Kukapa ei olisi huomannut, kun lehdissä ja muualla toistetaan tuota virallisterveellistä mantraa, että täytyisi syödä noin kolmen tunnin välein, jotta verensokeri pysyisi tasaisena.
Tuossahan on mukana yksi vhh-ruokavalion perusideoista, tasainen verensokeri. Sitä ei kuitenkaan yritetä toteuttaa jatkuvalla välipalojen syönnillä vaan syömällä sellaista kunnon ruokaa, joka luonnostaan pitää verensokerin tasaisena, ainakin tuplasti pidempään.
Tuossahan on mukana yksi vhh-ruokavalion perusideoista, tasainen verensokeri. Sitä ei kuitenkaan yritetä toteuttaa jatkuvalla välipalojen syönnillä vaan syömällä sellaista kunnon ruokaa, joka luonnostaan pitää verensokerin tasaisena, ainakin tuplasti pidempään.
Vastaukset 10
Vanhimmat
siitähän on kyse (siis virallisterveellisessä mantrassa). Verensokeri pitää pitää tasaisesti korkeana.
Muistaakseni myös suositellaan sitä, että heti ruokailun jälkeen ei saisi liikkua (vaikkapa kouluissa, siellä tuskin on liikuntaa ruokailun jälkeen). Minä voisin lähteä lenkille ruokailun jälkeen. Enää ei ole ruokailu samanlainen rasitus elimistölle kuin ennen.
nämä virallisterveelliset keventäjät siitä, miten usein pitäisi syödä? Osa on sitä mieltä, että kolmen tunnin välein ja joidenkin mielestä se taas johtaa helposti naposteluun, kun syödään "kevyesti" ja usein. Onneksi ei tarvitse vaivata päätään tuollaisilla asioilla.
itsekin aiheesta, koska aion (lääkärin ohjeiden vastaisesti) taas alkaa vääntää rautaa ihan kunnolla. Olen tässä vähitellen opetellut syömään peräti kahdesti päivässä entisen yhden kerran sijaan ja ihan hyvin on mennyt.
Sen opin (lukemalla), että riippuu hyvin paljon ihmisestä, verensokerista ja verenpaineesta sekä liikunnan määrästä että laadusta, kuinka monta ateriaa kannattaa syödä. Lopputulos on kuitenkin se, että lihomisen/laihtumisen kannalta on periaatteessa ihan sama syökö monta pientä vai pari suurta ateriaa päivässä. Verensokerin kannalta asia on erilainen, mutta jokaisen kannattaisi harrastaa itsetutkiskelua ja näin löytää se oma paras rytmi. Varsinkin jos on taipuvainen mässäilyyn kun verensokeri heittelee tai laskee liian alas, kannattanee suosia montaa pientä ateriaa.
Iltapainotteinen syöminen on ehkä laihtumisen/painonhallinnan kannalta parempi vaihtoehto, mutta tässäkään ei ole vedenpitäviä tai satavarmoja ratkaisevia eroja löydetty.
Itselleni sopii treenipäivinä hyvin kombinaatio kevyt lounas-proteiinivälipala-runsas illallinen, vaikka nykytilanteeseen verrattuna kuulostaa paljolta. Aion kuitenkin opetella, varsinkin kun minulla verensokeri ja verenpaine tuppaavat olemaan hyvin alhaiset eikä ole yksi tai kaksi kertaa kun olen salille pökrännyt.
Sen sijaan aamusyöminen tekee todella pahaa ja erityisesti lenkkiaamuina.
"Iltapainotteinen syöminen on ehkä laihtumisen/painonhallinnan kannalta parempi vaihtoehto, mutta tässäkään ei ole vedenpitäviä tai satavarmoja ratkaisevia eroja löydetty."
Useinhan sanotaan, että runsaan aamiaisen syöjät pysyvät helpoiten hoikkina, ja iltasyöminen lihottaa.
Syön kyllä aamuisin puuron tai "tuorepuuron" tai leipää, mutta lounasta syön tuskin koskaan. Illalla syödään kyllä aika tuhdisti, ja aika myöhään. Eipä ole paino heilahdellut.
Aikana ennen lihomistani en syönyt aamiaista, mutta päivällä ja illalla reilusti. Nyt kun olen jälleen saamassa painoa normaaliin, niin olen palanut tuohon tuttuun tapaan. Reilulle aamusyömiselle en näy mitään tarvetta.
vhh ainoa vaihtoehto. Kokojyväviljaa syömällä pysyy verensokeri myös tasaisena, eikä hypoja tule, ei ole koko ajan nälkä.
Muistan kyllä kouluajoilta, että karkkihiirille tuli hypoja vähän väliä.
Kokojyvävilja on toki parempi vaihtoehto kuin kuorittu vilja tai karkit, mutta sekin heiluttelee verensokeria huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi kananmuna tai pekoni.
ei mulla vaan. Mittailen aika usein.
sekin olla ihan yksilöllistä ja haiman kunnosta riippuvaa.
Jos haluaa RUISleipää syödä, niin siihen tarvitaan reilusti voita ja lisäksi hyvää leikkelettä ja vaikka juustoa. Silloin verensokeri pysyy tasaisena. Jos harvat leipänsä syö nykysuositusten mukaan vähärasvaisina niin siitä seuraa vain melkoista verensokerin vaihtelua.