Tulipahan taas pieniä ihmiisiä pelotteleva maailmanloppuohjelma asteroideista. Kivi voi pudota ihan milloin vain päähäsi!
No, olihan siinä asiaakin, mm. Arizonan metoriittikraaterista. Montun koko on kuulemma mailin halkaisijaltaan.
Sitten vähän suuremmat asteroidit voisivat kuulemma tehdä meille saman kuin dinosauruksille.
Tulipa siinä sitten mieleen, että mites tommonen vuori, jos se putois Etelänapamantereen jäätikölle, mitähän siinä tapahtuis? Tuskin täällä Suomessa huomattais?
Ilmakehän vesi(höyry)määrä on käsittääkseni luokkaa 12 000 kuutiokilometriä. Tuollainen asteroidi (jokusen kilometrin kantiltaan) saisi jäätikköä höyrystettyä joitain kymmeniä tai satoja kuutiokilometerejä ehkä, joten mitään oudompaa ei näkyisi Etelänapamaan ulkopuolelle? Sataisi vain takaisin sinne entisen lumen päälle ne vähät roiskeet?
Edelleen tulee mieleen, että eiköpä tuolla jäätiköllä olekin niitä pudonneita asteroideja. Ovat vain pudonneet ilman maailmalle ulottuvaa melua ja sitten hautautuneet uuden lumen alle. Ei ole ehkä helppo löytää? Ja onhan se mahdollista, että se kivi kuitenkin höyrystyy myös siinä jäätikkötörmäyksessä, niinkuin väittävät maaperätörmäyksissä käyvän. Sitten on vain pölykerrostumia jäätikössä nähtävissä, jos tehdään poraus tms.
Jos asteroideista edes osa jäisi jotensakin ehjiksi jäätikköön törmätessään, niitäpä voisi haeskella Suomestakin. Ohjelmassahan väitettiin, että jonkinlaisia törmäyksiä sattuisi kerran 1500 vuoteen. Jos Suomessa on ollut jääkautta kymmeniä tuhansia vuosia, niin johan siinä törmäystodennäköisyys jäätikköönkin on jonkinlainen.
No, olihan siinä asiaakin, mm. Arizonan metoriittikraaterista. Montun koko on kuulemma mailin halkaisijaltaan.
Sitten vähän suuremmat asteroidit voisivat kuulemma tehdä meille saman kuin dinosauruksille.
Tulipa siinä sitten mieleen, että mites tommonen vuori, jos se putois Etelänapamantereen jäätikölle, mitähän siinä tapahtuis? Tuskin täällä Suomessa huomattais?
Ilmakehän vesi(höyry)määrä on käsittääkseni luokkaa 12 000 kuutiokilometriä. Tuollainen asteroidi (jokusen kilometrin kantiltaan) saisi jäätikköä höyrystettyä joitain kymmeniä tai satoja kuutiokilometerejä ehkä, joten mitään oudompaa ei näkyisi Etelänapamaan ulkopuolelle? Sataisi vain takaisin sinne entisen lumen päälle ne vähät roiskeet?
Edelleen tulee mieleen, että eiköpä tuolla jäätiköllä olekin niitä pudonneita asteroideja. Ovat vain pudonneet ilman maailmalle ulottuvaa melua ja sitten hautautuneet uuden lumen alle. Ei ole ehkä helppo löytää? Ja onhan se mahdollista, että se kivi kuitenkin höyrystyy myös siinä jäätikkötörmäyksessä, niinkuin väittävät maaperätörmäyksissä käyvän. Sitten on vain pölykerrostumia jäätikössä nähtävissä, jos tehdään poraus tms.
Jos asteroideista edes osa jäisi jotensakin ehjiksi jäätikköön törmätessään, niitäpä voisi haeskella Suomestakin. Ohjelmassahan väitettiin, että jonkinlaisia törmäyksiä sattuisi kerran 1500 vuoteen. Jos Suomessa on ollut jääkautta kymmeniä tuhansia vuosia, niin johan siinä törmäystodennäköisyys jäätikköönkin on jonkinlainen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuli vain mieleen että suomesta on löydetty 9 kraateria, koko maailmasta 172. Suomen pinta-alan huomioon ottaen aika paljon Suomesta. Mistä tämä epäsuhta? Vai laskinko väärin....jos otta maapallon kuivan maan pinta-alan ja suhteuttaa Suomen pinta-alaan, niitä olisi pitänyt löytyä vain n.3kpl.
Suomen maaperä maailman vanhinta, siksi kraatereitakin enemmän.
Jokainen manner Maassa on alunperin ollut yhtä massaa (kuts. Pangaea, Pangaia, Pangea), joten ei tämä Suomen "maaperä" ole yhtään muita vanhempi.
Myöhempien vulkaanisten, seismisten ja ulkoisten (asteroidit, komeetat) jne tekijöiden vaikutuksesta mantereet ovat liikkuneet poispäin toisistaan, muodostaen nyt tuntemamme maailman kartan. Tiedä, miltä se näyttää tuhannen vuoden päästä, vai onko sitä enää ollenkaan.
