huolestunut

”Karttapallon kokoon suhteutettuna ilmakehän paksuus on vain millin pari ja kaasujen pitoisuudet elämän kannalta juuri oikeat. Voiko käydä niin että tämä systeemi menee jollain tapaa epävireeseen ja koko ilmakehä haihtuu avaruuteen. ”

Hyvin tässä käy sillä ihmisten loputon ahneus suojelee Maata.
Kun ilmaston oireilu käy niin pahaksi että umpiluutkin tajuaa missä mennään, kaikki rähmäkäpälät yrittävät myydä osakkeensa pelastaakseen edes jotain suuresta osakeomaisuudestaan. Mutta jos Tuhpultin avaruusveljet eivät tule ostamaan, niin kukaan ei osta. Osakkeiden arvo putoaa nollaan, eikä niillä voi pyyhiä edes persettään kun ne ovat nykyisin elektronisessa muodossa. Talous romahtaa ja alkaa kaikkien sota kaikkia vastaan.

Kun pöly lopulta laskeutuu, maan päällä vallitsee suloinen rauha. Ei idioottimaisia mainoksia, eikä TV-ohjelmia, ei pärinäpoikia eikä savuavia tehtaanpiippuja. Ilmastoskeptikkojakin on huomattavan vähän.
Muutaman tuhannen vuoden kuluttua niillä seuduilla joilla ei ole sulaneita ydinmiiluja, saattavat muutamat henkiin jääneet Aatamit ja Eevat jatkaa myyräntyötään. Kierros alkaa taas alusta, mutta onneksi sulaneet ydinmiilut rajoittavat ainakin miljardin vuoden ajan ahneitten uutta rynnistystä. Joissakin osissa Maata vallitsee siis pitkään lähes paratiisilliset olosuhteet, mutta tietysti vasta sitten kun luonto on toipunut niin paljon että se saa taas otteen Maan lämpötilan säätelystä.
Niin että älä sure, hyvin tässä käy.