Miten homeastma puhkeaa

Miten tuota IgE-vasta-ainetta veressä tarkastellaan? Tuleeko sitä olla joku tietty määrä, vai riittääkö että sitä vain on siten että tulos ei ole 0,000. Riittääkö kun siis verestä löytyy esim. jollekin homeelle vähäisiä määriä vasta-aineita? Ja jos niitä tutkitaan, onko väliä missä vaiheessa tutkimuksia tehtään, vähenevätkö ne verestä esim. parantumisvaiheessa ja lisääntyvät taas sitten sairauden akuutissa vaiheessa?

miten paljon sitä tulisi olla? kirjoitti:

Miten tuota IgE-vasta-ainetta veressä tarkastellaan? Tuleeko sitä olla joku tietty määrä, vai riittääkö että sitä vain on siten että tulos ei ole 0,000. Riittääkö kun siis verestä löytyy esim. jollekin homeelle vähäisiä määriä vasta-aineita? Ja jos niitä tutkitaan, onko väliä missä vaiheessa tutkimuksia tehtään, vähenevätkö ne verestä esim. parantumisvaiheessa ja lisääntyvät taas sitten sairauden akuutissa vaiheessa?

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000010993784#22000000010993784

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus. Astmassa esiintyy tyypillisesti yleistä keuhkoputkien ahtautumista, joka vaihtelee lyhyessä ajassa joko itsestään, ulkoisten tekijöiden tai lääkkeen vaikutuksesta. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.) Homeastma on vaikea astma. Se on todettu kansainvälisessä tutkimuksessa: BMJ 2002;Volume 325 24 August:411 Sensitisation to airborne moulds and severity of asthma: cross sectional study from European community respiratory health survey (http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/abstract/325/736 1/411?view=abstractfp=411&vol=325&lookupType=volpage.)

Pentzinin mukaan yli 350 000 suomalaista kärsii astman oireista ja heistä yli 250000 saa Kelan erityiskorvattavaa lääkehoitoa (Penzin 2004, 4.) Keuhkoputkien limakalvoilla esiintyy tulehdusmuutoksia (inflammaatio) jo aivan astman alkuvaiheessa. Tyypillistä astmalle on monien tulehdussolujen, kuten syöttösolujen, eosinofiilien, jopa neutrofiilien lisääntyminen keuhkojen limakalvoilla. (Kinnula ym. 2000, 256.) Kosteusvauriorakennuksissa astmaan sairastumisen riski on kaksinkertainen. On laskettu, että joka kolmas astma jäisi puhkeamatta, jos kosteusvauriorakennusongelmaa ei olisi. (Seuri 8.1.2004, luento.)

Paanasen (2004) mukaan astmassa ilmatieahtauma on seurausta tulehduksen aiheuttamasta limakalvon turvotuksesta, sitkeän liman erittymisestä ja ilmateiden ympärillä olevan sileän lihaksen supistustilasta ja myöhemmässä vaiheessa myös limakalvon ja lihaskerroksen paksuuntumisesta. Astman oireet ovat seurausta limakalvotulehduksesta: yskä, limannousu, hengityksen vinkuminen ja rohina, herkkä hengästyminen ja hengenahdistus. Tyypillinen piirre astmassa on ilmateiden hyperreaktiviteetti, ylireaktiivisuus, jolla tarkoitetaan astmaattisten ilmateiden lisääntynyttä supistusherkkyyttä tavalli-siin ärsykkeisiin, kuten kylmä ilma, savut, käryt, hajut jne. jotka terveille eivät aiheuta minkäänlaisia keuhkoreaktioita tai oireita. (Paananen 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Astmatulehduksen astetta voidaan arvioida mm. uloshengitysilman typpioksidimäärityksin, veren eosinofiilisen kationisen proteiinin (s-ECP) määrityksin ja ysköksen eosinofiilisolujen määrityksin, joiden avulla saadaan melko karkeaa tietoa itse tulehduksesta. Astmaattista ilmatieahtaumaa ja sen muutoksia voidaan mitata PEF-mittareilla (mittaa maksimaalisesti suoritetun uloshengityksen aikaansaamaa virtausnopeutta), ja spirometrilla (jolla voidaan määrittää keuhkoihin maksimaalisesti saatava ja sieltä ulospuhallettava ilmamäärä litroina, spirometrin piirtämästä käyrästä voidaan myös määrittää se suhteellinen helppous, jolla ilma kulkee keuhkoputkistossa). Muutokset näissä suureissa kuvastavat ilmatieahtaumaa – ja tietyllä tavalla myös astmatulehduksen astetta. Ilmateiden poikkeavaa supistusherkkyyttä voidaan määrittää esim. histamiini- tai metakoliini-inhalaatiokokeilla, ja kylmän ilman hengittämiskokeella. (Paananen 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Ammattiastmalla tarkoitetaan sairautta, joka syntyy altistumisesta ja herkistymisestä työympäristön biologisille tai kemiallisille aiheuttajille. Tämä määritelmä on johdettu Suomen ammattitautilaista ottamalla huomioon, että ammattiastmalla on monta mekanismia. Kaikki mekanismit eivät perustu allergiaan. (Haahtela ym.1985, 122-125.) Työssä voi altistua herkistävien pölyjen lisäksi myös kaasuille tai huuruille, jolloin ammattiastmakirjoon kuuluvat myös byssinoosi (puuvillan tai hampun pitkäaikaisesta hen-gittämisestä aiheutuva keuhkosairaus) ja RADS, Reactive Airways Dysfunction Syn-drome (liite 1) (Kinnula ym. 2000,604).

Ammattiastman oireet voivat vaivata vuosia altistumisen loputtuakin, sillä alun perin vain altistuksen yhteydessä ilmaantuva astmatulehdus voi kroonistua vaikeaksi ja krooniseksi astmaksi. Taudin varhainen toteaminen onkin tärkeää ennusteen kannalta: mitä pikemmin sairastunut saadaan altistuksesta pois ja astmatulehdus hoidetaan kunnolla, sen parempi on sairauden ennuste; alkuvaiheessa hyvin hoidettu työperäinen astma saattaa jopa parantua. (Nordman, Hytönen, Keskinen 1999, 373.)


Tuula Putus:
Kaikki astmat eivät ole allergisia astmoja. Pikkulapsilla hengitysteiden ahtautta ja vinkunaa esiintyy virusperäisten keuhkoputkentulehdusten yhteydessä. Osalle heistä kehittyy myöhemmin astma, osa paranee iän karttuessa. Joillakin astmaatikoilla ei voida osoittaa mitään selvää allergiaa, mutta astmaoireet pahenevat erilaisten ympäristötekijöiden, kuten biologisten pölyjen vaikutuksesta. Aikuisen astma voi olla sisäsyntyinen, jolloin syytä ei ole saatu selville, tai soluvälitteiseen viivästyneeseen yliherkkyyteen tai toksiseen reaktioon liittyvä, ulkoisen ärsykkeen aiheuttama astma. Sekä välitön yliherkkyys että soluvälitteinen yliherkkyys tai toksinen reaktio voi olla ammattiastman mekanismina. Homekohteissa astman riski on eri tutkimuksissa ollut 1.3-3-kertainen tavanomaiseen verrattuna. Vain pieni osa todetuista astmatapauksista täyttää ammattiastman diagnostiset kriteerit. Homeen aiheuttama astma on usein vaikeahoitoisempi kuin tavanomainen astma.

miten paljon sitä tulisi olla? kirjoitti:

Miten tuota IgE-vasta-ainetta veressä tarkastellaan? Tuleeko sitä olla joku tietty määrä, vai riittääkö että sitä vain on siten että tulos ei ole 0,000. Riittääkö kun siis verestä löytyy esim. jollekin homeelle vähäisiä määriä vasta-aineita? Ja jos niitä tutkitaan, onko väliä missä vaiheessa tutkimuksia tehtään, vähenevätkö ne verestä esim. parantumisvaiheessa ja lisääntyvät taas sitten sairauden akuutissa vaiheessa?

Lue lisää

jonka nimi om "Mikrobiologia ja infektiosairaudet, kirja 1"

Kirjan ovat toimittaneet Pentti Huovinen jne, Duodecim 2003.

Siellä todelliset asiantuntijat, eivätkä puoskarilääkärit anna ohjeita. Esim. kirjan sivulla 821 on selostettu hyvin tämä IgE-allergia ja siihen liittyvät eosinofiiliset valkosolut.

Toinen esimerkki löytyy sivulta 703. Siinä on selostettu immunologinen muisti eli syy siihen, miksi homesairaus ei parane.

Koko kirjan IV osa käsittelee immunologiaa, joka on näemmä unohtunut suurimmalta osaslta suomalaisilta puoskarilääkäreiltä. Kirjasta myös oppii, että astma on ihan eri asia kuin kosteusvauriomikrobien itiöiden aihettama sairaus.

Toinen kirja mikä kannattaa lainata on Duodecimin julkaisema kirja "Allerginen kansa, allergia kansanterveysongelmana". Siellä on FT ja LKT Helena Mussalo-Rauhamaan artikkeli "Homehommat hanskassa, mutta kenen?" Siis todella nappiin osunut otsikko.

Artikkelissaan hän toteaa, että vain ns. tavanomaiset ympäristöallergeenit voivat aiheuttaa astmaa. Hän kyllä toteaa, että ei alveoliittikaan löydy. Ei helvetissä löydykkään niillä kriteereillä, jotka Sinikka Mönkäre teki vuonna 1983. Kun Mönkäreen tekemillä kriteereillä löytyy yliherkkyyskeuhkokuume, niin potilas makaa jo siinä vaiheessa patologin työpöydällä avattuna. Kriteerejä kiristi edelleen lisää vuonna 1997 professori Pentti Tukiainen. Hänen mukaansa on kyse alveoliitista vasta sitten, kun BAL-näytteessä lymfosyyttien osuus on 70%. Tämän lukeman Tukiainen oli saanut tutkiessaan jo saattohoitoa vailla olevia maanviljelijöitä.

Musalo-Rauhamaa on myös hyvin perillä siitä, että itiön koko ratkaisee. Hän on löytänyt jostain jopa tälläisen tiedon: "Vain alle 4,7 µm suuruiset itiöt pääsevät kulkeutumaan hengitysteissä keuhkorakkuloihin asti" (sivu 96). Hän on myös pistänyt esityksensä joukkoon taulukon, jossa on homesienten tyypilliset itiökoot. Esim. Apergillus ja Penicillium ovat alle tuon rajan ja näin ne voivat aiheuttaa allergista alveoliittiä. Sen sijaan Alternaria ja Cladosporiun ovat jo niin kookkaita, että ne voivat aiheuttaa astmaa. Mutta ne ovatkin vain tavanomaisia ympäristöallergeenejä.

On todennäköistä, että tämä Lääkäri 2 on hyvinkin tuttu henkilö meille jopa TV:stä. Hänen edustamansa laitoskin sai omiltaan eli STM:stä arvosanaksi syksyllä peräti neljä . Katsotaan nyt, että kuinka kauan noinkin "erinomainen" laitos vielä toimii? No entä STAKES? Sekin kuuluu samaan humpuukikategoriaan.

kirjastosta kirja, kirjoitti:

jonka nimi om "Mikrobiologia ja infektiosairaudet, kirja 1"

Kirjan ovat toimittaneet Pentti Huovinen jne, Duodecim 2003.

Siellä todelliset asiantuntijat, eivätkä puoskarilääkärit anna ohjeita. Esim. kirjan sivulla 821 on selostettu hyvin tämä IgE-allergia ja siihen liittyvät eosinofiiliset valkosolut.

Toinen esimerkki löytyy sivulta 703. Siinä on selostettu immunologinen muisti eli syy siihen, miksi homesairaus ei parane.

Koko kirjan IV osa käsittelee immunologiaa, joka on näemmä unohtunut suurimmalta osaslta suomalaisilta puoskarilääkäreiltä. Kirjasta myös oppii, että astma on ihan eri asia kuin kosteusvauriomikrobien itiöiden aihettama sairaus.

Toinen kirja mikä kannattaa lainata on Duodecimin julkaisema kirja "Allerginen kansa, allergia kansanterveysongelmana". Siellä on FT ja LKT Helena Mussalo-Rauhamaan artikkeli "Homehommat hanskassa, mutta kenen?" Siis todella nappiin osunut otsikko.

Artikkelissaan hän toteaa, että vain ns. tavanomaiset ympäristöallergeenit voivat aiheuttaa astmaa. Hän kyllä toteaa, että ei alveoliittikaan löydy. Ei helvetissä löydykkään niillä kriteereillä, jotka Sinikka Mönkäre teki vuonna 1983. Kun Mönkäreen tekemillä kriteereillä löytyy yliherkkyyskeuhkokuume, niin potilas makaa jo siinä vaiheessa patologin työpöydällä avattuna. Kriteerejä kiristi edelleen lisää vuonna 1997 professori Pentti Tukiainen. Hänen mukaansa on kyse alveoliitista vasta sitten, kun BAL-näytteessä lymfosyyttien osuus on 70%. Tämän lukeman Tukiainen oli saanut tutkiessaan jo saattohoitoa vailla olevia maanviljelijöitä.

Musalo-Rauhamaa on myös hyvin perillä siitä, että itiön koko ratkaisee. Hän on löytänyt jostain jopa tälläisen tiedon: "Vain alle 4,7 µm suuruiset itiöt pääsevät kulkeutumaan hengitysteissä keuhkorakkuloihin asti" (sivu 96). Hän on myös pistänyt esityksensä joukkoon taulukon, jossa on homesienten tyypilliset itiökoot. Esim. Apergillus ja Penicillium ovat alle tuon rajan ja näin ne voivat aiheuttaa allergista alveoliittiä. Sen sijaan Alternaria ja Cladosporiun ovat jo niin kookkaita, että ne voivat aiheuttaa astmaa. Mutta ne ovatkin vain tavanomaisia ympäristöallergeenejä.

On todennäköistä, että tämä Lääkäri 2 on hyvinkin tuttu henkilö meille jopa TV:stä. Hänen edustamansa laitoskin sai omiltaan eli STM:stä arvosanaksi syksyllä peräti neljä . Katsotaan nyt, että kuinka kauan noinkin "erinomainen" laitos vielä toimii? No entä STAKES? Sekin kuuluu samaan humpuukikategoriaan.

Lue lisää

No, mutta, iso kysymys: MITÄ SITTEN?

Kirjoihin voidaan kirjoitella että sitä ja tätä, mutta kun tuo immunologinen perustutkimus ei käytännön kliiniseen työhön anna oikein mitään työkaluja. Miksi sitten nuo kirjoittajat eivät paranna kaikkia "homesairaita", kun kerran tietotaitoa löytyy? Kummasti vaan ei "homesairauksiin" lääkettä ole, eikä operatiivistakaan hoitoa näy näköpiirissä. Mitä siis arvelet noiden kirjoittajien tekevän, jos heidän "vastaanotolleen" (jos he edes käytännön lääkärintyötä tekevät tai ovat koskaan juuri tehneet tai osaisivat enää tehdä juuri ollenkaan) homesairas saapuisi ja sanoisi, että "paranna minut nyt, hoida minut terveeksi ja/tai korjaa koko homeongelma minun osaltani."

Voin vastata:

sanoisivat, että ainoa keino pysyä terveenä on välttää altistusta mahdollisimman hyvin.

Vai tiedätkö jonkin muun keinon?

Altistuksen välttäminen taas kuuluu työsuojelulle/työterveyshuollolle/terveystarkastajille ja vastaaville instansseille: sisäilman on oltava puhdasta.

Lääkäri 2 kirjoitti:

No, mutta, iso kysymys: MITÄ SITTEN?

Kirjoihin voidaan kirjoitella että sitä ja tätä, mutta kun tuo immunologinen perustutkimus ei käytännön kliiniseen työhön anna oikein mitään työkaluja. Miksi sitten nuo kirjoittajat eivät paranna kaikkia "homesairaita", kun kerran tietotaitoa löytyy? Kummasti vaan ei "homesairauksiin" lääkettä ole, eikä operatiivistakaan hoitoa näy näköpiirissä. Mitä siis arvelet noiden kirjoittajien tekevän, jos heidän "vastaanotolleen" (jos he edes käytännön lääkärintyötä tekevät tai ovat koskaan juuri tehneet tai osaisivat enää tehdä juuri ollenkaan) homesairas saapuisi ja sanoisi, että "paranna minut nyt, hoida minut terveeksi ja/tai korjaa koko homeongelma minun osaltani."

