makua ,kun on vähän arka et mausteiden käyttäjä.
Onko jokin "nyrkkisääntö"?Erityisesti jauhelihakastike ja lihasoppa ovat sellaisia < vinkkejä
Onko jokin "nyrkkisääntö"?Erityisesti jauhelihakastike ja lihasoppa ovat sellaisia < vinkkejä
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Lisäät pikku hiljaa mausteita ja suolaa. Maistat välillä milloin tuntuu on oman suun mukaista, silloin on hyvä. PS MAUSTETTA JA SUOLAA SAA AINA LISÄÄ, MUTTA VAIKEA POISTAA.
Ota riski mausteiden käytössä, herranjestas eihän ne ruoat muuten miltää maistu jos ei laita kunnolla mausteita. Kolmonen oli siin oikees suolan käytös, mut kokeilemalla oppii!! Joskus saattaa tulla pippurista tai suolasta jos vähä innostuu, mut ei se maailmaa kaada, sitte kun opit maustaa hyvin ruokia on ilo pyytää kavereita, miks ei vaik naapureita, ystäviä ja muute vaa tutuja syömää ja tarjota heille kunnolla maustetut pöperöt! Sanon minä!
sanoisin. Ja riippuupi siitä kuka mitäkin makua haluaa.
Ihan ensiksi pitäisi jotenkin yrittää kertoa itselleen, että miltä sen kulloisenkin keitoksen haluaa maistuvan. Suolaista, rasvaista, kuivaa, makeaa, karvaista, hapanta, imelää, tulista, yrttejä.. yms. ja eri variaatioita on loputtomiin.
Jos et pelkää kaikenmaailman tutkijoiden "tutkimuksia", ehdotan sinulle lähes 40 vuotta käyttämääni perusmaustetta. Toimii lihalle, kalalle, keitoille jne. Ei makeisiin jälkiruokiin. Sekoita pussillinen Knorr Aromat maustetta pussilliseen jotakin grillimaustetta. Toimii hyvin, koska mausteisiin ei tarvitse lisätä suolaa, voit sen sijaan lisätä makusi mukaan pippureita tai yrttejä. Kokeile, ei tule kalliiksi. Anna palautetta kokeiltuasi.
vinkkíä:Kiitos
Keittoon laakerinlehtiä, pippurisekoitusta. Sain kerran maistaa jauhelihakeittoa, mihin oli laitettu mausteeksi SantaMaria TexMexHot maustepussi, oli makua. Yks laivakokki paistoi telkussa lohta pannulla: file kolmeen-neljään osaan, nahan ja lihan väliin viilto ja sinne 1-2 laakerinlehteä, paisto vain nahkapuolelta ja pintaan karkeaa suolaa jo paiston aikana, samassa kalapalassa useita eri kypsyysasteita ja laivan henkilökunta tykkäs.
Kokeilemalla oppii oman maun. Itse pidän useimmissa arkiruuissa nyrkkisääntönä otsikossa mainittua 1kg ruoka-aineksia (esim. kastike vesi lihat) = 1tl suolaa ja pippureita saman verran. Jos taas maustan kastikkeen lihaliemellä tai fondilla, luen purkin kupeesta suositusten mukasen annostuksen ja aiemmin mainitulla systeemillä pippurit. Perus ruskeisiin kastikkeisiin saa helposti vähän vaihtelua laittamalla tomaattipyrettä semmosen pikkupurnukan.
Poikkeuksia sitten on joihin laitan joskus enemmän suolaa, esim pizzaan...
minulla oli aikoinaan hieman samanlainen ongelma, mutta nyt käytän keitoissa 1-2 lihaliemikuutiota ja ruokalusikallisen etikkaa ja pari teelusikallista sokeria. Näin neuvoi minulle ravintola Nationalin kokki Moskovassa ja sillä saa kylläkin makua ruokiin. Kokeile toki
voiko sitä laittaa?
kärsiikö maku "liikaa"?
millaisen aromin se antoi
etikka saa syljen erittymään, jolloin makunystyrät terästäytyvät. Mutta sitä ei saa laittaa enempää kuin ruokalusikallisen kattilaan, muutoin menee överiksi. Sokeri taasen pehmentää etikan makua. Vertaa kiinalaisen keittiön sweet and sour.
on kulinaristille ongelma koska se sisältää lisäaineita, kuten aromivahventeita, jotka muuttavat makua ja sen jälkeen mikään ei oikein maistu miltään jos sitä ei ole aromivahvennettu. Monet jäävät siihen koukkuun ja niinhän teollisuudella on tarkoituskin. Kyllä mä saan keittoni maukkaaksi kun lihojen ja juureksien kanssa keittää ydinluita riittävän kauan. Tämän opin venäläiseltä anopiltani, joka ei ollut koskaan nähnytkään mitään lihaliemikuutioita ja hyvää sai aikaan.
