Ottakaa ihmiset opiksi tästä tarinasta eli, jos teillä on vastaavia tiloja vesikiertoisessa lattialämmitysjärjestelmässä olkaa tarkkana:
Meillä on 05-valmistuneen talon lattialämmitysjärjetelmään kytketty puolilämmin varastotila. Tässä huoneessa on lattialämmitys, joka on kytketty samaan järjetelmään huonetilojen kanssa (itse asiassa talon alakerrassa olevien kosteiden tilojen kanssa) Lämmönjakokeskuksessa oli kiertovesipumpun termostaatti säädetty 30 C-asteeseen (ilmeisesti tehdasasetus lattiamateriaalien maksimi lämmönkestävyydestä johtuen). Nyt kovien pakkasten aikana (-30 ... -35 C) lämmitysjärjestelmä kuitenkin syötti (lämmityskäyrästä lasketun lämpötila-arvon mukaan) ko. järjetelmään yli 30 C-asteista vettä. Tästä oli seurauksena se, että kiertovesipumpun termostaatti sammutti kiertovesipumpun, jolloin järjestelmään kuuluvan puolilämpimän varaston ulkoseinää lähimpänä olevan lattialämmityspiirin vesiputket jäätyivät (vaikka olin mm. kasannut lunta seinien viereen ko. varaston ympärille.) Tämä siis selvisi minulle liian myöhään. Onneksi kuitenkin satuin käymään ko. varastossa ja huomasin asian ajoissa, jolloin ehdin sulkea ko. alueen lattialämmityksen, jolloin rakennuksen muiden tilojen jäähtymiseltä ja muilta lisäongelmilta vältyttiin.
Hoh hoijaa, nyt on siis edessä lattian piikkausurakka. Eli kyllähän se suora sähkölämmitys on jossakin mielessä aika hyvä lämmitysjärjetelmä, vaikka sähkö onkin aika kallista (tämä lohdutukseksi niille sähkölämmittäjille, jotka kenties surevat sähkölaskunsa suuruutta).
Meillä on 05-valmistuneen talon lattialämmitysjärjetelmään kytketty puolilämmin varastotila. Tässä huoneessa on lattialämmitys, joka on kytketty samaan järjetelmään huonetilojen kanssa (itse asiassa talon alakerrassa olevien kosteiden tilojen kanssa) Lämmönjakokeskuksessa oli kiertovesipumpun termostaatti säädetty 30 C-asteeseen (ilmeisesti tehdasasetus lattiamateriaalien maksimi lämmönkestävyydestä johtuen). Nyt kovien pakkasten aikana (-30 ... -35 C) lämmitysjärjestelmä kuitenkin syötti (lämmityskäyrästä lasketun lämpötila-arvon mukaan) ko. järjetelmään yli 30 C-asteista vettä. Tästä oli seurauksena se, että kiertovesipumpun termostaatti sammutti kiertovesipumpun, jolloin järjestelmään kuuluvan puolilämpimän varaston ulkoseinää lähimpänä olevan lattialämmityspiirin vesiputket jäätyivät (vaikka olin mm. kasannut lunta seinien viereen ko. varaston ympärille.) Tämä siis selvisi minulle liian myöhään. Onneksi kuitenkin satuin käymään ko. varastossa ja huomasin asian ajoissa, jolloin ehdin sulkea ko. alueen lattialämmityksen, jolloin rakennuksen muiden tilojen jäähtymiseltä ja muilta lisäongelmilta vältyttiin.
Hoh hoijaa, nyt on siis edessä lattian piikkausurakka. Eli kyllähän se suora sähkölämmitys on jossakin mielessä aika hyvä lämmitysjärjetelmä, vaikka sähkö onkin aika kallista (tämä lohdutukseksi niille sähkölämmittäjille, jotka kenties surevat sähkölaskunsa suuruutta).