Voin vastata:

sanoisivat, että ainoa keino pysyä terveenä on välttää altistusta mahdollisimman hyvin.

Vai tiedätkö jonkin muun keinon?

Altistuksen välttäminen taas kuuluu työsuojelulle/työterveyshuollolle/terveystarkastajille ja vastaaville instansseille: sisäilman on oltava puhdasta.

Lue lisää

nämä asiat myös kahden kesken.

En pidä sinua tähän hässäkkään pääsyyllisenä vaan "Lipposen löytöä Imatralta". Kysymyksessä ei ole kuin kansanmurha! Ei sen vakavammasta asiasta ole kyse.

Koita jaksaa!

kuullut sinulta kirjoitti:

nämä asiat myös kahden kesken.

En pidä sinua tähän hässäkkään pääsyyllisenä vaan "Lipposen löytöä Imatralta". Kysymyksessä ei ole kuin kansanmurha! Ei sen vakavammasta asiasta ole kyse.

Koita jaksaa!

Lue lisää

"En pidä sinua tähän hässäkkään pääsyyllisenä vaan "Lipposen löytöä Imatralta". Kysymyksessä ei ole kuin kansanmurha!"

Paranoidinen skitsofrenia

Schizophrenia paranoides

Synonyymit:

Suomenkieliset
Parafreeninen skitsofrenia

Latinankieliset
Schizophrenia paraphrenica

diagnoosikriteerit:

Kliinistä kuvaa hallitsevat suhteellisen vakaat, sisällöltään usein vainoavat harhaluulot, joihin tavallisesti liittyy varsinkin kuuloaistimuksina ilmeneviä aistiharhoja sekä
havaintohäiriöitä.

Esimerkkejä tavallisimmista paranoidisista oireista ovat:
Vainoamisharhaluulo, kohdistamisharhat, korkeata syntyperää koskevat harhaluulot, erityistä tehtävää koskevat harhaluulot, kehon muuttumista koskevat harhaluulot ja mustasukkaisuusharhaluulot.

Selviä ajattelun häiriötä saattaa olla äkillisten psykoottisten tilojen yhteydessä, mutta silloinkaan ne eivät estä potilasta kuvailemasta selkeästi tyypillisiä harhaluuloja tai aistiharhoja.

Lievä tunteiden tilanteisiin sopimattomuus on tavallista, samoin kuin mielialahäiriöt kuten ärtyneisyys, äkillinen vihastuminen, pelokkuus ja epäluuloisuus.

Paranoidisen skitsofrenian oireet voivat olla pysyviä tai jaksottaisia, jolloin potilas välillä toipuu osittain tai täydellisesti. Pitkäaikaisissa tapauksissa avoimet psykoottiset oireet jatkuvat vuosien ajan ja sairaudessa on vaikea erottaa erillisiä
jaksoja.
&Diagnostiset kriteerit:
A. Täyttää skitsofrenian (F20.0-F20.3) yleiset kriteerit.
B. Kliinistä kuvaa hallitsevat harhaluulot tai aistiharhat (kuten vainoamista, kohdistamista, korkeata syntyperää, erityistä tehtävää, ruumiillista muutosta tai mustasukkaisuutta koskevat harhaluulot)

On tärkeää poissulkea epileptiset ja päihteiden laukaisemat psykoosit ja muistaa, että vainoamiseen liittyvät harhaluulot voivat olla diagnostiselta merkitykseltään vähäisiä tietyistä maista tai kulttuureista tulevilla henkilöillä.

Lääkäri 2 kirjoitti:

"En pidä sinua tähän hässäkkään pääsyyllisenä vaan "Lipposen löytöä Imatralta". Kysymyksessä ei ole kuin kansanmurha!"

Paranoidinen skitsofrenia

Schizophrenia paranoides

Synonyymit:

Suomenkieliset
Parafreeninen skitsofrenia

Latinankieliset
Schizophrenia paraphrenica

diagnoosikriteerit:

Kliinistä kuvaa hallitsevat suhteellisen vakaat, sisällöltään usein vainoavat harhaluulot, joihin tavallisesti liittyy varsinkin kuuloaistimuksina ilmeneviä aistiharhoja sekä
havaintohäiriöitä.

Esimerkkejä tavallisimmista paranoidisista oireista ovat:
Vainoamisharhaluulo, kohdistamisharhat, korkeata syntyperää koskevat harhaluulot, erityistä tehtävää koskevat harhaluulot, kehon muuttumista koskevat harhaluulot ja mustasukkaisuusharhaluulot.

Selviä ajattelun häiriötä saattaa olla äkillisten psykoottisten tilojen yhteydessä, mutta silloinkaan ne eivät estä potilasta kuvailemasta selkeästi tyypillisiä harhaluuloja tai aistiharhoja.

Lievä tunteiden tilanteisiin sopimattomuus on tavallista, samoin kuin mielialahäiriöt kuten ärtyneisyys, äkillinen vihastuminen, pelokkuus ja epäluuloisuus.

Paranoidisen skitsofrenian oireet voivat olla pysyviä tai jaksottaisia, jolloin potilas välillä toipuu osittain tai täydellisesti. Pitkäaikaisissa tapauksissa avoimet psykoottiset oireet jatkuvat vuosien ajan ja sairaudessa on vaikea erottaa erillisiä
jaksoja.
&Diagnostiset kriteerit:
A. Täyttää skitsofrenian (F20.0-F20.3) yleiset kriteerit.
B. Kliinistä kuvaa hallitsevat harhaluulot tai aistiharhat (kuten vainoamista, kohdistamista, korkeata syntyperää, erityistä tehtävää, ruumiillista muutosta tai mustasukkaisuutta koskevat harhaluulot)

On tärkeää poissulkea epileptiset ja päihteiden laukaisemat psykoosit ja muistaa, että vainoamiseen liittyvät harhaluulot voivat olla diagnostiselta merkitykseltään vähäisiä tietyistä maista tai kulttuureista tulevilla henkilöillä.

Lue lisää

mitä sairastat, vai oletko vain ylipäätään noin epäpätevä?

tekstejä kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000010993784#22000000010993784

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus. Astmassa esiintyy tyypillisesti yleistä keuhkoputkien ahtautumista, joka vaihtelee lyhyessä ajassa joko itsestään, ulkoisten tekijöiden tai lääkkeen vaikutuksesta. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.) Homeastma on vaikea astma. Se on todettu kansainvälisessä tutkimuksessa: BMJ 2002;Volume 325 24 August:411 Sensitisation to airborne moulds and severity of asthma: cross sectional study from European community respiratory health survey (http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/abstract/325/736 1/411?view=abstractfp=411&vol=325&lookupType=volpage.)

Pentzinin mukaan yli 350 000 suomalaista kärsii astman oireista ja heistä yli 250000 saa Kelan erityiskorvattavaa lääkehoitoa (Penzin 2004, 4.) Keuhkoputkien limakalvoilla esiintyy tulehdusmuutoksia (inflammaatio) jo aivan astman alkuvaiheessa. Tyypillistä astmalle on monien tulehdussolujen, kuten syöttösolujen, eosinofiilien, jopa neutrofiilien lisääntyminen keuhkojen limakalvoilla. (Kinnula ym. 2000, 256.) Kosteusvauriorakennuksissa astmaan sairastumisen riski on kaksinkertainen. On laskettu, että joka kolmas astma jäisi puhkeamatta, jos kosteusvauriorakennusongelmaa ei olisi. (Seuri 8.1.2004, luento.)

Paanasen (2004) mukaan astmassa ilmatieahtauma on seurausta tulehduksen aiheuttamasta limakalvon turvotuksesta, sitkeän liman erittymisestä ja ilmateiden ympärillä olevan sileän lihaksen supistustilasta ja myöhemmässä vaiheessa myös limakalvon ja lihaskerroksen paksuuntumisesta. Astman oireet ovat seurausta limakalvotulehduksesta: yskä, limannousu, hengityksen vinkuminen ja rohina, herkkä hengästyminen ja hengenahdistus. Tyypillinen piirre astmassa on ilmateiden hyperreaktiviteetti, ylireaktiivisuus, jolla tarkoitetaan astmaattisten ilmateiden lisääntynyttä supistusherkkyyttä tavalli-siin ärsykkeisiin, kuten kylmä ilma, savut, käryt, hajut jne. jotka terveille eivät aiheuta minkäänlaisia keuhkoreaktioita tai oireita. (Paananen 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Astmatulehduksen astetta voidaan arvioida mm. uloshengitysilman typpioksidimäärityksin, veren eosinofiilisen kationisen proteiinin (s-ECP) määrityksin ja ysköksen eosinofiilisolujen määrityksin, joiden avulla saadaan melko karkeaa tietoa itse tulehduksesta. Astmaattista ilmatieahtaumaa ja sen muutoksia voidaan mitata PEF-mittareilla (mittaa maksimaalisesti suoritetun uloshengityksen aikaansaamaa virtausnopeutta), ja spirometrilla (jolla voidaan määrittää keuhkoihin maksimaalisesti saatava ja sieltä ulospuhallettava ilmamäärä litroina, spirometrin piirtämästä käyrästä voidaan myös määrittää se suhteellinen helppous, jolla ilma kulkee keuhkoputkistossa). Muutokset näissä suureissa kuvastavat ilmatieahtaumaa – ja tietyllä tavalla myös astmatulehduksen astetta. Ilmateiden poikkeavaa supistusherkkyyttä voidaan määrittää esim. histamiini- tai metakoliini-inhalaatiokokeilla, ja kylmän ilman hengittämiskokeella. (Paananen 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Ammattiastmalla tarkoitetaan sairautta, joka syntyy altistumisesta ja herkistymisestä työympäristön biologisille tai kemiallisille aiheuttajille. Tämä määritelmä on johdettu Suomen ammattitautilaista ottamalla huomioon, että ammattiastmalla on monta mekanismia. Kaikki mekanismit eivät perustu allergiaan. (Haahtela ym.1985, 122-125.) Työssä voi altistua herkistävien pölyjen lisäksi myös kaasuille tai huuruille, jolloin ammattiastmakirjoon kuuluvat myös byssinoosi (puuvillan tai hampun pitkäaikaisesta hen-gittämisestä aiheutuva keuhkosairaus) ja RADS, Reactive Airways Dysfunction Syn-drome (liite 1) (Kinnula ym. 2000,604).

Ammattiastman oireet voivat vaivata vuosia altistumisen loputtuakin, sillä alun perin vain altistuksen yhteydessä ilmaantuva astmatulehdus voi kroonistua vaikeaksi ja krooniseksi astmaksi. Taudin varhainen toteaminen onkin tärkeää ennusteen kannalta: mitä pikemmin sairastunut saadaan altistuksesta pois ja astmatulehdus hoidetaan kunnolla, sen parempi on sairauden ennuste; alkuvaiheessa hyvin hoidettu työperäinen astma saattaa jopa parantua. (Nordman, Hytönen, Keskinen 1999, 373.)


Tuula Putus:
Kaikki astmat eivät ole allergisia astmoja. Pikkulapsilla hengitysteiden ahtautta ja vinkunaa esiintyy virusperäisten keuhkoputkentulehdusten yhteydessä. Osalle heistä kehittyy myöhemmin astma, osa paranee iän karttuessa. Joillakin astmaatikoilla ei voida osoittaa mitään selvää allergiaa, mutta astmaoireet pahenevat erilaisten ympäristötekijöiden, kuten biologisten pölyjen vaikutuksesta. Aikuisen astma voi olla sisäsyntyinen, jolloin syytä ei ole saatu selville, tai soluvälitteiseen viivästyneeseen yliherkkyyteen tai toksiseen reaktioon liittyvä, ulkoisen ärsykkeen aiheuttama astma. Sekä välitön yliherkkyys että soluvälitteinen yliherkkyys tai toksinen reaktio voi olla ammattiastman mekanismina. Homekohteissa astman riski on eri tutkimuksissa ollut 1.3-3-kertainen tavanomaiseen verrattuna. Vain pieni osa todetuista astmatapauksista täyttää ammattiastman diagnostiset kriteerit. Homeen aiheuttama astma on usein vaikeahoitoisempi kuin tavanomainen astma.

Lue lisää

Voiko home astmaan kuolla

Homeiden aiheuttamista sairauksista muutamia huomioita tässä.

Kun todellista tietoa on liian vähän ja taudilla on paljon uskomussairauden piirteitä, jakautuvat lääkärienkin mielipiteet. On kieltävää torjuntaa ja lähes sokeasti uskovaa entusiasmia ja kaikkea näiden väliltä. Kuten tällaisissa tilanteissa yleensä, on totuus jossakin äärinäkemysten välillä. Vaan mikä lienee totta, mikä kuvitelmaa?

Käytännön työssään hyvin moni lääkäri joutunut ottamaan kantaa potilaitten tarjoamiin selityksiin heidän vaivojensa syistä. Joskus riittää kuunteleminen ja tyyli "niin, sitä on nyt liikkeellä". Perusteellisempaa syysuhteen pohdintaa ei voi väistää, jos potilas tarvitsee asiasta lääkärin kirjallisen lausunnon. Sairauden todetessaan lääkäri miettii tarkoituksenmukaista hoitoa ja mahdollisuuksia aiheuttavien tekijöiden poistamiseen. Uskaltaisiko kysyä yskijältä kodin homevaurioista, jos sitten jäädäänkin tähän koukkuun ilman ulospääsyä?

Olemme varmasti laajalti yksimielisiä siitä, että rakennusten ei sovi lahota ja homehtua ja että hengittämämme sisäilman tulee olla mahdollisimman puhdasta ja raikasta. Tavoitteeksi voimme siis asettaa vesivahinkojen ehkäisyn, jo syntyneitten vaurioiden korjauksen, sekä hyvin toimivan ilmanvaihdon. Rakennuksen pitkäikäisyyttä tai ihmisten viihtyvyyttä ajatellen asiat ovat selkeät.

Ongelmakenttä on varsinaisten terveydellisten haittojen alueella. Minkä verran niitä esiintyy, mitä ne ovat, mistä ne syntyvät? Ketä rauhoitella, ketä tutkia tarkemmin, miten ja missä? Tuleeko lapsi ottaa pois päiväkodista, koulu sulkea? Tuleeko työpaikkarakennuksessa sitkeästi oireileva työntekijä todistaa työkyvyttömäksi? Tarvitaanko terveyden varjelemiseksi kalliimpi remontti kuin itse rakennus tarvitsisi, tai tuleeko asuntokauppa purkaa? Kuka maksaa viulut, kenen syy?

Rakenteisiin päässyt liiallinen kosteus voi luoda suotuisat olosuhteet mikrobikasvustoille: bakteereille, hiivoille ja homeille. Mikrobit voivat puolestaan levittää sisäilmaan itiöitä, sienirihmaston osia sekä omia aineenvaihduntatuotteitaan, joista jotkut ovat myrkyllisiä tai epämiellyttävän hajuisia. Vaurion kehityskaaressa mikrobilajit vaihtuvat. Mahdollisten toksiinien tuotto vaihtelee olosuhteiden muutosten myötä. Niiden pitoisuudet ilmassa ovat enimmilläänkin yleensä vähäisiä, eikä vähäisten pitoisuuksien haitallisuutta tunneta. Homeitiöitä on kaikkialla, ja sulan maan aikana sisäilman tärkein homeitiölähde on ulkoilma.

Näiden päästöjen kulkeutuminen rakenteista sisäilmaan riippuu monesta seikasta. Jos ilmastointi luo tehokkaan poiston mutta korvausilman tuloa ei ole varmistettu, imee alipaine ilmaa rakenteiden läpi ja päästöjä tulee sisäilmaan herkemmin kuin jos korvausilman tulosta on huolehdittu. Päästöt jakautuvat huonetiloihin epätasaisesti päästölähteiden ja ilmavirtausten mukaan.

Rakennuksen mikrobivaurion laajuutta voidaan tutkia silmämääräisesti ja ottaa näytteitä rakenteista, erilaisilta pinnoilta ja huoneilmasta. Niistä tutkitaan mikrobilajeja, itiömääriä jne. Tunnistaminen on vaikeaa, parhaista mittausmenetelmistä ei ole yksimielisyyttä, ja saaduista tuloksista on vaikeaa tehdä päätelmiä.

