Moi,
Mua on pienestä pitäen vaivannut tietynlainen pakkomielteisyys joka kohdistuu usein aivan vähäpäitöisiin asioihin...Joskus en osaa lopettaa ajoissa vaan jatkan ja jatkan jonku jutun kanssa nysväämistä sekopäisenä niin kauan että kuka muu tahansa olis jo heittänyt asian mielestään.
Mua vaivaa myös lyhyt pinna, esim. tietokoneen kanssa menee nopeasti hermot, ellei joku toimi niinkuin pitää ja jos syytä ei heti löydy niin tuntuu että pää räjähtää. Tietokonepelit ja yleensä peleissä häviäminen saa mut kans aivan kajahtaneeseen olotilaan.
Mikä avuksi?
Mua on pienestä pitäen vaivannut tietynlainen pakkomielteisyys joka kohdistuu usein aivan vähäpäitöisiin asioihin...Joskus en osaa lopettaa ajoissa vaan jatkan ja jatkan jonku jutun kanssa nysväämistä sekopäisenä niin kauan että kuka muu tahansa olis jo heittänyt asian mielestään.
Mua vaivaa myös lyhyt pinna, esim. tietokoneen kanssa menee nopeasti hermot, ellei joku toimi niinkuin pitää ja jos syytä ei heti löydy niin tuntuu että pää räjähtää. Tietokonepelit ja yleensä peleissä häviäminen saa mut kans aivan kajahtaneeseen olotilaan.
Mikä avuksi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuten kerroit, kyseessa lahinna vahapatoiset asiat, voit katsella "nysvaamistasi" huumorilinssien lapi.
Hyvaksy itsesi sellaisena kuin olet, seuraavan kerran kun raivostut tietokonepelille, voit nauraa ja todeta, "tassa sita taas ollaan".
Näitä neurologisia tyypittelyjä. Saatat yksi meistä biologisista prototyypeistä.
Ihan samanlaista rataa kulkee oma elämäni. Teen vääriä valintoja - ja kiroilen kuin ukkonen.
Sehän helpottaa kyllä.
Vapisen raivossani, mutta se uudelleen yrittämisen lusikka on vaan otettava kauniiseen käteen.
Elämä tasii, vaikka välillä wituttaa niin raivoisan rolandin tapaan.