Nykyihminen ja

18.1.2007

Miljoonia emäspareja jo selvitetty.

DNA tuo vastauksia neanderthal-kysymyksiin.

Nykyihminen ja neanderthalin ihminen elivät Euroopassa rinta rinnan vielä 30 000 vuotta sitten. Risteytyivätkö lajit keskenään? Professori Mikael Forteliuksen mukaan se on ollut täysin mahdollista, mutta vastaus kysymykseen selvinnee piakkoin, kun neanderthalin ihmisen genomi saadaan selvitettyä.

Heidelberginihmisestä haarautunut neanderthalin ihminen asutti Eurooppaa yli 300 000 vuoden ajan. Noin 50 000 vuotta sitten saapuivat heidän rinnalleen afrikkalaisista heidelberginihmisistä haarautuneet nykyihmiset, Homo sapiensit. Suhteellisen lyhyessä ajassa, ehkä 10 000 vuodessa, nykyihmiset veivät elintilan neanderthaleilta. Pisimpään neanderthalit selviytyivät Pyreneiden eristämällä Iberian niemimaalla, josta esinelöytöjen perusteella on saatu viitteitä neanderthalin ihmisistä vielä 24 000 vuoden takaa.

Mikä sai neanderthalit katoamaan? Spekulaatioita ja hypoteeseja on lukuisia. Uusimmat vihjeet perustuvat DNA-tutkimuksiin. Tämänvuotisilla Tieteen päivillä neanderthalin ihmisistä luennoinut Helsingin yliopiston evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius arvioi, että ensimmäinen versio neanderthalin ihmisen genomista saadaan selvitettyä kahden vuoden kuluessa.

Yhteistä perimää 99,5 prosenttia

Saksalaisen Max Planck- instituutin genetiikan osaston johtaja, ruotsalainen Svante Pääbo julkaisi marraskuussa ensimmäisen tutkimuksensa neanderthalin ihmisen genomista. Tuolloin selville oli saatu miljoona emäsparia. Forteliuksen mukaan työ on edennyt ripeästi ja nyt emäspareja on selvillä jo useita miljoonia.

Alustavien tulosten perusteella 99,5 prosenttia neanderthalin ihmisen ja nykyihmisen genomista on identtistä. Sukulaisuussuhde on siis läheinen. Näyttää kuitenkin siltä, että geenistöä lajien välillä on siirtynyt vain vähän tai ei lainkaan ja vähäinenkin siirtymä on kulkenut nykyihmiseltä neanderthalin ihmisen suuntaan.

Tämä voisi viitata siihen, että sapiens on ollut neanderthalin ihmisten keskuudessa haluttu kumppani. Viettelyteoria tekeekin jälleen ajankohtaiseksi professori Björn Kurtenin ajatukset. Vuonna 1988 kuollut helsingin yliopiston professori Kurten esitti suositussa romaanissaan Musta Tiikeri risteytymisajatuksia. Kaunokirjallisen muodon hän valitsi siksi, ettei hänelle ollut riittävästi tieteellistä todistuspohjaa ajatuksilleen. Romaanin mukaan neanderthalit ja sapiensit saivat komeita jälkeläisiä, ”jumalten lapsia”, jotka kuitenkin olivat steriilejä.

Toinen ja paljon kamalampi vaihtoehto periytymissuunnalle löytyy neanderhalin ja sapiensin fysiologisista eroista. Se olisi Forteliuksen mukaan voinut johtaa siihen, että yhteisiä jälkeläisiä synnyttäneet neanderthaleja paljon kapealanteisemmat sapiensnaiset olisivat menehtyneet synnytyksiin. Sekin selittäisi geenien siirtymissuunnan.

Söikö sapiens neanderthalin eväät?

Muitakin vaihtoehtoja toki on ja ne voivat myös täydentää viettelyteoriaa. Erittäin mahdollista Forteliuksen mukaan on sekin, että lihansyöjiksi erikoistuneilta neanderthaleilta yksinkertaisesti loppui ruoka, kun kaikkiruokainen sapiens ilmaantui samoille riistamaille. Kilpailu riistasta koveni, mutta neanderthalin nähdessä nälkää söi kaikkiruokainen sapiens kasviravintoa.

Neanderthalin tappion syyksi on epäilty myös ilmaston kylmenemistä sekä keskinäistä sodankäyntiä, jossa sapiens olisi tappanut neanderthalit. Näitä vaihtoehtoja Fortelius ei pidä todennäköisinä. Hyvin epävarmalta vaikuttaa hänen mukaansa myös teoria kurkunpään rakenteesta, joka sapiensilla olisi mahdollistanut paremman kommunikaation. Pehmytkudosta ei ole säilynyt, joten kyse on fossiilisesta aineistosta johdetuilla hyvin epävarmoilla päätelmillä.

Ja lopulta, jonkin verran kulttuurivaihtoa näyttää lajien välillä tapahtuneen. Hybridifossiileja on vähän, mutta kuitenkin joitakin. Tai ainakin vahvoja kandidaatteja hybrideiksi. Löytöjä on tehty Portugalista, Tshekistä ja viimeksi Romaniasta. Marraskuussa Nature -lehdessä raportoitu romanialaisesta luolasta tehty luulöytö kuului vrviolta 30 000 vuotta sitten kuolleelle henkilölle. Hän on muistuttanut nykyihmistä, mutta takaraivon suuri kyhmy ja voimakas alaleuka viittaavat neanderthalin ihmiseen.

Ja on sapiensilla saattanut olla vielä yksi etu, pohti Fortelius luentonsa lopuksi. Nimittäin sapiensnaiset ovat saattaneet antaa sysäyksen sukupuolten väliselle työnjaolle, mikä taas on mahdollistanut tehokkaamman resurssien hyödyntämisen. Mielenkiintoinen spekulaatio.

Lähteet: Mikael Forteliuksen esitelmä Tieteen päivillä 13.1.2007; Nature, BBC