Rakennuksen mikrobivauriota koskevien tietojen varassa on erittäin vaikeaa määritellä, mille mahdollisesti terveydellistä haittaa aiheuttaville tekijöille rakennuksessa oleskeleva henkilö jonakin hetkenä altistuu. Vaikeudet ovat vielä suuremmat, kun yritetään arvioida altistumisen tekijäkohtaista intensiteettiä. Pitkän aikavälin kumulatiivisen altistumisen takautuva arviointi on jo jokseenkin mahdotonta, koska vaurio ja kasvusto ovat ajan myötä muuttuneet. Käytännön työssä joudutaan nojautumaan hyvin epävarmoihin lähtökohtiin.

Toistaiseksi ei ole mitään laboratoriomenetelmää tai muuta keinoa, jolla voitaisiin selvittää minkä verran tutkittava henkilö on mahdollisesti altistunut kosteusvauriomikrobien terveyshaittoja aiheuttaville tekijöille. Mikrobispesifinen IgG- arvo mahdollisesti antaa karkeita sunntaviivoja siitä, mille mikrobeille asianomainen ainakin on altistunut. Se ei yksilötasolla osoita kvantiteettia eikä kerro, missä ja milloin altistumista on tapahtunut. Niinpä kosteusvauriohomeiden IgG-luokan vasta-ainearvoille ei ole saatu laadituksi yhteisesti hyväksyttävissä olevia viitearvojakaan.

Luotettavalla tavalla suoritettujen ihopistokokeiden ja mikrobispesifisten IgE-luokan vasta-ainetutkimusten perusteella kosteusvauriohomeitten aiheuttama varsinainen allergia on erittäin harvinaista. Tosin on myös epävarmaa, ovatko käytössämme olevat testiuutteet optimaalisia.

Homeallergisen nuhan osoittaminen yksinomaan altistustestillä sisältää monenlaisia virhelähteitä. Kun testin spesifisyys ei ole sataprosenttinen, antaa testi väistämättä myös vääriä positiivisia tuloksia. Tavanomaisempien allergioiden osoittamisessa sama testi voi toimia paremmin, koska tulos on useammin negatiivinen tai selkeästi positiivinen eikä tutkittava ole psyykkisesti niin vahvasti sitoutunut mahdollisesti olettamaansa allergiadiagnoosiin. Kosteusvauriotutkimuksissa tutkittavien oireilu on monimuotoisempaa, vaihtelevampaa, ja reagointi tuntuu olevan lumetesteissäkin yleisempää. Psyykkisillä tekijöillä on usein suuri merkitys, ja onkin erityisen tärkeää, ettei tutkittava tiedä, millä aineella altistustesti kulloinkin tehdään. Kaikkein luotettavinta olisi tehdä altistuskokeet kaksoissokkona. Sellaista menetelmää ei tiettävästi maassamme ole käytössä. Allergia on ainoa terveyshaitta, jossa kosteusvauriomikrobien osalta on edes jonkinlaiset mahdollisuudet osoittaa syysuhde.

Ärsytysoireiden ja toksisten vaikutuksien aiheuttajan osoittamiseksi ei ole mitään menetelmää. Infektioiden esiintymisen suuret normaalivaihtelut ja epidemiologisten tutkimusten virhelähteet vaikeuttavat infektioiden esiintyvyyden ja kosteusvaurioiden välisten yhteyksien toteamista. Ärsytysoireilla ja mahdollisesti toksiinien aiheuttamilla oireilla ei ole spesifisejä taudinkuvia, joiden perusteella aiheuttaja voitaisiin tunnistaa. Oireilu ei ole annos-vastesuhteista. Se ei ajan ja paikan suhteen korreloi loogisesti elinympäristömme mikrobiesiintymiin. Erotusdiagnostiikkakin on haparoivaa. Esimerkiksi home voi olla aiheuttajana allergisessa nuhassa tai ärsytysnuhassa tai sen voidaan katsoa olevan syyllinen toistuvaan infektionuhaan, joita sairauksia on tavanomaisesti totuttu pitämään erotusdiagnostisina vaihtoehtoina.

Homekohu on luonut homepelkoa ja toisaalta homeoireista on tullut muotia. Kun positiivisen IgG-tuloksen saanut homeelle altistumistaan säikähtänyt henkilö todetaan ei-allergiseksi mutta hän kuitenkin kokee olevansa homeille herkistynyt, on mukana todennäköisimmin myös vahva psyykkinen komponentti.

Tietoisuus kosteusvaurioista voi aiheuttaa uusia tila- ja tilannesidonnaisia sisäsyntyisiä oireita ja vanhojen vaivojen tulkinta saattaa muuttua. "Homealtistumista" voi alkaa sairastaa. Omaan konstituutioon kuuluvat ilmiöt, esimerkiksi herkän ihon tai kuivien silmien oireet, saavat ulkoisen syyn. Ulkoisen syyn nimeäminen toistuville hengitystieinfektioille, kuten poskiontelotulehduskierteelle, on helpottavaa sekä lääkärille että potilaalle, sillä se poistaa kummaltakin huonouden tunnetta. Vaatimuksille epätyydyttävän sisäilman kohentamisesta saadaan vakuuttavuutta, jos löydetään hometta ja siitä ajatellaan aiheutuvan oireita. Oireita saatetaan lääkitä ärsyttävillä tai limakalvoa kuivattavilla lääkkeillä, joiden sivuvaikutukset sitten tulkitaan homeista johtuviksi, ja pahimmassa tapauksessa lääkitystä lisätään. Oireille ja vaivoille tulee homeen löytymisen tai IgG-arvojen ylikorostuksen myötä uusi merkityssisältö, ja huomion kiinnittäminen niihin lisääntyy. Oireiden häiritsevyys kasvaa ja niiden tulkinta muuttuu. Jännittyneisyydestä, ahdistuksesta ja peloista voi syntyä uutta oireilua. Mielialahäiriöt, kuten masennus, voivat korostua ja niistä muodostuu osa homeoireilua. Kosteusvaurion olemassaolo ja homeoireilu kietoutuvat ihmissuhteiden ja työyhteisön psykodynamiikkaan, muut ihmissuhde- ja työyhteisöongelmat verhoutuvat taas tähän, ja niin edelleen.

Kosteusvaurioiden ja terveyshaittojen välisistä yhteyksistä tulisi tehdä yksilötason päätelmiä varsin varovaisesti ja mahdollisesti olisi jopa syytä arvioida uudelleen aiempia kannanottoja, jos ne ovat perustuneet kovasti nykytiedosta poikkeaviin näkemyksiin. Terveyshaitat jäävät vähäisimmiksi ja kaikkien oikeusturva on parhaiten varmistettu, jos tukeudutaan validoituun tietoon ja avoimeen keskusteluun. Tiedon muuttuessa saavat mielipiteetkin muuttua. Kenenkään ei pidä jäädä "asiantuntijuusloukkuun", jossa aiemmin esitetyt näkemykset estävät uudelleen arviointeja.

Lääkäri 2 kirjoitti:

Homeiden aiheuttamista sairauksista muutamia huomioita tässä.

Kun todellista tietoa on liian vähän ja taudilla on paljon uskomussairauden piirteitä, jakautuvat lääkärienkin mielipiteet. On kieltävää torjuntaa ja lähes sokeasti uskovaa entusiasmia ja kaikkea näiden väliltä. Kuten tällaisissa tilanteissa yleensä, on totuus jossakin äärinäkemysten välillä. Vaan mikä lienee totta, mikä kuvitelmaa?

Käytännön työssään hyvin moni lääkäri joutunut ottamaan kantaa potilaitten tarjoamiin selityksiin heidän vaivojensa syistä. Joskus riittää kuunteleminen ja tyyli "niin, sitä on nyt liikkeellä". Perusteellisempaa syysuhteen pohdintaa ei voi väistää, jos potilas tarvitsee asiasta lääkärin kirjallisen lausunnon. Sairauden todetessaan lääkäri miettii tarkoituksenmukaista hoitoa ja mahdollisuuksia aiheuttavien tekijöiden poistamiseen. Uskaltaisiko kysyä yskijältä kodin homevaurioista, jos sitten jäädäänkin tähän koukkuun ilman ulospääsyä?

Olemme varmasti laajalti yksimielisiä siitä, että rakennusten ei sovi lahota ja homehtua ja että hengittämämme sisäilman tulee olla mahdollisimman puhdasta ja raikasta. Tavoitteeksi voimme siis asettaa vesivahinkojen ehkäisyn, jo syntyneitten vaurioiden korjauksen, sekä hyvin toimivan ilmanvaihdon. Rakennuksen pitkäikäisyyttä tai ihmisten viihtyvyyttä ajatellen asiat ovat selkeät.

Ongelmakenttä on varsinaisten terveydellisten haittojen alueella. Minkä verran niitä esiintyy, mitä ne ovat, mistä ne syntyvät? Ketä rauhoitella, ketä tutkia tarkemmin, miten ja missä? Tuleeko lapsi ottaa pois päiväkodista, koulu sulkea? Tuleeko työpaikkarakennuksessa sitkeästi oireileva työntekijä todistaa työkyvyttömäksi? Tarvitaanko terveyden varjelemiseksi kalliimpi remontti kuin itse rakennus tarvitsisi, tai tuleeko asuntokauppa purkaa? Kuka maksaa viulut, kenen syy?

Rakenteisiin päässyt liiallinen kosteus voi luoda suotuisat olosuhteet mikrobikasvustoille: bakteereille, hiivoille ja homeille. Mikrobit voivat puolestaan levittää sisäilmaan itiöitä, sienirihmaston osia sekä omia aineenvaihduntatuotteitaan, joista jotkut ovat myrkyllisiä tai epämiellyttävän hajuisia. Vaurion kehityskaaressa mikrobilajit vaihtuvat. Mahdollisten toksiinien tuotto vaihtelee olosuhteiden muutosten myötä. Niiden pitoisuudet ilmassa ovat enimmilläänkin yleensä vähäisiä, eikä vähäisten pitoisuuksien haitallisuutta tunneta. Homeitiöitä on kaikkialla, ja sulan maan aikana sisäilman tärkein homeitiölähde on ulkoilma.

Näiden päästöjen kulkeutuminen rakenteista sisäilmaan riippuu monesta seikasta. Jos ilmastointi luo tehokkaan poiston mutta korvausilman tuloa ei ole varmistettu, imee alipaine ilmaa rakenteiden läpi ja päästöjä tulee sisäilmaan herkemmin kuin jos korvausilman tulosta on huolehdittu. Päästöt jakautuvat huonetiloihin epätasaisesti päästölähteiden ja ilmavirtausten mukaan.

Rakennuksen mikrobivaurion laajuutta voidaan tutkia silmämääräisesti ja ottaa näytteitä rakenteista, erilaisilta pinnoilta ja huoneilmasta. Niistä tutkitaan mikrobilajeja, itiömääriä jne. Tunnistaminen on vaikeaa, parhaista mittausmenetelmistä ei ole yksimielisyyttä, ja saaduista tuloksista on vaikeaa tehdä päätelmiä.

Rakennuksen mikrobivauriota koskevien tietojen varassa on erittäin vaikeaa määritellä, mille mahdollisesti terveydellistä haittaa aiheuttaville tekijöille rakennuksessa oleskeleva henkilö jonakin hetkenä altistuu. Vaikeudet ovat vielä suuremmat, kun yritetään arvioida altistumisen tekijäkohtaista intensiteettiä. Pitkän aikavälin kumulatiivisen altistumisen takautuva arviointi on jo jokseenkin mahdotonta, koska vaurio ja kasvusto ovat ajan myötä muuttuneet. Käytännön työssä joudutaan nojautumaan hyvin epävarmoihin lähtökohtiin.

Toistaiseksi ei ole mitään laboratoriomenetelmää tai muuta keinoa, jolla voitaisiin selvittää minkä verran tutkittava henkilö on mahdollisesti altistunut kosteusvauriomikrobien terveyshaittoja aiheuttaville tekijöille. Mikrobispesifinen IgG- arvo mahdollisesti antaa karkeita sunntaviivoja siitä, mille mikrobeille asianomainen ainakin on altistunut. Se ei yksilötasolla osoita kvantiteettia eikä kerro, missä ja milloin altistumista on tapahtunut. Niinpä kosteusvauriohomeiden IgG-luokan vasta-ainearvoille ei ole saatu laadituksi yhteisesti hyväksyttävissä olevia viitearvojakaan.

Luotettavalla tavalla suoritettujen ihopistokokeiden ja mikrobispesifisten IgE-luokan vasta-ainetutkimusten perusteella kosteusvauriohomeitten aiheuttama varsinainen allergia on erittäin harvinaista. Tosin on myös epävarmaa, ovatko käytössämme olevat testiuutteet optimaalisia.

Homeallergisen nuhan osoittaminen yksinomaan altistustestillä sisältää monenlaisia virhelähteitä. Kun testin spesifisyys ei ole sataprosenttinen, antaa testi väistämättä myös vääriä positiivisia tuloksia. Tavanomaisempien allergioiden osoittamisessa sama testi voi toimia paremmin, koska tulos on useammin negatiivinen tai selkeästi positiivinen eikä tutkittava ole psyykkisesti niin vahvasti sitoutunut mahdollisesti olettamaansa allergiadiagnoosiin. Kosteusvauriotutkimuksissa tutkittavien oireilu on monimuotoisempaa, vaihtelevampaa, ja reagointi tuntuu olevan lumetesteissäkin yleisempää. Psyykkisillä tekijöillä on usein suuri merkitys, ja onkin erityisen tärkeää, ettei tutkittava tiedä, millä aineella altistustesti kulloinkin tehdään. Kaikkein luotettavinta olisi tehdä altistuskokeet kaksoissokkona. Sellaista menetelmää ei tiettävästi maassamme ole käytössä. Allergia on ainoa terveyshaitta, jossa kosteusvauriomikrobien osalta on edes jonkinlaiset mahdollisuudet osoittaa syysuhde.

Ärsytysoireiden ja toksisten vaikutuksien aiheuttajan osoittamiseksi ei ole mitään menetelmää. Infektioiden esiintymisen suuret normaalivaihtelut ja epidemiologisten tutkimusten virhelähteet vaikeuttavat infektioiden esiintyvyyden ja kosteusvaurioiden välisten yhteyksien toteamista. Ärsytysoireilla ja mahdollisesti toksiinien aiheuttamilla oireilla ei ole spesifisejä taudinkuvia, joiden perusteella aiheuttaja voitaisiin tunnistaa. Oireilu ei ole annos-vastesuhteista. Se ei ajan ja paikan suhteen korreloi loogisesti elinympäristömme mikrobiesiintymiin. Erotusdiagnostiikkakin on haparoivaa. Esimerkiksi home voi olla aiheuttajana allergisessa nuhassa tai ärsytysnuhassa tai sen voidaan katsoa olevan syyllinen toistuvaan infektionuhaan, joita sairauksia on tavanomaisesti totuttu pitämään erotusdiagnostisina vaihtoehtoina.

Homekohu on luonut homepelkoa ja toisaalta homeoireista on tullut muotia. Kun positiivisen IgG-tuloksen saanut homeelle altistumistaan säikähtänyt henkilö todetaan ei-allergiseksi mutta hän kuitenkin kokee olevansa homeille herkistynyt, on mukana todennäköisimmin myös vahva psyykkinen komponentti.

Tietoisuus kosteusvaurioista voi aiheuttaa uusia tila- ja tilannesidonnaisia sisäsyntyisiä oireita ja vanhojen vaivojen tulkinta saattaa muuttua. "Homealtistumista" voi alkaa sairastaa. Omaan konstituutioon kuuluvat ilmiöt, esimerkiksi herkän ihon tai kuivien silmien oireet, saavat ulkoisen syyn. Ulkoisen syyn nimeäminen toistuville hengitystieinfektioille, kuten poskiontelotulehduskierteelle, on helpottavaa sekä lääkärille että potilaalle, sillä se poistaa kummaltakin huonouden tunnetta. Vaatimuksille epätyydyttävän sisäilman kohentamisesta saadaan vakuuttavuutta, jos löydetään hometta ja siitä ajatellaan aiheutuvan oireita. Oireita saatetaan lääkitä ärsyttävillä tai limakalvoa kuivattavilla lääkkeillä, joiden sivuvaikutukset sitten tulkitaan homeista johtuviksi, ja pahimmassa tapauksessa lääkitystä lisätään. Oireille ja vaivoille tulee homeen löytymisen tai IgG-arvojen ylikorostuksen myötä uusi merkityssisältö, ja huomion kiinnittäminen niihin lisääntyy. Oireiden häiritsevyys kasvaa ja niiden tulkinta muuttuu. Jännittyneisyydestä, ahdistuksesta ja peloista voi syntyä uutta oireilua. Mielialahäiriöt, kuten masennus, voivat korostua ja niistä muodostuu osa homeoireilua. Kosteusvaurion olemassaolo ja homeoireilu kietoutuvat ihmissuhteiden ja työyhteisön psykodynamiikkaan, muut ihmissuhde- ja työyhteisöongelmat verhoutuvat taas tähän, ja niin edelleen.