Vastaukset 40
Vanhimmat
Tuollaisen voi eliminoida niin, että laittaa järjestelmään vesi-glygoli seoksen.
Pienellä letkulla kokeilisin höyryttämistä, tai routamatolla lämmittäisin laattaa.
Kai muoviletkun pitäisi jäätymisen laajeneminen kestää?
... koska vedet tulivat huoneen nurkasta lattialle, kun putkimiehen kanssa testasimme, että vuotaako. Eli ei näytä putket kestävän jäätymistä. Teemme sen kuitenkin vasta keväällä/kesällä, kunhan vähän ilmat lämpenevät. Kuten sanoin toinen huoneen kahdesta piiristä säilyi, joten laitamme sinne vedet nyt päälle. Lisäksi tuomme huoneeseen lämpöpuhaltimen, joka on säädetty aloittamaan lämmitys, jos tilan lämpötila laskee alle 10:een C-asteeseen. Ko. tila on osittain maan sisässä oleva kellaritila ja se ehjä lämmityspiiri on maatavasten olevan seinän puolella, jossa jäätymisvaaraa ei pitäisi olla tai se on ainakin huomattavasti pinempi, kuin siinä jäätyneessä piirissä, joka jäätyi todennäköisesti oven tai ulkoseinässä olevan korvausilmaventtiilin kohdalta.
...olivat siis ne, että:
a) kiertovesipumppuun ei pidä kytkeä termostaattia
ja
b) vesikiertoista lattialämmitystä ei kannata asentaa puolilämpimiin tiloihin.
Meillä on talossa teknisessä tilassa maalämpöpumppu ja vesikiertoisen lämmönjaon syöttöjakotukit. Tilaan on erillinen käynti ulkokautta, joten se ei ole yhteydessä muun talon lämpimiin tiloihin.
Varotoimenpiteenä ko. tilan lattiaan ei asennettu wirsbolaisia, vaan itseäätyvä sähkökaapeli. Näin ollen tekn. tilan laatan saa lämmitettyä, vaikka jostain syystä pakkanen pääsisikin sisälle esim. sähkökatkon seurauksena. Vesikiertoisen systeemin jäätyminen teknisessä tilassa lamauttaisi koko lämmitysjärjestelmän toiminnan pitemmäksi aikaa.
joo nuo kaksi juttua on ihan ehdottomia, sanoisin että suunnittelu pettänyt kun menty laittamaan puolilämpimään tilaan vesikiert. lämmitys, hommaa olisi voinut parsia laittamalla glykolit veden tilalle mutta siinäkin omat vaivansa...
Mutta se on fakta että jos talosta sähköt poikki riittävän ajan niin jäätyy vedet putkiin, ei siinä auta jos teknisessä tilassa onkin kaapeleilla lämmitys.
kyse ei ollut siitä, että puolilämmin tila ei sopisi lämmitettäväksi vesik. lattialämmityksellä, vaan siitä sudenkuopasta, joka liittyy ko. lämmönjakokeskukseen ja varmaan mahd. muiden valmistajien tuotteissa sama ongelma mahdollinen, jos ei olla asennusvaiheessa tarkkana (mutta luulempa että kukaan ei olisi voinut tajuta että näin voi käydä). Nyt näin ei pitäisi enää voida käydä, koska muutimme ko. termostaatin asetusarvon 45 C-asteeseen. Kuitenkin ehkä järjestelmän lämpötilarajoitus pitäisi olla muulla tavoin kuin pumppua pysäyttämällä järjestetty, koska on aina vaarallista sammuttaa kiertovesipumppu vesikiertoisessa lattialämmitysjärjestelmässä, silloin kun on tällaiset äärimmäisen kylmät olosuhteet. Ehkäpä Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa pitäsi aina laittaa varmuuden vuoksi glykolipitoinen vesi tällaisiin lämmitysjärjestelmiin jo pidempien sähkökatkojenkin takia. Ne kun saattavat tulevaisuudessa yleistyä, mm. jos ei lisäydinvoimaa tai muuta perusvoimaa saada lähivuosina nopeasti rakennettua.