Olen samaa mieltä kanssasi lihaliemikuutioista pelkkää lisäainetta. Johtuisikohan nykyisin niin yleistyneet lasten allergiat ylenpalttisesta lisäaineiden käytöstä?
yksi syy ja yleensäkin ei seuraa mitään hyvää siitä, jos ihminen lähtee peukaloimaan elintarvikkeita ja muuttamaan keinotekoisesti niiden koostumusta. Sanotaan, että kun maito pastöroidaan ja homogenoidaan niin hyödyllisten bakteerien tuhoamisen lisäksi maidon rasva muutetaan homogenoimalla muotoon, jota elimistö ei ymmärrä eikä osaa hyödyntää. Vieraat aineet sitten aiheuttavat ongelmia.
Samoin nämä valmisruoat, jotka ovat lisäaineita täynnä. Niihin lisätään sokeria, vaikka se hienosti tuoteselosteessa naamioidaan glukoosiksi, maltodekstriiniksi tai maissitärkkelykseksi.
Eipä noita allergioita 50-luvulla tunnettu juuri lainkaan, mutta ei tunnettu lisäaineita eikä keinorasvojakaan.
Monet laktoosi-intoleranssista kärsivät, voivat oirehtimatta nauttia pastöroimantonta maitoa.
Sokerin käyttö kastikkeissa ja keitoissa on ikivanha keino pyöristää ruoan makua. Luiden hankinta tuppaa olemaan nykyään hankala, valmistettaessa omia liemiä. Nekin voi keittää tosi tiiviiksi ja esim.pakastaa kuutioina tulevaa käyttöä varten.
On muuten tosi mukavaa, että täällä on asiallisiakin osanottajia. Pellet rääpikööt muilla "kanavilla".
luomutilalla Vantaan Sotungissa ostamassa aitoa tilamaitoa ja siellä käy skotlantilainen Andy Walker hakemassa maitoa myös kun hänen vaimonsa on laktoosi-intolerantikko ja ei voi juoda kaupan käsiteltyä maitoa. Nyt vaimo ja kaksi pientä lasta saavat aitoa maitoa, mikä ei aiheuta mitään ongelmia.
Minä en sokeria muuten käytä ruoanlaitossa, mutta kun olen perehtenyt enemmän venäläiseen keittoperinteeseen niin silloin kun käytetään etikkaa, kuten borssikeitossa, niin se vaatii aina lusikallisen sokeria.
Kokeile, se kannattaa. Olin itse joitakin vuosia takaperin opettamassa venäläisiä kolleegoita, heiltä sain joitakin vinkkejä, mutta "systeemi" oli kadottanut perinteitä sieltä, joten oli varsin kiintoisaa neuvoa venäläisille heidän omia perinneruokiaan. Olisi muuten erinomainen käyntikohde suomalaiselle perheenemännälle, etenkin hienosto sellaiselle, venäläinen kauppahalli ja erityisesti sen liha-osasto,tiedät Kiril, mitä tarkoitan,
ja varsinkin kesällä tämä "rinok" liha- ja ruho-osasto kärpäsineen on aivan uskomaton paikka. Voisi jäädä monelta suomalaiselta lihat ostamatta. Sieltä on kyllä monet herkut ostettu ja tuotu ihan Suomeen asti. Niin ne katoaa kansanperinteet sieltäkin. Olen lukuisat kerrat ollut yksityiskodeissa Pietarissa tutustumassa kun valmistellaan jotain vaikkapa Uuden Vuoden aaton juhlaillallispöytää ja aina kun jossain tuttavat valmistivat ruokaa, niin pyysin saada katsoa miten siellä toimitaan. Kyllä se täytyy nähdä miten pieniin yksityiskohtiin siellä kiinnitetään huomiota. Niinhän se on, että oikotietä ei hyvään ruokaan ole. Sääli vaan, jos hukkaavat oman rikkaan perinteensä.
olivat, ovat nyttemmin saattaneet jo muuttua, mielenkiintoisia paikkoja kirveslihoineen. Lähinnä tarkoitin , kaakeleilla päällystettyjä betonisia "tiskejä" joilla makaili lihojen vieressä lihavia kissoja, kesät talvet. Minä onneton, kysäisin kerran joutessani, mitä varten katit lojuivat myyntipöydällä. Minua katsottiin, kuin vähä-älyistä tsuhnaa ainakin, no herranjestas, muutenhan täällä vilisisi hiiriä ja rottia. Hygienia ennen kaikkea, tuumi babushka.
JA ni ponimaju, potshemus ruskie ljudi ne ljubjat mjasnie kubiki. Mozhet potomu, shto v Rossii ih ne prodajut. Nu kakaja raznitsa, sdelajut li mjanoi buljon na zavode ili doma. Mjasnie kubiki izgotovljaetsja iz teh-za produktov na zavode kak i doma. Na zavode eto tolko deshevli