Kosteusvaurioiden ja terveyshaittojen välisistä yhteyksistä tulisi tehdä yksilötason päätelmiä varsin varovaisesti ja mahdollisesti olisi jopa syytä arvioida uudelleen aiempia kannanottoja, jos ne ovat perustuneet kovasti nykytiedosta poikkeaviin näkemyksiin. Terveyshaitat jäävät vähäisimmiksi ja kaikkien oikeusturva on parhaiten varmistettu, jos tukeudutaan validoituun tietoon ja avoimeen keskusteluun. Tiedon muuttuessa saavat mielipiteetkin muuttua. Kenenkään ei pidä jäädä "asiantuntijuusloukkuun", jossa aiemmin esitetyt näkemykset estävät uudelleen arviointeja.

Lue lisää

Mitkä testit ja laboratoriotulokset pitää olla positiiviset, jotta homeastma on todellisuutta. Riittääkö se, että pef laskee? Eosinofiilit? Miten tärkeitä ne ovat astmadiagnoosissa, jos niitä ei koskaan ole, onko astmani todellisuutta ollenkaan.

Kysyy kotona sairastunut, joka tietoa asiasta.

homeastma kirjoitti:

Mitkä testit ja laboratoriotulokset pitää olla positiiviset, jotta homeastma on todellisuutta. Riittääkö se, että pef laskee? Eosinofiilit? Miten tärkeitä ne ovat astmadiagnoosissa, jos niitä ei koskaan ole, onko astmani todellisuutta ollenkaan.

Kysyy kotona sairastunut, joka tietoa asiasta.

Lue lisää

"Riittääkö se, että pef laskee?"

ei, kaikissa astmoissa PEF laskee ja käytännössä merkitystä on pef:n vuorokausivaihtelulla ja avaavan lääkkeen telemällä bronkodilataatiolla eli että avaava riittävästi avaa, mikä viittaa astmaan tuon vrl-vaihtelun lisäksi

"Eosinofiilit? "

ei riitä todistamaan että oireilu johtuu juuri homeista

Homeen aiheuttama astma voidaan todeta jollakin tarkkuudella homealtistuskokeella, eli jos epäillään, että jokin home, vaikkapa aspergillus, aiheuttaa allergisella reaktiolla astmaattisen oireen, niin vedetään henkeen tahallaan kontrolloidussa koetilanteessa tuota homepölyä ja katsotaan laskeeko pef ja/tai tuleeko muuta löydöstä

Lääkäri 2 kirjoitti:

Homeiden aiheuttamista sairauksista muutamia huomioita tässä.

Kun todellista tietoa on liian vähän ja taudilla on paljon uskomussairauden piirteitä, jakautuvat lääkärienkin mielipiteet. On kieltävää torjuntaa ja lähes sokeasti uskovaa entusiasmia ja kaikkea näiden väliltä. Kuten tällaisissa tilanteissa yleensä, on totuus jossakin äärinäkemysten välillä. Vaan mikä lienee totta, mikä kuvitelmaa?

Käytännön työssään hyvin moni lääkäri joutunut ottamaan kantaa potilaitten tarjoamiin selityksiin heidän vaivojensa syistä. Joskus riittää kuunteleminen ja tyyli "niin, sitä on nyt liikkeellä". Perusteellisempaa syysuhteen pohdintaa ei voi väistää, jos potilas tarvitsee asiasta lääkärin kirjallisen lausunnon. Sairauden todetessaan lääkäri miettii tarkoituksenmukaista hoitoa ja mahdollisuuksia aiheuttavien tekijöiden poistamiseen. Uskaltaisiko kysyä yskijältä kodin homevaurioista, jos sitten jäädäänkin tähän koukkuun ilman ulospääsyä?

Olemme varmasti laajalti yksimielisiä siitä, että rakennusten ei sovi lahota ja homehtua ja että hengittämämme sisäilman tulee olla mahdollisimman puhdasta ja raikasta. Tavoitteeksi voimme siis asettaa vesivahinkojen ehkäisyn, jo syntyneitten vaurioiden korjauksen, sekä hyvin toimivan ilmanvaihdon. Rakennuksen pitkäikäisyyttä tai ihmisten viihtyvyyttä ajatellen asiat ovat selkeät.

Ongelmakenttä on varsinaisten terveydellisten haittojen alueella. Minkä verran niitä esiintyy, mitä ne ovat, mistä ne syntyvät? Ketä rauhoitella, ketä tutkia tarkemmin, miten ja missä? Tuleeko lapsi ottaa pois päiväkodista, koulu sulkea? Tuleeko työpaikkarakennuksessa sitkeästi oireileva työntekijä todistaa työkyvyttömäksi? Tarvitaanko terveyden varjelemiseksi kalliimpi remontti kuin itse rakennus tarvitsisi, tai tuleeko asuntokauppa purkaa? Kuka maksaa viulut, kenen syy?

Rakenteisiin päässyt liiallinen kosteus voi luoda suotuisat olosuhteet mikrobikasvustoille: bakteereille, hiivoille ja homeille. Mikrobit voivat puolestaan levittää sisäilmaan itiöitä, sienirihmaston osia sekä omia aineenvaihduntatuotteitaan, joista jotkut ovat myrkyllisiä tai epämiellyttävän hajuisia. Vaurion kehityskaaressa mikrobilajit vaihtuvat. Mahdollisten toksiinien tuotto vaihtelee olosuhteiden muutosten myötä. Niiden pitoisuudet ilmassa ovat enimmilläänkin yleensä vähäisiä, eikä vähäisten pitoisuuksien haitallisuutta tunneta. Homeitiöitä on kaikkialla, ja sulan maan aikana sisäilman tärkein homeitiölähde on ulkoilma.

Näiden päästöjen kulkeutuminen rakenteista sisäilmaan riippuu monesta seikasta. Jos ilmastointi luo tehokkaan poiston mutta korvausilman tuloa ei ole varmistettu, imee alipaine ilmaa rakenteiden läpi ja päästöjä tulee sisäilmaan herkemmin kuin jos korvausilman tulosta on huolehdittu. Päästöt jakautuvat huonetiloihin epätasaisesti päästölähteiden ja ilmavirtausten mukaan.

Rakennuksen mikrobivaurion laajuutta voidaan tutkia silmämääräisesti ja ottaa näytteitä rakenteista, erilaisilta pinnoilta ja huoneilmasta. Niistä tutkitaan mikrobilajeja, itiömääriä jne. Tunnistaminen on vaikeaa, parhaista mittausmenetelmistä ei ole yksimielisyyttä, ja saaduista tuloksista on vaikeaa tehdä päätelmiä.

Rakennuksen mikrobivauriota koskevien tietojen varassa on erittäin vaikeaa määritellä, mille mahdollisesti terveydellistä haittaa aiheuttaville tekijöille rakennuksessa oleskeleva henkilö jonakin hetkenä altistuu. Vaikeudet ovat vielä suuremmat, kun yritetään arvioida altistumisen tekijäkohtaista intensiteettiä. Pitkän aikavälin kumulatiivisen altistumisen takautuva arviointi on jo jokseenkin mahdotonta, koska vaurio ja kasvusto ovat ajan myötä muuttuneet. Käytännön työssä joudutaan nojautumaan hyvin epävarmoihin lähtökohtiin.

Toistaiseksi ei ole mitään laboratoriomenetelmää tai muuta keinoa, jolla voitaisiin selvittää minkä verran tutkittava henkilö on mahdollisesti altistunut kosteusvauriomikrobien terveyshaittoja aiheuttaville tekijöille. Mikrobispesifinen IgG- arvo mahdollisesti antaa karkeita sunntaviivoja siitä, mille mikrobeille asianomainen ainakin on altistunut. Se ei yksilötasolla osoita kvantiteettia eikä kerro, missä ja milloin altistumista on tapahtunut. Niinpä kosteusvauriohomeiden IgG-luokan vasta-ainearvoille ei ole saatu laadituksi yhteisesti hyväksyttävissä olevia viitearvojakaan.

Luotettavalla tavalla suoritettujen ihopistokokeiden ja mikrobispesifisten IgE-luokan vasta-ainetutkimusten perusteella kosteusvauriohomeitten aiheuttama varsinainen allergia on erittäin harvinaista. Tosin on myös epävarmaa, ovatko käytössämme olevat testiuutteet optimaalisia.

Homeallergisen nuhan osoittaminen yksinomaan altistustestillä sisältää monenlaisia virhelähteitä. Kun testin spesifisyys ei ole sataprosenttinen, antaa testi väistämättä myös vääriä positiivisia tuloksia. Tavanomaisempien allergioiden osoittamisessa sama testi voi toimia paremmin, koska tulos on useammin negatiivinen tai selkeästi positiivinen eikä tutkittava ole psyykkisesti niin vahvasti sitoutunut mahdollisesti olettamaansa allergiadiagnoosiin. Kosteusvauriotutkimuksissa tutkittavien oireilu on monimuotoisempaa, vaihtelevampaa, ja reagointi tuntuu olevan lumetesteissäkin yleisempää. Psyykkisillä tekijöillä on usein suuri merkitys, ja onkin erityisen tärkeää, ettei tutkittava tiedä, millä aineella altistustesti kulloinkin tehdään. Kaikkein luotettavinta olisi tehdä altistuskokeet kaksoissokkona. Sellaista menetelmää ei tiettävästi maassamme ole käytössä. Allergia on ainoa terveyshaitta, jossa kosteusvauriomikrobien osalta on edes jonkinlaiset mahdollisuudet osoittaa syysuhde.

Ärsytysoireiden ja toksisten vaikutuksien aiheuttajan osoittamiseksi ei ole mitään menetelmää. Infektioiden esiintymisen suuret normaalivaihtelut ja epidemiologisten tutkimusten virhelähteet vaikeuttavat infektioiden esiintyvyyden ja kosteusvaurioiden välisten yhteyksien toteamista. Ärsytysoireilla ja mahdollisesti toksiinien aiheuttamilla oireilla ei ole spesifisejä taudinkuvia, joiden perusteella aiheuttaja voitaisiin tunnistaa. Oireilu ei ole annos-vastesuhteista. Se ei ajan ja paikan suhteen korreloi loogisesti elinympäristömme mikrobiesiintymiin. Erotusdiagnostiikkakin on haparoivaa. Esimerkiksi home voi olla aiheuttajana allergisessa nuhassa tai ärsytysnuhassa tai sen voidaan katsoa olevan syyllinen toistuvaan infektionuhaan, joita sairauksia on tavanomaisesti totuttu pitämään erotusdiagnostisina vaihtoehtoina.

Homekohu on luonut homepelkoa ja toisaalta homeoireista on tullut muotia. Kun positiivisen IgG-tuloksen saanut homeelle altistumistaan säikähtänyt henkilö todetaan ei-allergiseksi mutta hän kuitenkin kokee olevansa homeille herkistynyt, on mukana todennäköisimmin myös vahva psyykkinen komponentti.

Tietoisuus kosteusvaurioista voi aiheuttaa uusia tila- ja tilannesidonnaisia sisäsyntyisiä oireita ja vanhojen vaivojen tulkinta saattaa muuttua. "Homealtistumista" voi alkaa sairastaa. Omaan konstituutioon kuuluvat ilmiöt, esimerkiksi herkän ihon tai kuivien silmien oireet, saavat ulkoisen syyn. Ulkoisen syyn nimeäminen toistuville hengitystieinfektioille, kuten poskiontelotulehduskierteelle, on helpottavaa sekä lääkärille että potilaalle, sillä se poistaa kummaltakin huonouden tunnetta. Vaatimuksille epätyydyttävän sisäilman kohentamisesta saadaan vakuuttavuutta, jos löydetään hometta ja siitä ajatellaan aiheutuvan oireita. Oireita saatetaan lääkitä ärsyttävillä tai limakalvoa kuivattavilla lääkkeillä, joiden sivuvaikutukset sitten tulkitaan homeista johtuviksi, ja pahimmassa tapauksessa lääkitystä lisätään. Oireille ja vaivoille tulee homeen löytymisen tai IgG-arvojen ylikorostuksen myötä uusi merkityssisältö, ja huomion kiinnittäminen niihin lisääntyy. Oireiden häiritsevyys kasvaa ja niiden tulkinta muuttuu. Jännittyneisyydestä, ahdistuksesta ja peloista voi syntyä uutta oireilua. Mielialahäiriöt, kuten masennus, voivat korostua ja niistä muodostuu osa homeoireilua. Kosteusvaurion olemassaolo ja homeoireilu kietoutuvat ihmissuhteiden ja työyhteisön psykodynamiikkaan, muut ihmissuhde- ja työyhteisöongelmat verhoutuvat taas tähän, ja niin edelleen.

Kosteusvaurioiden ja terveyshaittojen välisistä yhteyksistä tulisi tehdä yksilötason päätelmiä varsin varovaisesti ja mahdollisesti olisi jopa syytä arvioida uudelleen aiempia kannanottoja, jos ne ovat perustuneet kovasti nykytiedosta poikkeaviin näkemyksiin. Terveyshaitat jäävät vähäisimmiksi ja kaikkien oikeusturva on parhaiten varmistettu, jos tukeudutaan validoituun tietoon ja avoimeen keskusteluun. Tiedon muuttuessa saavat mielipiteetkin muuttua. Kenenkään ei pidä jäädä "asiantuntijuusloukkuun", jossa aiemmin esitetyt näkemykset estävät uudelleen arviointeja.

Lue lisää

tule Suomen Kuvalehteä? Kannattaa lukea hyvinkin tarkkaan viime perjantaina ilmestynyt lehti. Voit yrittää vielä kerran artikkelia sinne. Sinun täytyy tosin pystyä sanomaan asiasi n. 1400 merkillä välilyönteineen. Muista, että pysyt totuudessa!

Lääkäri 2 kirjoitti:

"Riittääkö se, että pef laskee?"

ei, kaikissa astmoissa PEF laskee ja käytännössä merkitystä on pef:n vuorokausivaihtelulla ja avaavan lääkkeen telemällä bronkodilataatiolla eli että avaava riittävästi avaa, mikä viittaa astmaan tuon vrl-vaihtelun lisäksi

"Eosinofiilit? "

ei riitä todistamaan että oireilu johtuu juuri homeista

Homeen aiheuttama astma voidaan todeta jollakin tarkkuudella homealtistuskokeella, eli jos epäillään, että jokin home, vaikkapa aspergillus, aiheuttaa allergisella reaktiolla astmaattisen oireen, niin vedetään henkeen tahallaan kontrolloidussa koetilanteessa tuota homepölyä ja katsotaan laskeeko pef ja/tai tuleeko muuta löydöstä

Lue lisää

puutteelliset tiedot immunologiasta. Minä vuonna sinä ne tentit?

Muista vuosi 1995. Sitä ennen kosteusvauriomikrobit eivät aiheuttaneet astmaa. Vasta sitten kun "Lipposen löytö Imatralta" otti "ohjakset käteensä" niitä alkoi syntymään liukuhihnalta.

Minusta nämä Mönkäreen alveoliitin kriteerit vuodelta 1983 ansaitsevat lääketieteen Nobel-palkinnon. Kannattaa ainakin yrittää! On se hyvä, että Mönkäre näytti toteen, että kosteusvauriomikrobit aiheuttavat vain astmaa eikä parantumatonta allergista alveoliittia, niin kuin kansainvälinen tiedeyhteisö luuli ainakin pari vuosituhatta. Myös Mönkäreen keksintö, että homesairaille pitää antaa kortisonia ansaitsee vähintään Matti Äyräpää -palkinnon.

Lääkäri 2 kirjoitti:

"Riittääkö se, että pef laskee?"

ei, kaikissa astmoissa PEF laskee ja käytännössä merkitystä on pef:n vuorokausivaihtelulla ja avaavan lääkkeen telemällä bronkodilataatiolla eli että avaava riittävästi avaa, mikä viittaa astmaan tuon vrl-vaihtelun lisäksi

"Eosinofiilit? "

ei riitä todistamaan että oireilu johtuu juuri homeista

Homeen aiheuttama astma voidaan todeta jollakin tarkkuudella homealtistuskokeella, eli jos epäillään, että jokin home, vaikkapa aspergillus, aiheuttaa allergisella reaktiolla astmaattisen oireen, niin vedetään henkeen tahallaan kontrolloidussa koetilanteessa tuota homepölyä ja katsotaan laskeeko pef ja/tai tuleeko muuta löydöstä

Lue lisää

Homeastmassa siis ei ole mitään tekemistä eosinofiileillä?