"Mutta se on fakta että jos talosta sähköt poikki riittävän ajan niin jäätyy vedet putkiin, ei siinä auta jos teknisessä tilassa onkin kaapeleilla lämmitys."
Tämä on tietenkin täyttä totta, mutta varautumisessakin täytyy olla joku tolkku. Kyllä normaalisti lämpöeristetyn talon lämmin betonilaatta kestää melko kauan jäätyä, eli ihan lyhyt sähkökatko ei tuota ongelmaa.
Meidän teknisen tilan riskinä on ulko-ovi, jonka kautta pakkanen pääsee sähkökatkon aikana pieneen tilaan sisälle huomattavasti nopeammin. Siksi on mahdollista syntyä tilanne, jossa teknisen tilan laatta menee pakkaselle, vaikka muun talon lattia pysyisikin plussalla.
Tästä seuraisi sellainen ikävyys, että sähköjen palatessa ei lämpökeskuksesta saataisikaan kiertoa liikkeelle. Sähkökaapelilla ei tätä ongelmaa tietenkään ole. Eli tarkoituksena ei siis ollut estää koko talon laattaa jäätymästä, vaan pienentää talon ulkoreunalla olevan teknisen tilan jäätymisriskiä.
ruotsalaiset maalämpökoneet tyypillisesti tekevät lämmitysveden suoraan lattiaan vaihtoventtiilin kautta. vaihtoventtiili ohjaa meneekö lämpö käyttövesivaraajaan vaiko lattiaan.
maalämpökoneen merkistä riippumatta näyttää siltä että kyseinen venttiili voi jumittaa ja rikkoutua jo 2 vuoden iässä käyttöön otosta. Silloin voi käydä niin että maalämpökone yrittäessään nostaa käyttöveden varaajan lämpöä alkaakin nostamaan lattiaan menevän veden lämpöä käyttövedne lämmön tasolle. Tällöin voi jonkin ajan kuluttua lattiaan mennä 47 asteista vettä ja kuumanpaakin jolloin taas tommonen termostaatti ohjattu kv pumppu pysähtyy ja lattiat jäätyy vaikka maalämpökone huutaa täysillä.
Vielä paskempi tilanne on jos ruotsalaispumpun legionellan tappotoiminto lähtee päälle samaan aikaan. Tällöin pumppu pyrkii puskemaan 65 asteista vettä lattiaan ja paikat jäätyy ja jos sitä termostaattia ei ole niin lattialämmitys ja lattiapinnoitteet voivat vaurioitua ylilämmöstä.
Tietenkin ongelman huomaa lattian lämmetessä liikaa, jos on kotona, mutta jos on matkoilla niin huonompi homma.
halvat lämmityslaitteet,
olemattomat huollot,
mitättömät korjaukset,
pienet uusimiskulut matalaenergiatalossa.
Jos aiot lämmittää talosi SÄHKÖLLÄ, niin älä helvetissä laita vettä lattiaan!!! Jos joku keksii yhden ainoan hyvän syyn laittaa sähkölämmityksessä vettä lattiaan, niin ANTAAPA KUULUA!!1
On tyhmä se asentaja ollut kun kytki termostaatin ohjaamaksi pumpun.Tyhmempikn ymmärtää että sellainen järjestelmä ei toimi pakkasella.Minulla säädin säätää kiertoveden lämpötilaa ja siinä on rajoitin jonka alle ei lämpötila laske kiertovedellä.
Miten voi olla niin tyhmiä että pistää pumpun termostaatin ohjaamaksi.Uskomatonta.
se termostaatti kuuluu lämmönjakokeskuksen varustukseen. Eli ei sitä ole sinne sen kummemin kukaan suunnitellut kuin, että on valittu ko. lämmönjakokeskus, jonka valmistajan nimeä en nyt tässä lähde "mustamaalaamaan". Kannattaa vaan tarkistaa asia, jos on lämmönjakokeskusta ja lattialämmitystä hankkimassa ja asentamassa.
