Nyt kaivataan apuja! Varsinkin miesten kommentit ovat tervetulleita!
Mitä tarkoittaa, kun mies puolentoista vuoden seurustelun jälkeen riidassa toteaa, että hän ei ole saanut olla oma itsensä päivääkään koko seurustelun aikana?
Mä meinasin tyrmistyä, kun kuulin tämän. Siis jos ei ole voinut olla oma itsensä, onko ollut edes onnellinen? Mitä lause tarkoittaa? Tunnen nyt että olen riistäjä ja onnen poistaja, vaikka en edes tiedä miksi. En osannut sanoa lauseeseen mitään, kun menin niin sanattomaksi.. Pakkohan sitä on yrittää kysellä, mutta kun kyselee, mies hermostuu. Ja jos sanon tiukempaan äänensävyyn mitään ja puolustan näkemyksiäni, mies vaikenee ja vetäytyy, lähtee ulos tms. Tulee olo että hän tahtoo hallita minua..
Voisiko kyse olla siitä, että mies on tahtonut miellyttää minua suhteen alussa ja nyt sitten, kun ei tahdokaan enää, pyristelee niin, että voi taas paussin jälkeen olla oma itsensä? En tosiaan ole koskaan vaatinut häntä miellyttämään minua tai olemaan jotain muuta kuin on. Miten joku voi luopua oikeudestaan olla oma itsensä?
Historiaa vielä niin että kun tapasimme, sairastin työuupumusta enkä jaksanut itse rakentaa suhdettamme kun omat voimat menivät oman itsen jaksamisesta huolehtimiseen.. Voisiko tämä olla syynä, että en ole osannut oikealla lailla huomioida rakastani?
Miten tähän tulee suhtautua? Tahtoisin tukea rakastani nyt siinä, että hän voisi kokea että voi olla oma itsensä. Millä lailla mies voisi tuntea sen parhaiten? Sen ainakin tiedän, että mies ei naisten tapaan jaksa analysoida tunteita.. Naiset taas tekee sitä alati..
Lause vaan saattaa minut ajattelemaan koko suhteen totuudellisuutta ja pohjaa.. Koen jotenkin sairaasti olevani nyt hänelle velkaa sen puolitoista vuotta..
Onko kellän tullut eteen tällaista tilannetta?
Mitä tarkoittaa, kun mies puolentoista vuoden seurustelun jälkeen riidassa toteaa, että hän ei ole saanut olla oma itsensä päivääkään koko seurustelun aikana?
Mä meinasin tyrmistyä, kun kuulin tämän. Siis jos ei ole voinut olla oma itsensä, onko ollut edes onnellinen? Mitä lause tarkoittaa? Tunnen nyt että olen riistäjä ja onnen poistaja, vaikka en edes tiedä miksi. En osannut sanoa lauseeseen mitään, kun menin niin sanattomaksi.. Pakkohan sitä on yrittää kysellä, mutta kun kyselee, mies hermostuu. Ja jos sanon tiukempaan äänensävyyn mitään ja puolustan näkemyksiäni, mies vaikenee ja vetäytyy, lähtee ulos tms. Tulee olo että hän tahtoo hallita minua..
Voisiko kyse olla siitä, että mies on tahtonut miellyttää minua suhteen alussa ja nyt sitten, kun ei tahdokaan enää, pyristelee niin, että voi taas paussin jälkeen olla oma itsensä? En tosiaan ole koskaan vaatinut häntä miellyttämään minua tai olemaan jotain muuta kuin on. Miten joku voi luopua oikeudestaan olla oma itsensä?
Historiaa vielä niin että kun tapasimme, sairastin työuupumusta enkä jaksanut itse rakentaa suhdettamme kun omat voimat menivät oman itsen jaksamisesta huolehtimiseen.. Voisiko tämä olla syynä, että en ole osannut oikealla lailla huomioida rakastani?
Miten tähän tulee suhtautua? Tahtoisin tukea rakastani nyt siinä, että hän voisi kokea että voi olla oma itsensä. Millä lailla mies voisi tuntea sen parhaiten? Sen ainakin tiedän, että mies ei naisten tapaan jaksa analysoida tunteita.. Naiset taas tekee sitä alati..
Lause vaan saattaa minut ajattelemaan koko suhteen totuudellisuutta ja pohjaa.. Koen jotenkin sairaasti olevani nyt hänelle velkaa sen puolitoista vuotta..
Onko kellän tullut eteen tällaista tilannetta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Mitä tarkoittaa, kun mies puolentoista vuoden seurustelun jälkeen riidassa toteaa, että hän ei ole saanut olla oma itsensä päivääkään koko seurustelun aikana? "
Käsitin sen just niin, että mies ei osaa/voi olla oma itsensä sun seurassasi ja totuus on ettei parisuhde pitemmän päälle tule noin toimimaan.
Käsitit varmaan oikein, mutta en usko tuohon että parisuhde ei voisi toimia. Myönnän että se on vaikea asia, mutta ei mahdoton asia. Ihmiset muuttuvat, kysymys on vaan haluaako hän muuttua? Jos ei ole onnellinen suhteessa niin kannattaa ehkä kysyä itseltään miksi, eikä aina syyttää toista.