Niitähän ei homesairailta ole löytynyt, ei läheskään kaikilta joilla kuitenkin on homeastma. Miten homeastma eroaa niin paljon normiastmasta noiden eosinofiilien kohdalla?

eosinofiilit mukana vaiko ei? kirjoitti:

Homeastmassa siis ei ole mitään tekemistä eosinofiileillä?

Niitähän ei homesairailta ole löytynyt, ei läheskään kaikilta joilla kuitenkin on homeastma. Miten homeastma eroaa niin paljon normiastmasta noiden eosinofiilien kohdalla?

Lue lisää

On siinä homeastmassa eosinofiilejä mukana ja samaten kaikissa muissakin astmoissa. Muttei niiden pohjalta tehdä diagnostiikkaa. Astman diagnoosi perustuu siihen että on osoitettavissa palautuva keuhkoputkiobstruktio:

Patofysiologia
Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus.
Astmalle alttiit henkilöt saavat tulehduksen vaikutuksesta oireita, joihin tavallisesti kuuluu vaihteleva ja itsestään tai hoidon vaikutuksesta laukeava keuhkoputkien ahtautuminen.
Tulehdus lisää keuhkoputkien herkkyyttä monille ärsykkeille.

Oireet
Astman oireet ovat moninaisia ja erilaisia eri potilailla. Oireisto vaihtelee usein samallakin potilaalla kuukaudesta toiseen.
Tavallisia oireita astmassa
Hengenahdistus
Aamuisin ja aamuöisin
Rasituksen jälkeen (erityisesti pakkasella)
Ylähengitystieinfektioiden yhteydessä
Allergeeneille, kuten siitepölyille ja eläimille, altistumisen jälkeen
Hengityksen vinkuna
Samanaikaisesti hengenahdistuksen kanssa
Pitkäaikainen yskä
Aamuisin ja aamuöisin
Liittyy ärsyttäviin tekijöihin
Kolmasosalla pitkään yskijöistä todetaan myöhemmin astma.
Yskä voi olla kuivaa, mutta usein keuhkoista erittyy kirkasta vaaleaa limaa.

Diagnostiset tutkimukset
Astman diagnoosi voidaan toisinaan asettaa anamneesin ja auskultaation perusteella.
Tarvittavien tutkimusten laajuus ja tekopaikka riippuu tapauksesta ja alueellisesta käytännöstä.
Jos joudutaan jatkuvaan lääkitykseen, tulisi alkutilanne selvittää tarkasti ja diagnoosin olla varma. Tällöin myöhempää kehitystä voidaan verrata alkuvaiheen tuloksiin ja potilaalla on mahdollisuus Kelan erityiskorvauksiin (B-lausunto).
Seuraavassa luetellaan astmapotilaan diagnostiset tutkimukset tärkeysjärjestyksessä. Keuhkojen auskultaatio ja PEF-mittaus tulee tehdä aina, muut tutkimukset epävarmoissa tapauksissa ja haluttaessa luokitella astmaa tarkemmin (sisäsyntyinen–ulkosyntyinen, altistavat tekijät).
Keuhkojen auskultaatio
Loppuekspiratorinen vinkuna merkitsee lähes aina obstruktiivista keuhkosairautta kuten astmaa.
Lievässä alkavassa astmassa auskultaatiolöydös on yleensä aina normaali oireettomassa vaiheessa.
Runsasoireisellakin potilaalla auskultaatiolöydös saattaa olla normaali.
PEF-mittaus:

Oireettomassa vaiheessa tulos on yleensä normaali alkavassa astmassa.
Bronkodilataatiokokeessa 15 %:n parannus lähtötasosta (ja yli 60 l/min) on merkitsevä.
Spirometria:

Antaa PEF-mittauksia tarkemman kuvan keuhkojen toiminnasta.
Nopea vitaalikapasiteetti (FVC), uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1) ja näiden suhde (FEV %) ovat tärkeimmät mitattavat suureet 1.
Bronkodilataatiotestissä FEV1:n tai FVC:n parantuminen 12 %:lla (ja vähintään 200 ml lähtötasosta) on merkittävä.
Tutkimus on helppo ja halpa.
PEF-kotiseuranta:
Puhallukset tehdään aamulla ja myöhemmin iltapäivällä viikon ajan ilman lääkityksiä: joka kerralla kolme kovaa, lyhyttä puhallusta peräkkäin mittariin. Paras tulos merkitään muistiin.
On hyvä tutkimus astmadiagnoosiin pääsemiseksi.
Vähintään 20 %:n vaihtelu (ja yli 60 l/min) vuorokauden sisällä seurannan aikana ainakin kolme kertaa (laskettuna kaavasta: vuorokauden suurimman ja pienimmän PEF-arvon erotus jaettuna näiden keskiarvolla; tietokoneohjelma 1) tukee vahvasti astmadiagnoosia.
Seuraavalla viikolla tehdään PEF-seurantaa bronkodilatoivan lääkityksen kanssa seuraavasti.
Puhalletaan aamulla herätessä mittariin kolme peräkkäistä puhallusta, joista paras merkitään muistiin.
Tämän jälkeen otetaan inhaloitavaa bronkodilatoivaa lääkitystä, odotetaan 15 minuuttia ja toistetaan puhallukset.
Paras tulos merkitään jälleen muistiin. Sama toistetaan myöhemmin iltapäivällä.
Rasituskoe
Vapaa juoksu ulkoilmassa erityisesti pakkasella laukaisee herkästi keuhkoputkien supistuksen astmaatikoilla.
PEF-mittauksen jälkeen potilas juoksee ulkona 6 minuuttia, keuhkot auskultoidaan ja PEF-mittaus tehdään heti rasituksen jälkeen sekä 5, 10 ja 15 min:n kuluttua. PEF-arvon pieneneminen vähintään 15 %:lla on merkitsevä löydös.
Tutkimus sopii erityisesti nuorille astmaatikoille, joilla ei epäillä sepelvaltimotautia.
Laboratoriokokeet
Veren ja yskösten eosinofiilisten valkosolujen määrä on toisinaan suurentunut, mutta harvoin vanhoilla ihmisillä.
Spesifisen IgE:n määrittämistä verestä voidaan käyttää silloin, kun ihokokeisiin ei ole mahdollisuutta.
Radiologiset tutkimukset
Keuhkokuva
Kuuluu erotusdiagnostisiin tutkimuksiin (sydämen vajaatoiminta, keuhkotuumori).
On astmaatikolla yleensä normaali.
Ei ole tarpeellinen seurannassa ilman erityistä syytä.
Sinusten röntgenkuvaus tai kaikututkimus
Pitkäaikaisen yskän syynä voi olla sinuiitti.
Astmaatikoilla on usein sinuiitteja.
Prick-ihotesti:
Epäiltäessä siitepöly- tai eläinallergiaa
Altistustutkimukset:
Erikoisklinikoiden tutkimuksia

Lääkäri 2 kirjoitti:

On siinä homeastmassa eosinofiilejä mukana ja samaten kaikissa muissakin astmoissa. Muttei niiden pohjalta tehdä diagnostiikkaa. Astman diagnoosi perustuu siihen että on osoitettavissa palautuva keuhkoputkiobstruktio:

Patofysiologia
Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus.
Astmalle alttiit henkilöt saavat tulehduksen vaikutuksesta oireita, joihin tavallisesti kuuluu vaihteleva ja itsestään tai hoidon vaikutuksesta laukeava keuhkoputkien ahtautuminen.
Tulehdus lisää keuhkoputkien herkkyyttä monille ärsykkeille.

Oireet
Astman oireet ovat moninaisia ja erilaisia eri potilailla. Oireisto vaihtelee usein samallakin potilaalla kuukaudesta toiseen.
Tavallisia oireita astmassa
Hengenahdistus
Aamuisin ja aamuöisin
Rasituksen jälkeen (erityisesti pakkasella)
Ylähengitystieinfektioiden yhteydessä
Allergeeneille, kuten siitepölyille ja eläimille, altistumisen jälkeen
Hengityksen vinkuna
Samanaikaisesti hengenahdistuksen kanssa
Pitkäaikainen yskä
Aamuisin ja aamuöisin
Liittyy ärsyttäviin tekijöihin
Kolmasosalla pitkään yskijöistä todetaan myöhemmin astma.
Yskä voi olla kuivaa, mutta usein keuhkoista erittyy kirkasta vaaleaa limaa.

Diagnostiset tutkimukset
Astman diagnoosi voidaan toisinaan asettaa anamneesin ja auskultaation perusteella.
Tarvittavien tutkimusten laajuus ja tekopaikka riippuu tapauksesta ja alueellisesta käytännöstä.
Jos joudutaan jatkuvaan lääkitykseen, tulisi alkutilanne selvittää tarkasti ja diagnoosin olla varma. Tällöin myöhempää kehitystä voidaan verrata alkuvaiheen tuloksiin ja potilaalla on mahdollisuus Kelan erityiskorvauksiin (B-lausunto).
Seuraavassa luetellaan astmapotilaan diagnostiset tutkimukset tärkeysjärjestyksessä. Keuhkojen auskultaatio ja PEF-mittaus tulee tehdä aina, muut tutkimukset epävarmoissa tapauksissa ja haluttaessa luokitella astmaa tarkemmin (sisäsyntyinen–ulkosyntyinen, altistavat tekijät).
Keuhkojen auskultaatio
Loppuekspiratorinen vinkuna merkitsee lähes aina obstruktiivista keuhkosairautta kuten astmaa.
Lievässä alkavassa astmassa auskultaatiolöydös on yleensä aina normaali oireettomassa vaiheessa.
Runsasoireisellakin potilaalla auskultaatiolöydös saattaa olla normaali.
PEF-mittaus:

Oireettomassa vaiheessa tulos on yleensä normaali alkavassa astmassa.
Bronkodilataatiokokeessa 15 %:n parannus lähtötasosta (ja yli 60 l/min) on merkitsevä.
Spirometria:

Antaa PEF-mittauksia tarkemman kuvan keuhkojen toiminnasta.
Nopea vitaalikapasiteetti (FVC), uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1) ja näiden suhde (FEV %) ovat tärkeimmät mitattavat suureet 1.
Bronkodilataatiotestissä FEV1:n tai FVC:n parantuminen 12 %:lla (ja vähintään 200 ml lähtötasosta) on merkittävä.
Tutkimus on helppo ja halpa.
PEF-kotiseuranta:
Puhallukset tehdään aamulla ja myöhemmin iltapäivällä viikon ajan ilman lääkityksiä: joka kerralla kolme kovaa, lyhyttä puhallusta peräkkäin mittariin. Paras tulos merkitään muistiin.
On hyvä tutkimus astmadiagnoosiin pääsemiseksi.
Vähintään 20 %:n vaihtelu (ja yli 60 l/min) vuorokauden sisällä seurannan aikana ainakin kolme kertaa (laskettuna kaavasta: vuorokauden suurimman ja pienimmän PEF-arvon erotus jaettuna näiden keskiarvolla; tietokoneohjelma 1) tukee vahvasti astmadiagnoosia.
Seuraavalla viikolla tehdään PEF-seurantaa bronkodilatoivan lääkityksen kanssa seuraavasti.
Puhalletaan aamulla herätessä mittariin kolme peräkkäistä puhallusta, joista paras merkitään muistiin.
Tämän jälkeen otetaan inhaloitavaa bronkodilatoivaa lääkitystä, odotetaan 15 minuuttia ja toistetaan puhallukset.
Paras tulos merkitään jälleen muistiin. Sama toistetaan myöhemmin iltapäivällä.
Rasituskoe
Vapaa juoksu ulkoilmassa erityisesti pakkasella laukaisee herkästi keuhkoputkien supistuksen astmaatikoilla.
PEF-mittauksen jälkeen potilas juoksee ulkona 6 minuuttia, keuhkot auskultoidaan ja PEF-mittaus tehdään heti rasituksen jälkeen sekä 5, 10 ja 15 min:n kuluttua. PEF-arvon pieneneminen vähintään 15 %:lla on merkitsevä löydös.
Tutkimus sopii erityisesti nuorille astmaatikoille, joilla ei epäillä sepelvaltimotautia.
Laboratoriokokeet
Veren ja yskösten eosinofiilisten valkosolujen määrä on toisinaan suurentunut, mutta harvoin vanhoilla ihmisillä.
Spesifisen IgE:n määrittämistä verestä voidaan käyttää silloin, kun ihokokeisiin ei ole mahdollisuutta.
Radiologiset tutkimukset
Keuhkokuva
Kuuluu erotusdiagnostisiin tutkimuksiin (sydämen vajaatoiminta, keuhkotuumori).
On astmaatikolla yleensä normaali.
Ei ole tarpeellinen seurannassa ilman erityistä syytä.
Sinusten röntgenkuvaus tai kaikututkimus
Pitkäaikaisen yskän syynä voi olla sinuiitti.
Astmaatikoilla on usein sinuiitteja.
Prick-ihotesti:
Epäiltäessä siitepöly- tai eläinallergiaa
Altistustutkimukset:
Erikoisklinikoiden tutkimuksia

Lue lisää

saat jo muualtakin töitä kuin työterveyslaitokselta!

tiedoilla kirjoitti:

saat jo muualtakin töitä kuin työterveyslaitokselta!

ja siinä sulla lääkäri. Siihen kykenee ihan kuka vain.

arkistoista kirjoitti:

ja siinä sulla lääkäri. Siihen kykenee ihan kuka vain.

lääkäri. Pitääkö paikkaansa? Miten ihmeessä on sitten noin tietämätön?

Lääkäri 2 kirjoitti:

"Riittääkö se, että pef laskee?"

ei, kaikissa astmoissa PEF laskee ja käytännössä merkitystä on pef:n vuorokausivaihtelulla ja avaavan lääkkeen telemällä bronkodilataatiolla eli että avaava riittävästi avaa, mikä viittaa astmaan tuon vrl-vaihtelun lisäksi

"Eosinofiilit? "

ei riitä todistamaan että oireilu johtuu juuri homeista

Homeen aiheuttama astma voidaan todeta jollakin tarkkuudella homealtistuskokeella, eli jos epäillään, että jokin home, vaikkapa aspergillus, aiheuttaa allergisella reaktiolla astmaattisen oireen, niin vedetään henkeen tahallaan kontrolloidussa koetilanteessa tuota homepölyä ja katsotaan laskeeko pef ja/tai tuleeko muuta löydöstä

Lue lisää

Mun astmassa avaavat eivät avaa, eivät avanneet tuolla TTL:n potilasosastolla, eikä ne avaa kotonakaan. Pef kyllä laski tosi paljon noissa altistuksissa, mutta se myös pysyi tiiviisti alhaalla hoidoista huolimatta.

Eikä noissa spirometrioissakaan ventoline avannut, ei histamiinialtistuksessa mitään astmaan viittaavaa, ei noita eonosinofiilejä, MUTTA astma minulla on, vieläpä ammattiastma.

Joten lääkäri2 ei taaskaan tiedä mistä puhuu ja mitä kirjoittelee.

f123ly kirjoitti:

Mun astmassa avaavat eivät avaa, eivät avanneet tuolla TTL:n potilasosastolla, eikä ne avaa kotonakaan. Pef kyllä laski tosi paljon noissa altistuksissa, mutta se myös pysyi tiiviisti alhaalla hoidoista huolimatta.

Eikä noissa spirometrioissakaan ventoline avannut, ei histamiinialtistuksessa mitään astmaan viittaavaa, ei noita eonosinofiilejä, MUTTA astma minulla on, vieläpä ammattiastma.

Joten lääkäri2 ei taaskaan tiedä mistä puhuu ja mitä kirjoittelee.

Lue lisää

auttaa oikein hyvin. Nyt pakkasella joudun tekemään kävelylenkit ventolinepiippu taskussa ja se auttaa mainiosti jo yhdellä annoksella.