Termostaatin tarkoituksena lienee se, että se estää lattian lämpenemisen liikaa, kuten jo mainitsinkin, koska esim. monille laminaateille suurin sallittu lattian lämpötila on 27-28 C-astetta. Termostaattia olisi pitänyt vain ymmärtää kääntää kovemmalle tässä piirissä, johon kuuluvat kosteiden tilojen lisäksi IV-koneen vesipatteri (Sun Air 500 vesipatterilla) sekä ko. puolilämpimän tilan jakotukki eli ei yhtään sellaista tilaa, jossa olisi lattiapinnoitetta, joka ei kestäisi yli 30 C-asteen lämpötilaa.
Käy niinkuin minulle kävi eli Lattialämmitystä säätelevä shuntti venttiili meni jumiin.
Ei siinä oumannin EH-80 säätölaitteen lämpötilaroitin paljoa auta, koska venttiili on jumissa eikä säätölaite käännä venttiiliä.
-> Lattiaan puski yön ajan 60 asteista vettä.
Aamupaskalle mennessä ihmettelin kovasti lämmintä lattiaa -> kiireellä kiertovesipumppu kiinni.
Eikös juuri tässä tilanteessa tilanteen olisi pelastanut tuo meno tai oikeastaan mieluummin paluuvesitermostaatti joka katkoisi vesipumpun päältä pois ?
Kuka tässä oikeastaan on siis tyhmä ?
Viime talvena satuin mittailemaan MLP:ni käyntiaikoja ja ihmettelin omituista käynnin pätkimistä. No sittenhän se selvisi kun vähän pähkäilin että pintatermostaatit, jotka suojaavat shuntin rikkoutumista vastaan oli asetettu liian alas. Tästä viisastuneena laitoin ne tuolloin 45 asteeseen...kyllä sen huomaa lattian lämmöstä alle tunnissa jos sinne menee 40 asteista vettä.
Olisiko hyvä idea laittaa jokaiseen suurempaan tilaan (autotalli, varasto jne) yksi bilteman 19 euron puhallin termostaatti pienelle säädettynä. Kiertovesipumpun rikkoutuminen saattaa aiheuttaa nääs saman.
Eli kovalla pakkasella jouduin ottamaan hetkeksi (noin 15 min) pääkytkimestä sähköt pois talosta. Tämä siis sammutti kiertovesipumpun, mutta vesi jatkoi "painovoimaista" kiertoa lattialämmityspiireissä (kellari 2 kerrosta). Tämä "itsekierto" ei ollutkaan ihan samanlaista kuin pumpulla eli varaajasta (85C) tuli enemmän vettä kuin paluukierrosta, joten kiertoveden lämpötila nousi selvästi yli 55C (minulla tuo termari on 55C:ssä) ja kun laitoin sähköt päälle, niin termari sammutti samantien kiertovesipumpun.
Eli termarin pitäisi suojata lattiakiertoa liian kuumalta vedeltä, mutta tässä sähkökatkotapauksessa vaikutus voikin olla päinvastainen eli ensin kuumenee liikaa ja pidemmän poissaolon aikana toki talo kylmenee vaikka sähköt palautuvatkin, sillä kiertovesipumppu sammuu tahattomasti (minulla termarissa on sähkötaulussa kuittauspainike).
