Löysin hyvän artikkelin pienestä jääkaudesta:
http://www.giss.nasa.gov/research/briefs/shindell_06/
Ensimmäisessä kappaleessa mainitaan seuraavia seikkoja:
Hollannissa luisteltiin, jäätä oli niin paljon että eskimoita nähtiin Skotlannissa, Alppien levittäytyvät jäätiköt tuhosivat viljelyksiä, Pohjois-Amerikassa intiaaniheimot yhdistyivät taistellakseen ruoan vähyyttä ja hurjia säitä vastaan.
Astronomit pitivät jo tuolloin hyvin kirjaa auringon aktiivisuudesta. Auringonpilkkuja mitattiin kylmimpänä kautena viitisenkymmentä kolmessakymmenessä vuodessa, kun niitä on nykyään 40 000-50 000. Täytyy sanoa että ihmiset olisivat tänäkin päivänä hätää kärsimässä mikäli auringon aktiivisuus tippuisi vastaavankaltaisiin lukemiin.
Toisaalta vaarana on se, että jos ilmasto rupeaa auringon muutosten vuoksi viilenemään, niin tuskinpa maat enää välittävät päästösopimuksista. Tämä saattaisi sitten kostautua kun auringon aktiivisuus taas kasvaa. Venäläistiedemiehet ennustavat ilmaston alkavan viilenemään 6-9 vuoden kuluessa:
http://www.mosnews.com/news/2006/08/25/globalcooling.shtml
http://www.giss.nasa.gov/research/briefs/shindell_06/
Ensimmäisessä kappaleessa mainitaan seuraavia seikkoja:
Hollannissa luisteltiin, jäätä oli niin paljon että eskimoita nähtiin Skotlannissa, Alppien levittäytyvät jäätiköt tuhosivat viljelyksiä, Pohjois-Amerikassa intiaaniheimot yhdistyivät taistellakseen ruoan vähyyttä ja hurjia säitä vastaan.
Astronomit pitivät jo tuolloin hyvin kirjaa auringon aktiivisuudesta. Auringonpilkkuja mitattiin kylmimpänä kautena viitisenkymmentä kolmessakymmenessä vuodessa, kun niitä on nykyään 40 000-50 000. Täytyy sanoa että ihmiset olisivat tänäkin päivänä hätää kärsimässä mikäli auringon aktiivisuus tippuisi vastaavankaltaisiin lukemiin.
Toisaalta vaarana on se, että jos ilmasto rupeaa auringon muutosten vuoksi viilenemään, niin tuskinpa maat enää välittävät päästösopimuksista. Tämä saattaisi sitten kostautua kun auringon aktiivisuus taas kasvaa. Venäläistiedemiehet ennustavat ilmaston alkavan viilenemään 6-9 vuoden kuluessa:
http://www.mosnews.com/news/2006/08/25/globalcooling.shtml
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pitäsköhän tuhpultin hankkia jo elämä pikku hiljaa... Ei kukaan usko teikäläisiä Esson miehiä...
Usko NASA:aan. Heti aloitusviestissä on linkki NASA:n artikkeliin. Kaikki esittämäni asiat ovat tarkistettavissa olevia faktoja.
Eikä minulla ole mitään tekemistä Esson kanssa, edelleenkään.
Vai oma elämä. Näyttää että tuhpultti on saamassa Ilmastonmuutosuskovaisten keskuudessa, tällä palstalla, pääpirun tittelin. He tuntuvat vaipuvan epätoivoon. Usko ei horju, mutta usko siitä että muutkin uskovat alkaa horjua. Taivas ei muiden mielestä tipukkaan päälle. Elämä saattakin jatkua ihmisen toimista huolimatta. Millä nyt vallankahvaan?
Entäs noin 100 vuoden päästä kun hiilidioksidia on ilmakehässä kaksinkertainen määrä nykyiseen? Onko lämpötilojen vaihtelu edelleen samassa skaalassa? Etkö ihan oikeasti usko, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä ei mitenkään vaikuta ilmaston lämpenemiseen?
Jos hiilidioksidi on (vesihöyryn jälkeen) voimakkain kasvihuonekaasu, miksi ihmeessä sen määrä ilmakehässä ei vaikuttaisi?
Tuntuu, että koko ajan kierretään aihetta kuin kissa kuumaa puuroa. Hiilidioksidi ja metaani ovat tärkeimmät kasvihuonekaasut. Ihminen on syypää siihen, että kasvihuonekaasuja on paljon enemmän kuin pitäisi. Laskekaa yhteen 1 1!
"Entäs noin 100 vuoden päästä kun hiilidioksidia on ilmakehässä kaksinkertainen määrä nykyiseen?"