Tuossa esimerkiksi yksi linkki, jossa voit sammuttaa turhan tiedon janoasi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pangea
Mukana mukava animaatio mantereiden sijoittumisista. Eivätkä Maan kasvot ole vieläkään pysähtyneet...
Sinulla näyttää olevan melko heikot tiedot geologiasta. Pangaia muodostui n. 300 miljoona vuotta sitten ja hajosi n. 200 miljoona vuotta sitten. Eli se oli koossa vain hieman yli 100 miljoona vuotta. Se on varsin lyhyt aika geologisesti katsoen.
Suomen peruskallio on suurelta osin arkeeista kalliota, joka muodostui n. 2 miljardia vuotta sitten. Jääkaudet ym. ilmiöt ovat kuluttaneet Suomen kallioperästä nuoremmat kerrostumat pois. Täällä ei esim. juurikaan tavata kalkkikiveä tai kivihiiltä, öljystä puhumattakaan.
Tässä linkki geologisiin kausiin. Siitä voi selvittää, milloin missäkin esiintyvät geologiset kerrokset ovat muodostuneet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Geologiset_kaudet
anna mun kaikki kestää... Nykyiset mantereet ovat juuri tästä muodostuneita - mitä et nyt ymmärrä? Takaisin kouluun?
--makehän vesi(höyry)määrä on käsittääkseni luokkaa 12 000 kuutiokilometriä. Tuollainen asteroidi (jokusen kilometrin kantiltaan) saisi jäätikköä höyrystettyä joitain kymmeniä tai satoja kuutiokilometerejä ehkä, joten mitään oudompaa ei näkyisi Etelänapamaan ulkopuolelle? Sataisi vain takaisin sinne entisen lumen päälle ne vähät roiskeet?--
Jos sellainen jokusen kilometrin kantiltaan oleva asteroidi iskeytyisi etelämantereen monikilometriseen jääpeitteeseen, se varmasti höyrystäisi jäätä valtavat määrät. Mutta tämä ei olisi ainoa, mitä siinä tapahtuisi. Luultavasti sellainen murikka porautuisi jääpeitteen läpi (kusi lumeen periaatteella) ja porautuisi myös peruskallioon valtavalla voimalla. Tämä aiheuttaisi valtavan räjähdyksen peruskalliossa joka höyrystäisi jäätä ja kalliota valtavat määrät ilmakehään. Vaikutukset olisivat maailmanlaajuiset , koska vesihöyry ja pöly estäisivät auringon säteilyä ja ilmasto viileneisi.
"Vähäiset" roiskeet lentäisivät satojen kilometrien päähän iskukohdasta ja iskusta aiheituneet maanjäristykset voisivat aiheuttaa tsunameja lähirannikoilla.
niin tiedät pelin hengen. Mielenkiintoinen opus.
Jos meteoriitti olisi kilometrin halkaisijaltaan kivipallo ja nopeus 40 km/s maahan nähden, niin siinä vapautuisi energiaa siinä 10pot21J eli jäätä sulaisi 3600 km3. Jos vain koko iskuenergia kohdistuisi jään sulattamiseen
Olisikohan Antarktiksessa siinä 20 000 000km3 jäätä. Antarktis sattaisikin olla turvallisin paikka meteoriitin pudota?
Tämähän oli vain että jos kaikki menisi jään sulattamiseen, mutta ei kait siinä niin käy.
Tarkistakaapa joku että oliko edes tämä laskuni oikein?
Jos kivipallon halkaisija olisi 10 km sulaisi jäätä 1000 kertaisesti ja jos sen nopeus on 80 km/ h sulaa jäätä nelinkertaisesti.
Ei taida paljoa ehtiä sulatella, aika hölmö ajatelma. Kyllä se isku siitä seuraa ja hyökyaallot, järistykset, ääni- sekä paineaallot, eikä mitään hiljaista sulattelua :-D
Miten voit moista edes ajatella??
Koko törmäysenergia muuttuu lämmöksi viimeistä joulea myöten. Jos meteoriittitörmäys voi sulattaa kiveä. Itse asiassa meteoriittiaines höyrystyy isolta osaltaan. Tuskinpa sille veden sulattelu on edes kunnollinen haaste. Se ei ole mitään hiljaisella tulella lämmittelyä, vaan sulattaminen silmänräpäyksessä
Minne se törmäysenergia katoaa. Avaruuteenko? ei sentään. Maan järisyttämiseen? Osa menee, mutta tuskin energiasta kovin iso osa katoaa kovin kauas. Osa kuumista törmäysroiskeista lentää avaruuteen ja palaa tulikivenä takaisin maahan. Jos törmäyskohta on esim 1000 km päässä avovedestä, niin nekin tulikivet sulattavat jäätä.
Lukeeko tätä juttua kukaan minua viisaampi? Jos lukee, niin voisi tarkistaa laskelmani ja arvaukseni, että 50%-90% törmäysenergiasta menee jään sulattamiseen.