ihmettelin viime viikolla ilmavaihtokoneen tuloilmapuhaltimen pätkimistä. Asiaa tarkasteltuani huomasin, että ko. piirissä myöskin oleva iv-koneen vesipatteri oli kylmä ja myös sinne menevä tuloputki oli kylmä. Ajattelin, että vika on ko. patterin termostaatissa ja säädin termostaatin esisäätöä (koska varsinainen säätö oli jo täysillä). Mitään ei kuitenkaan heti tapahtunut. Menin sitten n. 1/2 tunnin päästä kokeilemaan ja huomasin patterin lämmenneen (ilmeisesti se pumpun termostaatti oli auennut) ja ajattelin, että tekemäni säätö oli auttanut, mutta totuushan oli kuitenkin toinen. Ei vaan "hälytyskellot" siinä vaiheessa soineet, kun en itse asiassa silloin edes koko pumpun termostaatin olemassa olosta mitään.
poksahtiko lattiaan reikä putken jäätyessä?
(lattialämmitysputket pitäisi asentaa siten että vedenpaine ei jäätymistilanteessa pääse pakkautumaan putkilenkin perälle, silloin lattia "räjähtää")
Muutoinpa tuosta voi sanoa että liika älykkyys on pahasta. Eli kiertovesipumpuksi kannataa valita tyhmä laite joka pumppaa vaikka vesi ois minkä lämpöistä. Veden kierto pitää säilyä.
Pitkän sähkökatkon varalkle pitää KV pumppu olla pistokkeellinen jolloin sitä voi käyttää agregaatilla.
ei ilmennyt ensin mitenkään. Satuin vain vilkaisemaan jakotukissa olevia virtausmittareita. Ne molemmat näyttivät nollaa. Kohta huomasin, kun vain toinen mittareista nousi, sitten kuului jostain omituista "lorinaa". Ajattelin, että jotain on nyt pielessä ja menin lämmönjakohuoneeseen, jolloin huomasin, että verkoston paine oli pudonnut nollaan. Kokeilin hieman nostaa painetta. Se hieman nousikin, mutta putosi heti takaisin nollaan. Silloin olin asiasta täysin varma. Tässä vaiheessa huoneessa ei ollut kuitenkaan mitään merkkejä vuodosta tai vedestä. Seuraavaksi menin takaisin ko. huoneeseen ja suljin jakotukissa olevat venttiilit sekä laitoin huoneeseen sähkölämmittimen (auton sisätilan lämmitin) sekä soitin putkimiehelle. Seuraavana päivänä putkimiehen löysimme vuotokohdan, kun laskimme putkeen hieman lisää vettä.
Elikkä kiertovesipumppu oman pistokkeen taakse jotta seiihen saa sähkökatkossa agregaatin.
Lisäksi pitää huomata että termostaattien toimilaitteet pitää poistaa jakotukista, ne kait yleensä on suljettuja jännitteettöminä.
-> ja siitäpä huomaamme seuraavan riskin. jos puolilämpimän tilan lämmityksessä on termostaatti, voi termostaatin tai toimilaitteen rikkoutuminenkin oll avaarallista. Eli puolilämpimät tilat on oltava ilman termostaattia.
Aggregaattia parempi varavirtalähde muuten olisi (vapaa-ajan) akku ja invertteri (esim. 300 wattinen). Bensan säilöminen kun on hankalaa pidempiä aikoja. Se yleensä vanhenee n. puolessa vuodessa, jolloin aggregaatin moottori ei välttämättä enää käynnisty. Sen sijaan akku kestää täyteen ladattuna ainakin 5 vuotta. Lisäksi ei ole melu- eikä pakokaasuongelmia. Pumppujen tehonkulutuksella esim. 60 ah:n akusta saadaan tarvittava määrä virtaa helposti 3-5 tunniksi.
Kannattaisko sen verran kattella niitä manuskoja mitä teille se laitetoimittaja tässä tapauksessa lattialämmitystoimittaja on antanut. Meillä ainakin ostettuun pakettiin kuuluin säätöurakka, jossa oli myös yhtenä osana se
PANNUHUONE!!! kaikista ratkasevin osa toimivaa järjestelmäähän se on. Itseäsi saat vaan syyttää jos omaa tyhmyyttäsi et ole säädätyttänyt järjestelmääsi ja asetukset ovat vinkuintian arvoilla jossa lämpötila ei koskaan laske alle 10 asteen.