Aitoja ihmisiä on vaikea löytää nykyään, tämä mies on kaikkea muuta kun aito. Hän ei voi olla oma itsensä ja kärsii varmasti siitä. Hänellä on heikko luonne ja luultavasti heikko itsetuntokin. Voit auttaa häntä kertomalla että olet valmis kuuntelemaan, keskustelemaan, miettimään miten toimit eri tilanteissa ja miten se vaikuttaa häneen, voit kehua häntä, kysyä enemmän hänen mielipiteitään, tehdä hänelle selväksi että tykkäät hänestä vaikkapa hän olisi minkälainen jne. Mutta kannattaa myöskin tehdä hänelle selväksi ettet sinä olet syyllinen, että hän on itse vastuussa siitä minkälainen hän on sinun kanssasi. Voi olla ettei hän tulee koskaan muuttumaan-aina tulee tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi-silloin suhde ei tule toimimaan. Mutta kannattaa yrittää-ihminen voi muuttua. Temperamenttia ei voi muuttaa mutta käyttäytymistä ja ajatustapoja kyllä.
Mikähän mahtoi olla riidan aihe jossa hän nuo sanat lausui? Tai mikä oli viiemisin lause sinun osalta enenn kun pamahti. Ne varmaan kertovat jotain...
Pari umpimähkään heitettyä arvausta:
1. Oma tila ja aika. Jääkö häneltä kaveri-iltoja, ryyppyreissuja tms. väliin useinkin ?
2. Jauhot suussa pitkän riidan lopussa. Heitti pikkuasian yliammuttuna, jolla ei ole oikeasti paljoakaan merkitystä, mutta sillä sai toisen hiljaiseksi.
Ilmeisesti sai sinusta nyt sitten "otteen" tuolla... Toivottavasti ei aiheetta lypsä. Eikä varmaan kannata liiemmin murehtia jos ei suostu enempää kertomaan.
Onko parisuhde vain tällaista "otteen" ottamista toisesta..? Siinä tapauksessa tuntuu että en tahdo sellaista. Missä on suoraan ja rehellisesti puhumaan pystyvät ihmiset? Olen olemassa sellainen, että sanon suoraan asiani, en siis kaunistele tai kiertele asioita, mutta ei minun kanssani tarvitse liiemmälti arvaillakaan. Olen rehellinen tunteissani niin hyvässä kuin pahassa.
Onko tällä planeetalla miehiä, jotka sanoisivat suoraan mitä haluavat?? Jos haluavat sen oman menon, mikseivät sano? Onhan minullakin omia menoja.
Miestäni selvästi ahdistaa jokin. Se vaan helpottaisi jos saisi sanottua sen ulos, mutta kun ei. Eikö molemmilla olisi parempi olla jos tilanne laukeaisi ja oikeita syistä päästäisiin puhumaan, näiden toissijaisten syiden sijaan? Millä voin naisena laukaista tilanteen..? Kun yritän puhua asiasta, väännetään riita, lyödän luuri korvaan tai lähdetään paikalta.. Voi voi, enpä taida kauaa jaksaa..
En tarkoita että suhde on (tai tulisi olla) mitään "otteen" ottamista vaan lähinnä että konfliktitilanteessa eli riitelyssä käytetään helposti (ajattelematta) kaikkia keinoja. Ja niin kauan kun asia on hampaan kolossa tai muuten ratkaisematta, sota jatkuu vaikka taistelu olisikin ohi. Näin ei ole hyvä, eikä tulisi olla, mutta on - kunnes rauha solmitaan. Eli jos miehelläsi on oikeasti jotain hampaankolossa ja huomasi että lapsellisesti kertomatta jättäminen aiheuttaa närää tai alistumista sinussa siinä määrin, että voi sitä käyttää apunaan siihen asti kun saa haluamansa tai muuten rauhoituu ja tulee järkiinsä.
Mutta tämä on hyvin kaukaa haettua spekulointia täältä päin näppistä, etenkin kun ei tiedä mistä aiheesta alkup. riita oli, josta ongelma tuli esiin.
Ne miehet jotka sanovat suoraan mitä haluavat ovat tod. näk. jääneet jumiin niihin naisiin jotka taas saavat heidät ihmettelemään onko tällä planeetalla naisia jotka sanovat suoraan mitä haluavat...
Okei eli se ei siis kerro... Olet kysynyt, ei kerro. Ei muuta kun odottaen että rauhoittuu ja kertoo sitten jos asia on oikeasti tärkeä. Itseensä ottaminen ilman tiedossa olevaa syytä on turhaa (mutta kai luonnollista). Tietenkin jos haluaa ottaa riskin ja asettaa syyn selvittämisen toisen (ja suhteen) hyvinvoinnin edelle voi kokeilla nostaa panoksia aseuraavan kerran kun riita aiheesta on hollilla. Eli pamauttaa provosoiden isomman pommin toisesta viis veisaten ja katsoo tuleeko sieltä totuus sitten huutomerkkien ja kirosanojen kera. Tosin tuota taktiikkaa en suosittele ystäviin tai lähimmäisiin (etenkään fyysisesti vahvempiin).
että hänelle on jostain syystä syntynyt sinusta tietty kuva ja sen perusteella hän on päätellyt ettei se oikea hän riitä sinulle?
Olet ollut sairas suhteenne alussa ja tottakai se vaatii toiselta tiettyä roolia. Samaan aikaan ne toiset piirteet hänessä eivät ole päässeet/hän ei ole niitä päästänyt esiin.¨
Kuitenkin, hän on kuitenkin valintansa tehnyt. Kukaan ei käske feikkaamaan täysin vaikka tilanne vaatisikin tiettyjen piirteiden korostamista tai toisten piirteiden häivyttämistä.
Anna hänen kertoa mitä hän tarkalleen ottaen tarkoittaa sillä ettei ole ollut oma itsensä. Toisesta ei saa mitään irti, jos hermostuu ja aloittaa armottoman painostuksen. On vaan parempi purra hammasta ja pitää mölyt mahassaan. Puhuu vasta kun toinen on saanut asiansa sanottua.