Hiilidioksidin lämpövaikutus on logaritminen eli jos sen määrä kasvaa lineaarisesti, niin lämpötila kasvaa logaritmisesti. Siksi esim. 15 kertaa korkeammat hiilidioksidipitoisuudet eivät tuhonneet maapalloa 600 miljoonaa vuotta sitten.
Vesihöyryn ja hiilidioksidin suhde on monimutkainen etenkin siitä syystä, että niiden absorptiospektrit menevät päällekkäin. Lyhykäisesti sanottuna vesimolekyyli kaappaa lähes aina sen fotonin, joka voisi periaatteessa mennä hiilidioksidillekin. Toisaalta kuivassa yläilmakehässä, jossa on alhainen paine, hiilidioksidi pääsee säteilemään joka suuntaan, myös avaruuteen, mikä vaikuttaa viilentävästi.
Metaani on huomattavasti voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, mutta sen määrä on tasoittunut viime vuosina ja kääntynee pian laskuun. Metaanin elinikä ilmakehässä on hyvin lyhyt.
Nyt sä vasta sammakon päästit... mutta ei oo kyllä eka kerta.
>Vesihöyryn ja hiilidioksidin suhde on
>monimutkainen etenkin siitä syystä, että niiden
>absorptiospektrit menevät päällekkäin.
>Lyhykäisesti sanottuna vesimolekyyli kaappaa
>lähes aina sen fotonin, joka voisi periaatteessa
>mennä hiilidioksidillekin. Toisaalta kuivassa
>yläilmakehässä, jossa on alhainen paine,
>hiilidioksidi pääsee säteilemään joka suuntaan,
>myös avaruuteen, mikä vaikuttaa viilentävästi.
Haloo? Ketään kotona? Ai että kasvihuoneilmiöllä on viilentävä vaikutus?
Vastaa yhteenkin kysymykseeni logaritmisten lineaaristen absorptiospektrien hokemisen sijaan. Ei tarvi väkisin yrittää päteä noilla asioilla, kyllä täällä muutkin osaa fysiikkaa ja kemiaa.
Ilmasto lämpenee monta astetta, jos hiilidioksidimäärä kasvaa esim. kaksinkertaisesti. Eikö?
Eikö mene oikein hyvin? Tuossa referoimassasi viestissä ei ole kertaakaan sanaa "kasvihuoneilmiö" saatikka sen synonyymia.
Ei.
>Eikö mene oikein hyvin? Tuossa referoimassasi
>viestissä ei ole kertaakaan sanaa
>"kasvihuoneilmiö" saatikka sen synonyymia.
Paitti että vesihöyry ja co2 on kasvihuonekaasuja. Ne siis on kasvihuoneilmiön perusta. Vai eiks muka oo? Hä?
Niin, siis sanoin että yläilmakehässä CO2 toimii myös viilentävästi. Tässä stratosfäärin lämpötiloja:
http://www.ghcc.msfc.nasa.gov/MSU/images/strato_temp.gif
Jos ilmakehä pysyy muuten normaalina, niin ilmakehä lämpenee lisääntyneen CO2:n johdosta. Lämpötilan nousu on vähäistä johtuen monistakin seikoista, mutta kyllä, pidän sitä todellisena. Koska vaikutus on jokseenkin logaritminen, tarkoittaa tämä sitä, että aina kun CO2:n määrä kaksinkertaistuu, niin lämpötila nousee vähemmän kuin edellisellä kaksinkertaistumisella.
Konkreettisesti:
Jos nyt oletetaan, että CO2:n ilmastosensitiivisyys on 1 celsius-aste, niin hiilidioksiditason nouseminen nykyisestä 350 ppm:stä arvoon 700 ppm merkitsisi yhden asteen nousua. 700 ppm:stä 1400 ppm:ään nousu lämmittäisi alle asteen verran, 1400 ppm:stä 2800 ppm:ään vielä vähemmän jne. En ikipäivänä usko, että ihminen kykenisi toimillaan rikkomaan 10 000 ppm rajaa. Perspektiivin vuoksi todettakoon, että viimeisen 150 vuoden aikana CO2-tasot ovat kohonneet 26 prosenttia ja jo nyt pelätään öljyn ehtymistä.
Jos kivistä kuitenkin jostain syystä imetään viimeisetkin fossiilimehut hirveillä kustannuksilla ja historiallisesti katsottuna korkeisiin lukemiin ylletään, niin tämä alkaa vaikuttamaan jo suoraan ihmiseen. Suurina määrinä CO2, kuten esim. happikin, on haitallista.