Itseäsi saat ainoastaan syyttää kun piikkailet lattiaasi auki.
ps. aika noloa mennä sähkölattialämmitysen kannattana kirjoittamaan tälläistä provoa.
eikä voi vaatia maallikolta niin paljon tietämystä ja osaamista. Olisi kuulunut asentajien säätää asennusvaiheessa, mutta eivätpähän hekään huomanneet asiaa. Sitä paitsi olen lukenut ne manuaalit moneen kertaan. A) joko en asiaa sieltä tajunnut tai B) sitä ei ole ollenkaan manuaaleissa mainittu.
Olen käynyt tarkistelemassa lämmityksen useita kertoja viime viikkojen aikana. Tiedän, että moni ei käy siellä lämmönjakohuoneessa läheskään niin usein.
Kyllä tämä korjaus menee urakoitsijan antamaan takuuseen, joka on vielä voimassa, kun vasta vuosi on talossa asuttu.
Ei sitä koko lattiaa tarvitse piikata jos yhdessä kohtaa on vaurio.
Olen nähnyt vastaavia tapauksia rakennusvaiheessa ja näissä tapauksissa piikattiin putki näkösälle ja poistettiin vaurioitunut putki ja liitettiin uusi putkenpätkä tilalle ja 100 varmasti kestää sen mitä ehyt putkikin jos työ tehdään kunnolla.
Mitenkä lienee lattiaan tuleva liitoksen luvallisuus on.Eihän muoviputkea voi korjata muuten kuin kuteri liittimillä joita ei saisi panna valuun.
löytyy liitososa, joka kestää paremmin kuin itse putki. Sen voi huoletta pistää valuun.
saako ? Meillähän on lopputarkastuskin vielä tekemättä. Mitähän se rakennustarkastajasetä sanoo, jos lattialämmitysputkissa on liitoksia valussa ?
Periaatteessa se jatko pitäisi jättää pois valusta. Sehän toki onnistuu helposti, eli jatkokohdan ympärillä lattiaan jätetään reikä, joka peitetään vaikka pellin palalla.
Toisaalta taas nuo jatkoliittimet tosiaankin kestävät ainakin sen mitä putkikin, ja jahka vuotamattomuus on varmistettu, voi - omalla vastuulla tietenkin - reiän valaa umpeen.
Niin, ja Uponorillakin on jatkokappaleita lattialämmitysputkilleen, ja periaatteessa kaikille muoviputkille löytyy liittimiä valmistajaan katsomatta. Melko samoja putkikokojahan nuo käyttävät.
Tuo kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Silloinhan liitos olisi myös helppo korjata, jos se myöhemmin alkaisi vuotamaan.
a) Antaa vakuutusyhtiön maksaa koko lattian uusiminen valuineen kaikkineen.
b) Asentaa sähkölämmityskelmut vanhan valun päälle.
c) asentaa vesilämmityspatterit kyseiseen tilaan
d) asentaa sähkölämmityspatterit kyseiseen tilaan
c) roilota aikaisenpaa harvenpaan lämmitysputkea lattiaan koska ei se lämmitystarve suurikaan ole.
Entäs jos ei tekisi lattialle mitään. Sulkee vaan rikkimenneen piirin (niin kuin tällä hetkellä on tehty) ja lisää ulkoseinälle sähköpatterin, jossa on termostaatti ja jolla huoneen lämpö pidetään sopivana yhdessä vielä toimivan lattialämmityspiirin kanssa. Vai voisiko rikki menneestä piiristä lattiaan joutunut kuitenkin melko vähäinen vesimäärä aiheuttaa homeongelman ? Lattia on pinnoittamaton betonilattia, joten luulisi, että se kuivuu -nimittäin onhan uusi juuri valettukin lattia ensin märkä. Sanokaa te asiantuntijat miten asia tältä kannalta ottaen on ? Lattian alla on sepeliä ja huone on perustettu viettävälle kalliolle.