Viime talvena hometaudin kourissa ventoline vähän yskitti, ei muuta vaikutusta. Ei kyllä ollut mitään avattavaakaan, kun pef oli 100 pykälää korkeampi kuin nyt. Happi ei millään riittänyt kuin hitaaseen kävelyyn ja vähän aikaa kerrallaan. Lähikauppaan kahdensadan metrin päähän oli jo liian pitkä matka.

homeahdistus kirjoitti:

auttaa oikein hyvin. Nyt pakkasella joudun tekemään kävelylenkit ventolinepiippu taskussa ja se auttaa mainiosti jo yhdellä annoksella.

Viime talvena hometaudin kourissa ventoline vähän yskitti, ei muuta vaikutusta. Ei kyllä ollut mitään avattavaakaan, kun pef oli 100 pykälää korkeampi kuin nyt. Happi ei millään riittänyt kuin hitaaseen kävelyyn ja vähän aikaa kerrallaan. Lähikauppaan kahdensadan metrin päähän oli jo liian pitkä matka.

Lue lisää

koska eivät auta. TTL:n happi ja atrovent eivät kuulemma ole se paras mahdollinen yhdistelmä, parempiakin on. Näin kertoi yökkönen, kun mulla hoidon jälkeen laski pef.

Luin silloin tuosta atroventista ja siinä kerrottiin, että jos ei kahden kapselin jälkeen auta pitää mennä lääkärin hoitoon. No minä käytin niitä 5, eikä niistä ollut mitään hyötyä. No tosin yökkönen kertoi, että vaikka ei avaa, auttaa tulehdukseen ja on parempi ja tehokkaampi hoiti mitä itse sitten kotona käytät, joten kannattaa hengitellä kyllä ja lisäsi vähän hapen osuutta. Joten yhtä tukossa lähdin TTL:n potilasosastolta kun mitä olin altistuksen jälkeenkin. Mutta mullahan on tuota peffiä mitä laskea, siksi ongelma ei ollut järin suuri kait.

Kun Pulmicort vaihdettiin Symbicortiin alkoi tuo pef minullakin nousta takaisin ja yllättäen se nousi yli normaalin peffin aika reippaasti. Mutta en tiedä mikä oikea peffini olisi ollut ennen sairastumista. Sairauden alussa se oli 280, nousi kortisonilla 400-500 ja siitä sitten 550-580, jota pidin omana arvonani. Mutta altistukset pudottivat peffin tasolle alle 400 - 450, josta sitten joulukuussa nousivat (altistus elokuussa) lähelle 800. Paras mitä olen puhaltanut on vain vähän alle 800, mutta noin yleensä menee 750-770 pintaan.

Päivän mittaan pef heittelee paljon. Ulkoilu laskee 100-200 pykälää helposti. Aamulla voi olla jo 760 arvo, mutta laskee sitten alemmas riippuen mitä päivän mittaan teen.

Joten nyt odotan todella tuota Hoikkaa ja sieltä saatavaa tietoa omasta sairaudesta. Toivottavasti siellä selviää myös miksi pef on nyt lähes 800. Ja miksi avaavat eivät avaa.

f123ly kirjoitti:

koska eivät auta. TTL:n happi ja atrovent eivät kuulemma ole se paras mahdollinen yhdistelmä, parempiakin on. Näin kertoi yökkönen, kun mulla hoidon jälkeen laski pef.

Luin silloin tuosta atroventista ja siinä kerrottiin, että jos ei kahden kapselin jälkeen auta pitää mennä lääkärin hoitoon. No minä käytin niitä 5, eikä niistä ollut mitään hyötyä. No tosin yökkönen kertoi, että vaikka ei avaa, auttaa tulehdukseen ja on parempi ja tehokkaampi hoiti mitä itse sitten kotona käytät, joten kannattaa hengitellä kyllä ja lisäsi vähän hapen osuutta. Joten yhtä tukossa lähdin TTL:n potilasosastolta kun mitä olin altistuksen jälkeenkin. Mutta mullahan on tuota peffiä mitä laskea, siksi ongelma ei ollut järin suuri kait.

Kun Pulmicort vaihdettiin Symbicortiin alkoi tuo pef minullakin nousta takaisin ja yllättäen se nousi yli normaalin peffin aika reippaasti. Mutta en tiedä mikä oikea peffini olisi ollut ennen sairastumista. Sairauden alussa se oli 280, nousi kortisonilla 400-500 ja siitä sitten 550-580, jota pidin omana arvonani. Mutta altistukset pudottivat peffin tasolle alle 400 - 450, josta sitten joulukuussa nousivat (altistus elokuussa) lähelle 800. Paras mitä olen puhaltanut on vain vähän alle 800, mutta noin yleensä menee 750-770 pintaan.

Päivän mittaan pef heittelee paljon. Ulkoilu laskee 100-200 pykälää helposti. Aamulla voi olla jo 760 arvo, mutta laskee sitten alemmas riippuen mitä päivän mittaan teen.

Joten nyt odotan todella tuota Hoikkaa ja sieltä saatavaa tietoa omasta sairaudesta. Toivottavasti siellä selviää myös miksi pef on nyt lähes 800. Ja miksi avaavat eivät avaa.

Lue lisää

avaavat eivät avaa. Minäkin sain monta kertaa lisähappea ja atroventtiä, mutta ei vaan avannut - parasta siinä oli se happi osuus, eli sitä olisin hengitellyt enemmänkin ,sillä nimenomaan se helpotti olo tilaa. Niin sinulla kuin minullakin tuossa hoidettiin lisähapella ehkä muuta kuin sitä, mitä oltiin hoitamassa.
Joku tarpeeksi älykäs voisi ihan oikeasti perehtyä tähän homeastmaan ja miksi siihen ei avaavat tehoa. Nyt on kovia pakkasia ja minun ammattiastmaani ne eivät hetkauta tuon taivaallista, mutta annas olla, kun oikea kosteusvauriohome joutuu hengityselimiin, niin elämä on yhtä tuskaa.

arkistoista kirjoitti:

ja siinä sulla lääkäri. Siihen kykenee ihan kuka vain.

on paljon parempaa kuin jonkun itse keksimä "tieto", jota sitäkin täällä on esiintynyt.Sitäpaitsi miksi itse kirjoittelisi tekstiä jos tarkoitukseen sopivaa valmistakin on olemassa omissa tiedostoissa tms.

homeastma kirjoitti:

Mitkä testit ja laboratoriotulokset pitää olla positiiviset, jotta homeastma on todellisuutta. Riittääkö se, että pef laskee? Eosinofiilit? Miten tärkeitä ne ovat astmadiagnoosissa, jos niitä ei koskaan ole, onko astmani todellisuutta ollenkaan.

Kysyy kotona sairastunut, joka tietoa asiasta.

Lue lisää

jos luet läpi tämän:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000010993784#22000000010993784

kopattu tieto kirjoitti:

on paljon parempaa kuin jonkun itse keksimä "tieto", jota sitäkin täällä on esiintynyt.Sitäpaitsi miksi itse kirjoittelisi tekstiä jos tarkoitukseen sopivaa valmistakin on olemassa omissa tiedostoissa tms.

Lue lisää

vaan siitä, että henkilö joka ei ole lääkäri kertoo olevansa lääkäri nimimerkillään. Sitä sanotaan huijaukseksi ja näitä huijareita otetaan netissäkin kiinni päivittäin. Pitää vain muistaa, että jos huijaa, kärsii myös sen huijauksensa seuraukset sitten. Oli siinä sitten kiva leikkiä lääkäriä. Meistä monet ovat leikkineet lääkäriä - alle kouluikäisinä. Aikuisena se leikki muuttuu huijaamiseksi.

ei olekaan kyse kirjoitti:

vaan siitä, että henkilö joka ei ole lääkäri kertoo olevansa lääkäri nimimerkillään. Sitä sanotaan huijaukseksi ja näitä huijareita otetaan netissäkin kiinni päivittäin. Pitää vain muistaa, että jos huijaa, kärsii myös sen huijauksensa seuraukset sitten. Oli siinä sitten kiva leikkiä lääkäriä. Meistä monet ovat leikkineet lääkäriä - alle kouluikäisinä. Aikuisena se leikki muuttuu huijaamiseksi.

Lue lisää

Taas pyritään savustamaan asiantuntijoita pois keskustelusta. Miksi? Eikö tieto kiinnosta vai koetaanko se uhaksi. Jos todella kiinnostaa homesairaiden hyvinvointi ja terveys, kannattaisi pysähtyä välillä kuuntelemaan muutakin kuin omaa sisäistä paloaan.

Ja ennen kuin joku alkaa taas leikkiä tulkinnoillaan : en ole Lääkäri2.

ei olekaan kyse kirjoitti:

vaan siitä, että henkilö joka ei ole lääkäri kertoo olevansa lääkäri nimimerkillään. Sitä sanotaan huijaukseksi ja näitä huijareita otetaan netissäkin kiinni päivittäin. Pitää vain muistaa, että jos huijaa, kärsii myös sen huijauksensa seuraukset sitten. Oli siinä sitten kiva leikkiä lääkäriä. Meistä monet ovat leikkineet lääkäriä - alle kouluikäisinä. Aikuisena se leikki muuttuu huijaamiseksi.

Lue lisää

Lääkäreillä on pääsy moniin sellaisiin tiedostoihin, joihin me maallikot emme pääse. Olkaamme kiitollisia, jos niitä kopsataan meille tänne.

tiedosta kirjoitti:

Lääkäreillä on pääsy moniin sellaisiin tiedostoihin, joihin me maallikot emme pääse. Olkaamme kiitollisia, jos niitä kopsataan meille tänne.

on jo aikoihin eletty.

Ja toisaalta, jos lääkäri toimii kuten lääkärin pitää ei hänellä ole mitään pelkoa siitä että nettipoliisi nappaa. Silloinhan asia on OK. Aika ilkeä oli tuon "lekurin" kirjoitus allergioista, joten en oikein usko lääkäriksi tuota henkilöä. Mutta itsehän tietää, jos leikkii lääkäriä, kärsii myös leikkinsä seuraukset.

vielä kiitollinen kirjoitti:

on jo aikoihin eletty.

Ja toisaalta, jos lääkäri toimii kuten lääkärin pitää ei hänellä ole mitään pelkoa siitä että nettipoliisi nappaa. Silloinhan asia on OK. Aika ilkeä oli tuon "lekurin" kirjoitus allergioista, joten en oikein usko lääkäriksi tuota henkilöä. Mutta itsehän tietää, jos leikkii lääkäriä, kärsii myös leikkinsä seuraukset.

Lue lisää

Toivon, ettei hän oikeasti ole lääkäri. Hän vähättelee jo otsikoissaan ja heittelee kirosanoja. Vastenmielistä. Jätän yleensä kesken, kun alan lukea hänen viestiään. Tympii jo alkumetreillä. Hän itse kuvittelee, että kun kärjistää asiat, niin menee tieto perille. Ei tehoa ainakaan minuun. Olen tuota vähättelyä vastaanottanut niin monta vuotta, etten viitsi enää lukea sellaista täältä.

eikö sinulle kirjoitti:

tule Suomen Kuvalehteä? Kannattaa lukea hyvinkin tarkkaan viime perjantaina ilmestynyt lehti. Voit yrittää vielä kerran artikkelia sinne. Sinun täytyy tosin pystyä sanomaan asiasi n. 1400 merkillä välilyönteineen. Muista, että pysyt totuudessa!

Lue lisää

Luehan Lääkäri 2 ja kommentoi sitten.

Suomen Kuvalehdestä kirjoitti:

Luehan Lääkäri 2 ja kommentoi sitten.

nuo Pekan vastineet. Vai, että ostaisimme Suomen Kuvalehden sen takia. Hohhoijaa....

tippaa kirjoitti:

nuo Pekan vastineet. Vai, että ostaisimme Suomen Kuvalehden sen takia. Hohhoijaa....

Todella loistava kirjoitus taas kerran. Jokaisen kannattaisi sivistää itseään sen verran, että kävelee kirjastoon lukemaan ko. artikkelin.

Kiitos Pekka.

f123ly kirjoitti:

Todella loistava kirjoitus taas kerran. Jokaisen kannattaisi sivistää itseään sen verran, että kävelee kirjastoon lukemaan ko. artikkelin.

Kiitos Pekka.

Se pieni kirjoitelma oli sitä samaa täälläkin tutuksi tullutta litaniaansa eli ikiomaa "tiedettään". Ei kannata mennä sentään ihan kaikkeen mukaan.

Terveisin
Nimimerkki: Yksiselitteisesti kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa ei IgE-välitteistä astmaa poteva homesairas.

hyvä ihminen kirjoitti:

Se pieni kirjoitelma oli sitä samaa täälläkin tutuksi tullutta litaniaansa eli ikiomaa "tiedettään". Ei kannata mennä sentään ihan kaikkeen mukaan.

Terveisin
Nimimerkki: Yksiselitteisesti kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa ei IgE-välitteistä astmaa poteva homesairas.

Lue lisää

ko. jutussa väärää tietoa, selventäisitkö?

Nimimerkki: Määrittämätöntä astmaa poteva homesairas, jonka oireisiin kuuluu mm. kuume, vilunväristykset ja hapenpuute jotka alkavat 4-8 tunnin kuluttua homealtistuksesta.

homeahdistus kirjoitti:

ko. jutussa väärää tietoa, selventäisitkö?

Nimimerkki: Määrittämätöntä astmaa poteva homesairas, jonka oireisiin kuuluu mm. kuume, vilunväristykset ja hapenpuute jotka alkavat 4-8 tunnin kuluttua homealtistuksesta.

Lue lisää

niin vastausta löytyy sieltäkin.

hyvä ihminen kirjoitti:

Se pieni kirjoitelma oli sitä samaa täälläkin tutuksi tullutta litaniaansa eli ikiomaa "tiedettään". Ei kannata mennä sentään ihan kaikkeen mukaan.

Terveisin
Nimimerkki: Yksiselitteisesti kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa ei IgE-välitteistä astmaa poteva homesairas.

Lue lisää

Kerrotko missä Pekka meni kirjoituksessaan vikaan? Miten osaan maallikkona tunnistaa sen henkilön joka tietää ja joka ei tiedä? Lääkäri 2 änköttää palstalla jatkuvasti ristiin puheitaan, kopioi tietoa ymmärtämättä sitä jne. Että siinä sitä maallikko sairastunut silmät pyöreänä lukee lääkäriltä tyhmiä jorinoita. Ei siis vakuuta, että vain lääkärit tietävät jotakin, kun näin ei aivan ilmeisesti ole.

hyvä ihminen kirjoitti:

Se pieni kirjoitelma oli sitä samaa täälläkin tutuksi tullutta litaniaansa eli ikiomaa "tiedettään". Ei kannata mennä sentään ihan kaikkeen mukaan.

Terveisin
Nimimerkki: Yksiselitteisesti kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa ei IgE-välitteistä astmaa poteva homesairas.

Lue lisää

Kerrotko miten on lääketieteellisesti tutkittu, todettu ja diagnostisoitu toi sun yksiselitteinen sairautesi?

Mitä tutkimuksia sulle on tehty ja kuka sinulle on asian noin yksiselitteisesti kertonut? Kun mikään ei kennellekään muulle ole noin yksiselitteisesti avautunut, kerro miten se sinun kohdallasi onnistui ja mikä instanssi sen teki ja milloin?

f123ly kirjoitti:

Kerrotko missä Pekka meni kirjoituksessaan vikaan? Miten osaan maallikkona tunnistaa sen henkilön joka tietää ja joka ei tiedä? Lääkäri 2 änköttää palstalla jatkuvasti ristiin puheitaan, kopioi tietoa ymmärtämättä sitä jne. Että siinä sitä maallikko sairastunut silmät pyöreänä lukee lääkäriltä tyhmiä jorinoita. Ei siis vakuuta, että vain lääkärit tietävät jotakin, kun näin ei aivan ilmeisesti ole.

Lue lisää

Homeista, niiden varmasti tai mahdollisesti aiheuttamista sairauksista ja oireista tiedetään kyllä toki jotakin:

Homesienten tai niiden metaboliittien määrän suureneminen kosteusvaurion seurauksena aiheuttaa samantyyppisiä oireita, jotka tunnetaan sairas rakennus- tai hometalo-oireyhtymänä. Homeasunnoissa asuvat sairastavat tavallista useammin hengitysteiden ärsytysoireita, hengitystieinfektioita ja allergisia sairauksia.
Sisäilmaperäinen allergia on joko viivästynyttä (homepölykeuhko, ilmankostutinkuume) tai tavallisimmin IgE-välitteistä (astma, atooppinen nuha ja ihottuma). Edellisen aiheuttajia ovat mm. likaisten ilmankostuttimien levät ja bakteerit sekä työperäinen heinien homeille altistuminen. Välittömän allergisen reaktion syy on useimmiten eläinepiteelille tai eläinten eritteille, homesienille tai pölypunkeille altistuminen.

