäs tuosta, kunhan saa toteuttaa itseään ja käyttää ”omakseen” tuntemaansa kieltä!"
Miksi italialaisten ei tarvitse kirjoittaa esim. ainekirjoituksia latinaksi?
ontuu pahan kerran.
Italian kielessä itsessään löytyy finessejä aivan varmasti meidän possessiivisuffiksejamme vastaavasti. Latinaan saakka meneminen on aivan turhaa!
Nykykielistä muuten romanian kieli on paljon lähempänä latinaa kuin isommat romaaniset kielet.
Emmekä me ketään mihinkään pakota. Korkeintaan puristamme, emmekä niin lujaa sittenkään.
Puristina olo on mukavaa, suosittelen! Itsekin tässä istua ähötän niin saunapuhtaana jotta!
Varsinaiselliset saunajuomat sitten siirrettynä helmikuussa. Vaikka tässä juuri nyt tipatonta vietetäänkin, niin absolutismia ei tarvinne puristinkaan kestää kuukautta pidempään.
Ei yksi valkosipulipuristinkaan kestänyt meikänäpeissä edes yhtä viikkoa.
Tippaakaan en kehu, mutta alkoholinkäyttöni on sen verran kohtuullista kautta kalenterivuoden, etten ole katsonut tipattoman tammikuun viettoa tarpeelliseksi.
Toisin oli laita esim. edesmenneen Ahdin: mistä lie hänellä kenkä puristi, mutta erehtyi ajamaan vaikka oli ottanut. Kohtaus Arvo Salon oopperasta "Vallan miehet":
Karjalainen: Löytyi yksi promille, taidan jäädä lomille.
Kekkonen: Väittää muuan dosentti, että löytyi prosentti.
Tuo edesmennyt tohtorismies taisi ahtomattaankin antaa puheenaihetta paitsi viina- myös kielipäällään. Epäilemättä hänellä oli asiaenglanti (ainakin kirjallisella puolella) varsin hyvin hallussa korkeakouluopintojen, opinnäytetöiden ja oman englanninkielisen kirjallisen tuotannonkin jälkeen, mutta ulosannissa oltiin kuulevinaan mikkeliläistä tankerokorostusta.
Kenellä suomalaisella ulkoministerillä on koskaan ollut kansalaismielipiteen mukaan riittävä kielitaito? Jos minä pääsen tuomioja (tuomioita?) jakamaan, niin tämänhetkinen ulkoministeri lienee tässä lajissa varsin vahvoilla.
Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Paula Lehtomäen englantia en ole kuullut, mutta hänen sanotaan posmittavan venättäkin varsin mallikkaasti. Harvinainen taito nykypoliitikoillamme!
Luullakseni A. Kalle Samuli Karjalainen oli (täysin epäpoliittisesti arvioiden) paljonkin fiksumpi kuin hänestä julkisuudessa muodostunut kuva. Lahjakkuus vain paloi loppuun suuren esikuvan varjossa omaa vuoroa odotellessa. Viina viimeisteli.
Itse olen koettanut kuunnella raihnaista ruumistani. Kun maksa alkaa vinkua kuuluvasti, pitää höllätä ennen kuin poksahtaa! Männävuonna pidin tipattoman tammikuun ohella tipattoman toukokuun. Onneksi noita alkusointuisia kuukausien nimiä ei löytynyt sen enempää.
Karjalainen hävisi presidenttiehdokkuuden toiselle karjalaiselle eli Virolaiselle, joka lupasi olla "piiruakaan muuttamatta" Suomen ulkopolitiikkaa. Yön yli nukkunut Väyrynen yritti vielä kammeta Karjalaista ehdokkaaksi mustana hevosena ja ehdotti hädissään, että puolue menisi vaaleihin "sammutetuin lyhdyin".
Kun sitten Koivisto jäi äänivyöryn alle ja pelastui sieltä vanhan bernsteinilaisen avulla presidentiksi, pakinoitsija Bisquit havaitsi, että ulkopolitiikkaa oli piirun verran muutettu: "Ennen Kekkonen kätteli vaimon ja suuteli N-liiton johtajat, Koivisto sen sijaan suutelee vaimoa ja kättelee N-liiton johtajia."
Vaan kukapa suomalainen suurmies oli "molempain oikeuksien tohtori"?
>Vaan kukapa suomalainen suurmies oli
>"molempain oikeuksien tohtori"?
Luulenpa, että kyseessä oli Suomussalmen seurakunnan apupapin poika, Oulun lyseon kasvatti Kaarlo Juho Ståhlberg.
”Veivät Vinhuutin, mutta jäipä Toloperi!” Tuumi muuan haapavetinen ukko toiveikkaana, kun Ukko-Pekka oli kuskattu Sipirjaan.
Molempain oikeuksien? Onko niitä oikeuksia todellakin oikein kaksin kappalein? Eikös siellä vasemmalla puolella ole vasemmuus?
”...nykyisin viittaus oikeustieteellisen tutkintoon on niin vahva, että juristiksi esittäytyminen on mielestäni petollista.
Oikeustieteen opiskelijat sanovat itseään juristeiksi samalla logiikalla kuin taideaineiden opiskelijat humanisteiksi.
Taustakin on tiedossa - nyt muutettu tutkinto oli pitkään kandi, mutta sitä ennen lainopilliset opinnot johtivat "ylempään oikeustutkintoon". Sitäkin ennen oli mahdollisuus suoritta molempain oikeuksien kandidaatti -niminen tutkinto, joka vastasi tasoltaan nykyistä lisensiaattia.
Entisessä yhteiskunnassa lainlukijoita puhuteltiin "tuomariksi", mutta siinä oli se koukku, että ei ollut sopivaa käyttää sitä titteliä itsestään. Se oli vähän niin kuin lääkärien "tohtori".
Asianajajan ammattinimike on muuten suojattu ja edellyttää nykyisin aika vaikean tutkinnon suorittamista. Muut joutuvat käyttämään yrityksestään nimeä "lakiasiaintoimisto" ja ei-juristit esittäytyvät "asioitsijoiksi".”
http://kemppinen.blogspot.com/2006/02/made-in-finland.html
Ståhlberg on oikea arvaus. Myös Paasikivi (Hellsten) oli molempain oikeuksien tohtori, jonka mainitaan syntyneen "Kosken kunnan alueella" (muuttomatkalla Lahteen).
Paasikivi ei koskaan ollut ulkoministerinä, mutta kielitaitoa hänellä oli. Neuvotellessaan talvisodan rauhasta Moskovassa hän huomautti Molotoville, että luovutettaviksi vaadituissa alueissa oli paljon sellaisia, joita puna-armeija ei ollut kyennyt valloittamaan. Siihen Molotov: "Haluatteko siis, että puna-armeija ottaa ne ensin haltuunsa?"