Käsittääkseni vakutuusyhtiö, joka korvaa on LVI-urakoitsijan, koska urakoitsija joutuu korjaamaan tämän takuuseen. Asiasta on jo urakoitsijan kanssa puhuttu.
...vaan piikkaisin sen vuotokohdan esiin, korjaisin ja valaisin umpeen. Ihan standardimenettely, eikä edes erityisen hankala nyt kun vuotokohdankin olette jo paikantaneet.
Eritysesti *en* jättäisi lattiaan rikkinäistä lämmityspiiriä, koska ei sitä myöhemmin enää kukaan muista korjata tai kertoa seuraavalle omistajalle.
Ehdottomasti paras olisi vaatia piikkaus & korjaus lattialämpöön.
Mutta jos päädytään jättämään vanha piiri pois käytöstä kannataa putket katkaista ja tulpata jakotukilta ettei tulevaisuudessa satu moguja.
Voitko kertoa kiertovesipumpun merkin ja mallin?
Ettei vaan itelläkin ole semmoinen pirulainen!
(meillä on joku perus ~70W Danfoss)
Se termari on pakollinen ?.Sen kun sijoitaa tarpeeki kauvas pumpusta niin se jopa voi toimia.Mielestäni se on täysin tarpeeton.
Automatiikassa on yleesä yläraja jonka voi asetaa oikeaan arvoon joka on noin 45-50 astetta.Pumppusi on todennäköisesti Grunfors.
Ei kai sen pumpun merkillä ole väliä. Sama olisi tapahtunut muillakin pumpuilla. Syyllinen oli se termostaatti, eikä sekään sinänsä, vaan se termostaatin säätö. Se kun oli säädetty 30-asteeseen. Lämmönjakohuoneessa on aika lämmin, joten termostaatti kai jäähtyy aika hitaasti, jolloin sen tilan vaihtuminen voi viedä suhteellisen pitkän ajan, mikä tarkoittaa sitä, että pumppu voi olla melko pitkäänkin poissa päältä sen jälkeen, kun termostaatti sen katkaisee. Pumppua ei minusta voi tässä syyttää.
Luulin että siinä kv pumpussa oli suojatermostaatti sisäänrakennettuna, siksi kysyin sen merkkiä.
- raksaaja
Se termostaatti on erillinen suurin piirtein ison tulitikkuaskin kokoinen rasia (päällä säädin) ja se on kiinnitetty menovesiputkeen n. 30 - 60 cm:n päähän lämmönjakokeskuksesta. Siitä menee sähköjohto pumpulle eli termari siis kytkee pumpun päälle ja pois.
On tosi hieno nämä Suomalaisten maalämpöpummppujen kehujat. Eihän tietysti ruottalaiset voi tietää mitään maalämpöpumppujen valmistuksesta, kun niillä on vasta 40 vuoden kokemus asiasta ja suomalaisilla jo 10 vuoden kokemus ;)
En jaksanut kaikkea lukea mutta tässä jotain.
Termostaatti pitää olla aina lattialämmitysjärjestelmissä. Mikäli säätölaitteet
kyykähtävät kaukolämpölaitteista menee lattiaan
pahihimmassa tapauksessa SATA asteinen vesi.
Voi olla että putket sulavat vai mitä.
Sama koskee myös öljy ja varaavaien sähkökattiloiden osalta.
Maalämpöpumput eivät kykene lämmittämään vettä niin kuumaksi että ne sulavat.
Aloittajan tapauksessa kyseessä on termostaatin asettelu virhe. Lämpotila pitää asettaa 50 asteeseen. On ymmärretty väärin menoveden lämpötila ja lattiamateriaalin maksimi PINTALÄMPÖTILA.