Kuitenkin homesienten aiheuttamat varsinaiset taudit (allerginen nuha, astma, allerginen alveoliitti, orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä) ovat kosteusvaurion aiheuttamana erittäin harvinaisia, mutta toki mahdollisia.

Tyypillisesti oireet ovat hyvin monimuotoisia ja epäspesifisiä: väsymys, päänsärky, (subfebriili) lämpöily, toistuvat hengitystieinfektiot, nuha, kurkkuoireet, käheys, hengenahdistus.

Alternaria- ja Cladosporium-lajit aiheuttavat IgE-välitteistä astmaa etenkin lapsille (J Allergy Clin Immunol 2004;113:227), tästä on selkeää näyttöä olemassa. Siis noiden homeiden vaikutuksesta lapselle puhkeaa helpommin astma kuin puhkeaisi jos noiden homeiden vaikutusta ei olisi. Mutta eivät silti kaikki saa astmaa noistakaan. Lisää riskin sairastua astmaan n. 2 kertaiseksi. Siis jos koulussa olisi noita homeita, niin jos muuten 1 lapsi 30 saa astman, niin jos noita homeita on niin 2 lasta 30 saa sitten astman.

Aspergillus fumigatus puolestaan aiheuttaa muun muassa allergisen bronkopulmonaarisen aspergilloosin (ABPA) (erittäin harvinainen tauti, jopa eräänlainen klassinen keuhkosairaustentin knoppi ja ikävä kysymys proffalta laittaa tuollainen rariteetti tenttiin).

Homepölykeuhkon aiheuttavat termofiiliset aktinomyseetit.

On siinä nyt jotakin tietoa. Mutta siis varsinaiset homeisen rakennuksen aiheuttamat sairaudet ovat erittäin harvinaisia. Toki paha kello aina kauas kuuluu, ja kyllähän osa niistä sairastuu ihan oikeastikin. Mutta suurin osa saa vain lieviä ja epämääräisiä oireita.

Lääkäri 2 kirjoitti:

Homeista, niiden varmasti tai mahdollisesti aiheuttamista sairauksista ja oireista tiedetään kyllä toki jotakin:

Homesienten tai niiden metaboliittien määrän suureneminen kosteusvaurion seurauksena aiheuttaa samantyyppisiä oireita, jotka tunnetaan sairas rakennus- tai hometalo-oireyhtymänä. Homeasunnoissa asuvat sairastavat tavallista useammin hengitysteiden ärsytysoireita, hengitystieinfektioita ja allergisia sairauksia.
Sisäilmaperäinen allergia on joko viivästynyttä (homepölykeuhko, ilmankostutinkuume) tai tavallisimmin IgE-välitteistä (astma, atooppinen nuha ja ihottuma). Edellisen aiheuttajia ovat mm. likaisten ilmankostuttimien levät ja bakteerit sekä työperäinen heinien homeille altistuminen. Välittömän allergisen reaktion syy on useimmiten eläinepiteelille tai eläinten eritteille, homesienille tai pölypunkeille altistuminen.

Kuitenkin homesienten aiheuttamat varsinaiset taudit (allerginen nuha, astma, allerginen alveoliitti, orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä) ovat kosteusvaurion aiheuttamana erittäin harvinaisia, mutta toki mahdollisia.

Tyypillisesti oireet ovat hyvin monimuotoisia ja epäspesifisiä: väsymys, päänsärky, (subfebriili) lämpöily, toistuvat hengitystieinfektiot, nuha, kurkkuoireet, käheys, hengenahdistus.

Alternaria- ja Cladosporium-lajit aiheuttavat IgE-välitteistä astmaa etenkin lapsille (J Allergy Clin Immunol 2004;113:227), tästä on selkeää näyttöä olemassa. Siis noiden homeiden vaikutuksesta lapselle puhkeaa helpommin astma kuin puhkeaisi jos noiden homeiden vaikutusta ei olisi. Mutta eivät silti kaikki saa astmaa noistakaan. Lisää riskin sairastua astmaan n. 2 kertaiseksi. Siis jos koulussa olisi noita homeita, niin jos muuten 1 lapsi 30 saa astman, niin jos noita homeita on niin 2 lasta 30 saa sitten astman.

Aspergillus fumigatus puolestaan aiheuttaa muun muassa allergisen bronkopulmonaarisen aspergilloosin (ABPA) (erittäin harvinainen tauti, jopa eräänlainen klassinen keuhkosairaustentin knoppi ja ikävä kysymys proffalta laittaa tuollainen rariteetti tenttiin).

Homepölykeuhkon aiheuttavat termofiiliset aktinomyseetit.

On siinä nyt jotakin tietoa. Mutta siis varsinaiset homeisen rakennuksen aiheuttamat sairaudet ovat erittäin harvinaisia. Toki paha kello aina kauas kuuluu, ja kyllähän osa niistä sairastuu ihan oikeastikin. Mutta suurin osa saa vain lieviä ja epämääräisiä oireita.

Lue lisää

vain jotkut sairastuvat. Eikä varmasti ketään muutakaan, joka on sairastunut työpaikkansa tai kotinsa kosteusvaurioista.

Tottahan tuo on, että varsinaisesti vain pieni osa sairastuu. Minullakin sadat työkaverit kärsivät "vain" oireista, joista väsymys on varmasti se mikä vie elämästä terän pois. Muitakin oireita on, päänsärkyä, silmien kirvelyä, yms. yms. Kyllä kosteusvauriotiloissa oireilevatkin kärsivät ja menettävät elämästään paljon. On aika typerää olla sitä mieltä, että vain sairastuneet, kuten minä, kärsisin työpaikkani kosteusvaurioista. Totuushan on se, että oireilevat kärsivät myös ja odotettavissa on että joku/jotkut sairastuvat kuten minä. Ei niin mukava odotettavissa oleva tulevaisuuden näkymä. Kukaan ei pysty kertomaan kuka sieltä sairastuu ja kuka "vain" oireilee. Ja miten kukaan voi vähätellä jatkuvaa päänsärkyä, väsymystä jne. ja sitä kautta elämän laadun selkeää heikkenemistä.

Meille työpaikkani kosteusvaurioista sairastuneille ei ole mitenkään vähäinen ja helppo asia katsella ja kuunnella vierestä työkavereiden kertomuksia siitä, kuinka huonoksi kunto noiden oireiden myötä työviikon aikana menee.

Ja uskoisin, että sairaspoissaolojen myötä myös työnantaja makselee näistä oireista pitkän pennin. Eikä työtehokaan ole varmasti se sama mikä on täysin terveessä rakennuksessa, sekin pitäisi olla selvä jopa lääkäreille.

f123ly kirjoitti:

vain jotkut sairastuvat. Eikä varmasti ketään muutakaan, joka on sairastunut työpaikkansa tai kotinsa kosteusvaurioista.

Tottahan tuo on, että varsinaisesti vain pieni osa sairastuu. Minullakin sadat työkaverit kärsivät "vain" oireista, joista väsymys on varmasti se mikä vie elämästä terän pois. Muitakin oireita on, päänsärkyä, silmien kirvelyä, yms. yms. Kyllä kosteusvauriotiloissa oireilevatkin kärsivät ja menettävät elämästään paljon. On aika typerää olla sitä mieltä, että vain sairastuneet, kuten minä, kärsisin työpaikkani kosteusvaurioista. Totuushan on se, että oireilevat kärsivät myös ja odotettavissa on että joku/jotkut sairastuvat kuten minä. Ei niin mukava odotettavissa oleva tulevaisuuden näkymä. Kukaan ei pysty kertomaan kuka sieltä sairastuu ja kuka "vain" oireilee. Ja miten kukaan voi vähätellä jatkuvaa päänsärkyä, väsymystä jne. ja sitä kautta elämän laadun selkeää heikkenemistä.

Meille työpaikkani kosteusvaurioista sairastuneille ei ole mitenkään vähäinen ja helppo asia katsella ja kuunnella vierestä työkavereiden kertomuksia siitä, kuinka huonoksi kunto noiden oireiden myötä työviikon aikana menee.

Ja uskoisin, että sairaspoissaolojen myötä myös työnantaja makselee näistä oireista pitkän pennin. Eikä työtehokaan ole varmasti se sama mikä on täysin terveessä rakennuksessa, sekin pitäisi olla selvä jopa lääkäreille.

Lue lisää

No on, on. Siis tietenkin myös nenän tukkoisuus ja toistuvat poskiontelotulehdukset ovat harmillisia ja aiheuttavat poissaoloja työstä jne. ja siksi kosteusvauriot pitääkin korjata. Mutta tilanne on se että on olemassa myös homerakennuksia, joissa kukaan ei oireile ja sitten joku yksi uusi työntekijä oireilee lievästi, saa toistuvia poskiontelotulehduksia ja aletaan tutkia ja jostakin löytyy hometta. Sitten onneksi nuokin rakennukset korjataan, ainakin mitä itse olen huomannut, niin on korjailtu. Mutta sitten tulee se päätön osuus: kun tuo home on löytynyt, niin aletaan ottaa IgG-vasta-aineita kaikista työntekijöistä, oli oireita tai ei. Vastaanotolle alkaa tulla huolestuneita aiemmin oireettomia potilaita, jotka pelkäävät homeiden aiheuttaneen heille jotakin ja osa alkaa todella kuvitella kaikenlaisia oireita. Tätä ihan todella tapahtuu usko tai älä. Eikö tuossa oikea sana ole jo "homehysteria" sitten?

Siitä on ihan selkeät ohjeet ja mallit olemassa miten pitää menetellä, jos kosteusvaurioepäily herää jollakin työpaikalla esim.:

"Rakennusten kosteusvaurioiden toteaminen tapahtuu terveystarkastajan ja rakennusvalvontaviranomaisten toimesta ensisijaisesti näkö- ja hajuhavaintojen perusteella. Näytteitä vaurioalueilta ja ilmasta otetaan tarvittaessa etenkin epäiltäessä homesienten aiheuttamia terveyshaittoja. Kosteusvaurio on aina terveysriski, joka on korjattava. "
"Hoito
Kosteusvaurion perusteellinen korjaaminen
Altistumisen lopettaminen esim. siirto toiseen työpisteeseen tai sairasloma (oireita ja löydöksiä seurattava)
Lääketieteellinen hoito määräytyy oireiden ja löydösten mukaan.
Erikoissairaanhoidon konsultaatio- ja läheteaiheet
Vaikeat, pitkittyneet tai epäselvät oireet
Epäily allergisesta nuhasta, astmasta, alveoliitista tai orgaanisen pölyn aiheuttamasta toksisesta oireyhtymästä
Epäily työperäisestä sairaudesta (yhteydenotto ensisijaisesti työterveyshuollon kautta) "

(Suora lainaus sairaanhoitopiirin ohjeistuksesta)

Lääkäri 2 kirjoitti:

No on, on. Siis tietenkin myös nenän tukkoisuus ja toistuvat poskiontelotulehdukset ovat harmillisia ja aiheuttavat poissaoloja työstä jne. ja siksi kosteusvauriot pitääkin korjata. Mutta tilanne on se että on olemassa myös homerakennuksia, joissa kukaan ei oireile ja sitten joku yksi uusi työntekijä oireilee lievästi, saa toistuvia poskiontelotulehduksia ja aletaan tutkia ja jostakin löytyy hometta. Sitten onneksi nuokin rakennukset korjataan, ainakin mitä itse olen huomannut, niin on korjailtu. Mutta sitten tulee se päätön osuus: kun tuo home on löytynyt, niin aletaan ottaa IgG-vasta-aineita kaikista työntekijöistä, oli oireita tai ei. Vastaanotolle alkaa tulla huolestuneita aiemmin oireettomia potilaita, jotka pelkäävät homeiden aiheuttaneen heille jotakin ja osa alkaa todella kuvitella kaikenlaisia oireita. Tätä ihan todella tapahtuu usko tai älä. Eikö tuossa oikea sana ole jo "homehysteria" sitten?

Siitä on ihan selkeät ohjeet ja mallit olemassa miten pitää menetellä, jos kosteusvaurioepäily herää jollakin työpaikalla esim.:

"Rakennusten kosteusvaurioiden toteaminen tapahtuu terveystarkastajan ja rakennusvalvontaviranomaisten toimesta ensisijaisesti näkö- ja hajuhavaintojen perusteella. Näytteitä vaurioalueilta ja ilmasta otetaan tarvittaessa etenkin epäiltäessä homesienten aiheuttamia terveyshaittoja. Kosteusvaurio on aina terveysriski, joka on korjattava. "
"Hoito
Kosteusvaurion perusteellinen korjaaminen
Altistumisen lopettaminen esim. siirto toiseen työpisteeseen tai sairasloma (oireita ja löydöksiä seurattava)
Lääketieteellinen hoito määräytyy oireiden ja löydösten mukaan.
Erikoissairaanhoidon konsultaatio- ja läheteaiheet
Vaikeat, pitkittyneet tai epäselvät oireet
Epäily allergisesta nuhasta, astmasta, alveoliitista tai orgaanisen pölyn aiheuttamasta toksisesta oireyhtymästä
Epäily työperäisestä sairaudesta (yhteydenotto ensisijaisesti työterveyshuollon kautta) "

(Suora lainaus sairaanhoitopiirin ohjeistuksesta)

Lue lisää

JEESUS sun kanssasi, ovat ne tosiaan "harmillisia"!!!!!!

Enkä hitto vie yhtään ihmettele niitä henkilöitä jotka kuultuaan jostakin homerakennuksesta kauhukertomuksia vuosi vuoden perään, haluavat selvittää tilanteensa, ettei vain sama välinpitämättömyys vie omaakin terveyttä.

Tuollainen pikkusievä näpertely on juuri se raivostuttavin asia mitä sairastuneet kohtaavat. Voi voi voi voi sitähän minäkin kuuntelin kuukausi kuukauden perään. Mutta todella kunnon lääkäri kirjoittaa lausunnon, josta käy asia kunnolla ilmi ja pistää työnantajan miettimään mitä ihan oikeasti pitää tehdä ja nopeasti.

Meidän homekompleksi korjattaneen tässä muutaman vuoden sisällä. Ja ne ressukat jotka silloin siellä työskentelevät, eivät siitä terveinä selviä. Väistötiloja on suunniteltu niille joiden tiloja korjataan ja muiden kohdalla sitten kunnon suojausta. Ja tarkoitus on moukaroida kerrokset tolpille. Ja kuitenkin kaikki tietävät, että kellari on jatkuvasti täynnä vettä ja ollut jo kymmeniä vuosia, uudetkin tilat vuotavat vettä sisään vähän väliä, eikä niitä moukaroida mihinkään. Ilmastointi on rakennettu virheellisesti jne. jne.

Ja siellä sitten muutamat jo ammattitaudin saaneet ja vakavasti sairastuneet pääsevät turvaan, minä mukaan lukien. Mutta monet tulevat kärsimään tästä remontista, jossa koko talo pitäisi purkaa, pohjamateriaalit vaihtaa, kuten on vaihdettu muilta ko. alueen rakennuksilta joita nyt siellä rakennetaan. Pohja on täyttä merenpohjahuttua. Mutta korjataan muutama kerros, ja alemmat kerrokset jäävät korjaamatta. Kiva remontti ja täysin turha.

Mutta tosi harmillista kun työkaverit ovat pipejä, pitää varmaan hankkia Pelle Hermanni sinne vähän iloa tuomaan. Josko kaikki olisikin vain jotakin somaattista homehysteriaa ja sitä lietsoo vielä kaiken päälle TTL toteamalla näitä ammattitauteja. Voi voi miten ikävää ja pipiä.

f123ly kirjoitti:

JEESUS sun kanssasi, ovat ne tosiaan "harmillisia"!!!!!!

Enkä hitto vie yhtään ihmettele niitä henkilöitä jotka kuultuaan jostakin homerakennuksesta kauhukertomuksia vuosi vuoden perään, haluavat selvittää tilanteensa, ettei vain sama välinpitämättömyys vie omaakin terveyttä.

Tuollainen pikkusievä näpertely on juuri se raivostuttavin asia mitä sairastuneet kohtaavat. Voi voi voi voi sitähän minäkin kuuntelin kuukausi kuukauden perään. Mutta todella kunnon lääkäri kirjoittaa lausunnon, josta käy asia kunnolla ilmi ja pistää työnantajan miettimään mitä ihan oikeasti pitää tehdä ja nopeasti.

Meidän homekompleksi korjattaneen tässä muutaman vuoden sisällä. Ja ne ressukat jotka silloin siellä työskentelevät, eivät siitä terveinä selviä. Väistötiloja on suunniteltu niille joiden tiloja korjataan ja muiden kohdalla sitten kunnon suojausta. Ja tarkoitus on moukaroida kerrokset tolpille. Ja kuitenkin kaikki tietävät, että kellari on jatkuvasti täynnä vettä ja ollut jo kymmeniä vuosia, uudetkin tilat vuotavat vettä sisään vähän väliä, eikä niitä moukaroida mihinkään. Ilmastointi on rakennettu virheellisesti jne. jne.

Ja siellä sitten muutamat jo ammattitaudin saaneet ja vakavasti sairastuneet pääsevät turvaan, minä mukaan lukien. Mutta monet tulevat kärsimään tästä remontista, jossa koko talo pitäisi purkaa, pohjamateriaalit vaihtaa, kuten on vaihdettu muilta ko. alueen rakennuksilta joita nyt siellä rakennetaan. Pohja on täyttä merenpohjahuttua. Mutta korjataan muutama kerros, ja alemmat kerrokset jäävät korjaamatta. Kiva remontti ja täysin turha.

Mutta tosi harmillista kun työkaverit ovat pipejä, pitää varmaan hankkia Pelle Hermanni sinne vähän iloa tuomaan. Josko kaikki olisikin vain jotakin somaattista homehysteriaa ja sitä lietsoo vielä kaiken päälle TTL toteamalla näitä ammattitauteja. Voi voi miten ikävää ja pipiä.

Lue lisää

Epäiltäessä kosteusvauriota:

Rakennusten kosteusvaurioiden toteaminen tapahtuu terveystarkastajan ja rakennusvalvontaviranomaisten toimesta ensisijaisesti näkö- ja hajuhavaintojen perusteella. Näytteitä vaurioalueilta ja ilmasta otetaan tarvittaessa etenkin epäiltäessä homesienten aiheuttamia terveyshaittoja. Kosteusvaurio on aina terveysriski, joka on korjattava.

-Kosteusvaurion perusteellinen korjaaminen

-Altistumisen lopettaminen esim. siirto toiseen työpisteeseen tai sairasloma (oireita ja löydöksiä seurattava)

-Lääketieteellinen hoito määräytyy oireiden ja löydösten mukaan, eli:

Perusterveydenhuolto

Tutkimukset

Huolellinen oireanamneesi ja altistumistietojen selvittäminen

Kliininen status: silmien, nenän ja nielun inspektio ja keuhkojen auskultaatio

Oireiden mukaan suunnatut tutkimukset: Prick perussarja, NSO-rtg tai sinus-UÄ, thorax-rtg, B- ja Ex-Eos, PEF-seuranta, spirometria

Homepölyvasta-aineet: yksilötasolla pelkästä IgG-vasta-ainemäärityksestä on harvoin hyötyä eikä niitä suositella rutiinikäyttöön.

Erikoissairaanhoidon konsultaatio- ja läheteaiheet

-Vaikeat, pitkittyneet tai epäselvät oireet

-Epäily allergisesta nuhasta, astmasta, alveoliitista tai orgaanisen pölyn aiheuttamasta toksisesta oireyhtymästä

-Epäily työperäisestä sairaudesta (yhteydenotto ensisijaisesti työterveyshuollon kautta).

Lopuksi:

Kosteusvaurioissa on tyypillistä, että oireet ovat usein hyvin monimuotoisia ja epäspesifisiä: väsymys, päänsärky, (subfebriili) lämpöily, toistuvat hengitystieinfektiot, nuha, kurkkuoireet, käheys, hengenahdistus ym. Homesienten aiheuttamat varsinaiset taudit (allerginen nuha, astma, allerginen alveoliitti, orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä) ovat kosteusvaurion aiheuttamana erittäin harvinaisia.

Lääkäri 2 kirjoitti:

Epäiltäessä kosteusvauriota:

Rakennusten kosteusvaurioiden toteaminen tapahtuu terveystarkastajan ja rakennusvalvontaviranomaisten toimesta ensisijaisesti näkö- ja hajuhavaintojen perusteella. Näytteitä vaurioalueilta ja ilmasta otetaan tarvittaessa etenkin epäiltäessä homesienten aiheuttamia terveyshaittoja. Kosteusvaurio on aina terveysriski, joka on korjattava.

-Kosteusvaurion perusteellinen korjaaminen

-Altistumisen lopettaminen esim. siirto toiseen työpisteeseen tai sairasloma (oireita ja löydöksiä seurattava)

-Lääketieteellinen hoito määräytyy oireiden ja löydösten mukaan, eli:

Perusterveydenhuolto

Tutkimukset

Huolellinen oireanamneesi ja altistumistietojen selvittäminen

Kliininen status: silmien, nenän ja nielun inspektio ja keuhkojen auskultaatio

Oireiden mukaan suunnatut tutkimukset: Prick perussarja, NSO-rtg tai sinus-UÄ, thorax-rtg, B- ja Ex-Eos, PEF-seuranta, spirometria

Homepölyvasta-aineet: yksilötasolla pelkästä IgG-vasta-ainemäärityksestä on harvoin hyötyä eikä niitä suositella rutiinikäyttöön.

Erikoissairaanhoidon konsultaatio- ja läheteaiheet

-Vaikeat, pitkittyneet tai epäselvät oireet

-Epäily allergisesta nuhasta, astmasta, alveoliitista tai orgaanisen pölyn aiheuttamasta toksisesta oireyhtymästä

-Epäily työperäisestä sairaudesta (yhteydenotto ensisijaisesti työterveyshuollon kautta).

Lopuksi:

Kosteusvaurioissa on tyypillistä, että oireet ovat usein hyvin monimuotoisia ja epäspesifisiä: väsymys, päänsärky, (subfebriili) lämpöily, toistuvat hengitystieinfektiot, nuha, kurkkuoireet, käheys, hengenahdistus ym. Homesienten aiheuttamat varsinaiset taudit (allerginen nuha, astma, allerginen alveoliitti, orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä) ovat kosteusvaurion aiheuttamana erittäin harvinaisia.

Lue lisää

Talo on kuin reikäjuusto noiden kosteusmittauspisteiden vuoksi. Kosteutta seurataan. Kiva sinänsä, siinähän sitä voi seurailla vuosi vuoden perään kosteutta. Seurailu ei tule loppumaan, joten kiva pitkä projekti tämäkin. En vain tiedä mitä hyödyttää. Mutta toki seuraillaan. Ja silloin on tehty jo paljon.

Museovirasto suojelee, joten jotakin oleellista ei voi tehdä kun on tuo suojelu. Tosi hyvä juttu sekin. Ilman muuta kaikki homekomplekseja tulee suojella työntekijöiden terveyden uhallakin. Koska ihan oikeasti, eihän kukaan vuosikymmenien tutkimustenkaan jälkeen tiedä, onko vaarallista vaiko ei. Josko aiheuttaa vähän harmillisia oireita ja joku sitten mahdollisesti voi jopa sairastua yskään tai nuhaan tai saada astman. No voi, mutta kun tutkimukset ovat vasta alkutekijöissä ei voida tietää onko se kosteusvaurio haitallista vaiko ei, ja jos se vaikka on syvällä seinän sisällä, eihän siitä silloin tiedä. Eikä se mahdollisesti ole toksinen, joten somaattisia oireitahan ne ovat.

Mappeja mappien perään. Tietoa on. Siksi moukaroidaan kerroksia tolpille. Niitä kerroksia joissa nyt ainakin pomot lymyää. Eivät ymmärrä vieläkään, että kyllä se home hiipii sieltä korjaamattomasta osasto sinne korjattuun. No tosin ehkä pomot on sitten jo eläkkeellä, jos eläkeikään selviävät. Kyllä pomoillakin on ollut oireita ja leikattu poskionteloita yms. kivaa. Mutta sen lauluja laulat jonka leipää syöt.

Lääkäri 2 kirjoitti:

Homeista, niiden varmasti tai mahdollisesti aiheuttamista sairauksista ja oireista tiedetään kyllä toki jotakin:

Homesienten tai niiden metaboliittien määrän suureneminen kosteusvaurion seurauksena aiheuttaa samantyyppisiä oireita, jotka tunnetaan sairas rakennus- tai hometalo-oireyhtymänä. Homeasunnoissa asuvat sairastavat tavallista useammin hengitysteiden ärsytysoireita, hengitystieinfektioita ja allergisia sairauksia.
Sisäilmaperäinen allergia on joko viivästynyttä (homepölykeuhko, ilmankostutinkuume) tai tavallisimmin IgE-välitteistä (astma, atooppinen nuha ja ihottuma). Edellisen aiheuttajia ovat mm. likaisten ilmankostuttimien levät ja bakteerit sekä työperäinen heinien homeille altistuminen. Välittömän allergisen reaktion syy on useimmiten eläinepiteelille tai eläinten eritteille, homesienille tai pölypunkeille altistuminen.

Kuitenkin homesienten aiheuttamat varsinaiset taudit (allerginen nuha, astma, allerginen alveoliitti, orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä) ovat kosteusvaurion aiheuttamana erittäin harvinaisia, mutta toki mahdollisia.

Tyypillisesti oireet ovat hyvin monimuotoisia ja epäspesifisiä: väsymys, päänsärky, (subfebriili) lämpöily, toistuvat hengitystieinfektiot, nuha, kurkkuoireet, käheys, hengenahdistus.

Alternaria- ja Cladosporium-lajit aiheuttavat IgE-välitteistä astmaa etenkin lapsille (J Allergy Clin Immunol 2004;113:227), tästä on selkeää näyttöä olemassa. Siis noiden homeiden vaikutuksesta lapselle puhkeaa helpommin astma kuin puhkeaisi jos noiden homeiden vaikutusta ei olisi. Mutta eivät silti kaikki saa astmaa noistakaan. Lisää riskin sairastua astmaan n. 2 kertaiseksi. Siis jos koulussa olisi noita homeita, niin jos muuten 1 lapsi 30 saa astman, niin jos noita homeita on niin 2 lasta 30 saa sitten astman.

Aspergillus fumigatus puolestaan aiheuttaa muun muassa allergisen bronkopulmonaarisen aspergilloosin (ABPA) (erittäin harvinainen tauti, jopa eräänlainen klassinen keuhkosairaustentin knoppi ja ikävä kysymys proffalta laittaa tuollainen rariteetti tenttiin).

Homepölykeuhkon aiheuttavat termofiiliset aktinomyseetit.

On siinä nyt jotakin tietoa. Mutta siis varsinaiset homeisen rakennuksen aiheuttamat sairaudet ovat erittäin harvinaisia. Toki paha kello aina kauas kuuluu, ja kyllähän osa niistä sairastuu ihan oikeastikin. Mutta suurin osa saa vain lieviä ja epämääräisiä oireita.

Lue lisää

Yli 20%:lle kotona homeille altistuneille puhkeaa astma. Tutustu KTL:n julkaisuun B5/2002.

Astmoja on WHO:n julkaiseman ICD-10:n mukaan erilaisia.

Tuolla tavallisella astmalla (klassinen astma) tarkoitetaan IgE-vasta-ainevälitteistä (anafylaktinen) astmaa.
Tuonkaltainen astma alkaa reagoida allergeenille melko välittömästi, eli silmät alkavat punottaa, nenä tuhista ja henkeä alkaa ahdistaa.
Eli jos naapurissa on koira ja on IgE-vasta-ainevälitteinen koira-allergikko, reagointi alkaa jo muutaman minuutin kuluessa sisällesaapumisesta, vaikka koira ei olisi sisälläkään. Olen nähnyt tämänkaltaista reagointia omalle koirallemme.
IgE-vasta-ainevälitteisyyttä tutkitaan prick-testillä ja siinäkin iho reagoi allergeeniin jo 15 minuutissa.

Mitä tulee IgE-vasta-ainevälitteisyyden tuottamaan VEREN eosinofiilipitoisuuteen ja/tai kokonais-IgE-arvoon, niin enpä ole nähtyt sellaisia tutkimuksia, että heilläkään nuo arvot olisivat normaalista poikkeavia, koska eiväthän he pysty olemaan allergeeninsa kanssa tekemisissä kuin hetken.

Tutkimusten mukaan anafylaktisen reaktiotyypin saa perimässään vain 10 prossaa väestöstä.
Ja me muut, eli n. 90 prossaa kuulumme ns. viivästyneisiin reaktiotyyppeihin.
On siis olemassa allergeenialtistuksen laukaisema viivästynyt nuhareaktio, astmareaktio ja viivästynyt keuhkoputkitulehdusreaktio.
Tuo viivästyminen tarkoittaa sitä, että allergeenialtistuksen aiheuttama reaktio, joka saattaa yltyä tulehdusreaktioksikin, alkaa altistuksesta vasta tuntien päästä.

Kysyit, että miten homeastma eroaa tavallisesta, eli klassisesta atmasta?
Kun keuhkoputkissa olevaan krooniseen tulehdukseen liittyy astmaoireilu ja parin viikon seurannassa PEFF-heilahtelua parikymmentä prossaa, niin se on astmaa johon
keuhkolääkärin antamalla B-lausunnolla Kela myöntää erityiskorvattavat astmalääkkeet.

Allergeenialtistus voi aiheuttaa myös toistuvia AKUUTTEJA allergisia keuhkoputkitulehduksia, joka tulehdus jossain vaiheessa saattaa kroonistua.
Kroonistuminen voi tapahtua myös pikkuhiljaa.
Kroonisen keuhkoputkitulehduksen hoitoon kaytetään myös astmalääkitystä, joka lääkitys ei tehoa astman ehkäisykeinona mikäli altistus jatkuu.

Mitä noihin esosinofiileihin tulee, niin itseltäni on mittauksissa todettu VEREN korkeat eosinofiilipioisuudet kuin myös neli-viisinkertainen kokonais-IgE.
Minulla ei ole VIELÄ astmaa.

Immunokompleksivälitteisen reaktiotyypin sanotaan aktivoivan immunokomplekseja seurauksena mm. verisuonitulehduksia. Minulla esiintyi niitä työpaikka-altistusaikanani vuosikausia.
Kudosvaurioiden ja verisuonitulehdusten sanotaan nostavan veren eosinofiilimääräa ja kokonais-IgE:tä. Kokonais-IgE:n lisääntymimistä käytetään myös yhtenä mittarina tietyntyyppisissä sairauksisa, jotka homealtistuksen aiheuttamissa sairauksissa suljetaan pois.

Eli homealtistus saattaa aiheuttaa eosinofiiliaakin (olkoonpa astma tai ei), mikäli sen aiheuttama tulehdusreaktio aiheuttaa kudosvaurioita ja/tai esonofiilipohjaisia verisuonitulehduksia esim. keuhkoissa.

alainen tulehdus jota ei pysty parantamaan antibiooteilla, mutta pystytään parantamaan 1.L-a, 2.L-b ja 3.Bif probioottibakteereilla. Tulevaisuudessa ei pääse astman takia PYSYVÄLLE eläkkeelle koska po tulehdus on parannettavissa, ylitti se astman kriteerit tai ei!


...........jatkuu. Kvht-altistus aiheuttaa kaikissa kudoksissa ja kaikilla limakalvoilla solutuhoa ja tarpeellisten Probiootti-bakteerien tuhoa. Aiheuttaen keuhkojen limakalvoilla astman kaltaisen tulehdustilan. Kosteusvauriohomeiden-antibiootti ja lääke-antibiootti tuhoaa tarpeellisia Probiootti-bakteereita, josta seuraa 1.0-immuuni-puolustuksen heikkeneminen, josta taas seuraa 1.1-hermostollisen- ja 1.2-hormonaalisen-järjestelmän heikkeneminen, kunnes limakalvot ovat niin ”ohuet”, että veri irtoaa ja 1.0-immuunipuolustus romahtaa kokonaan, jolloin elimistö ei pysty enää taistelemaan sairauksia vastaan, josta surullisimmat seuraukset ovat syöpä ja kuumeeton keuhkokuume.
Jatkuu..............
http://maitohappobakteeri.omasivu.fi/?page_id=96


Ps. Kohta puhutaan kosteusvauriohomeista suureen ääneen jopa tiedotusvälineissäkin!