Jumalat ovat kuolleet, mutta jumalat elävät

En siis ymmärrä, miten tämä sinun juttusi liittyi minun aikaisempaan. Nietzsche kirjoitti johonkin teokseensa, että 'Jumala on kuollut'. Se onkin likipitäen ainoa, mitä hänestä tiedän, kirjoja en ole lukenut. En tiedä, mitä hän sillä tarkoitti, oliko tämä jumalan kuolema fyysinen vai tapahtuiko se jonkun mielessä, en tiedä, oliko tämä jumala kristitty, muslimi, hindu tai jotain muuta, enkä tiedä, oliko tämä yksi jumala vai kaikki jumaluudet, tuskin kukaan osaa antaa eksaktia vastausta näin jälkeenpäin. Nietzschen mahdollisiin persoonallisuushäiriöihin en ota kantaa, mutta sen tiedän, että jumalien kieltäjistä kerrotaan jälkeenpäin mitä erinäisempiä tarinoita.

Itse tarkoitin näillä Jumalien kuolemilla, että ihminen on nyt saavuttanut sen älyllisen tason, jolloin ihminen voi ottaa itselleen paikan Jumalien tilalla, Jumalien kuolemat avaavat jumalille tilaisuuden luoda, tuhota tai korjata. Ehkä sitä voi kutsua yli-ihmiseksi, mutta määritelmä on erilainen kuin Nietzschellä (jos se on niin kuin sinä kirjoitit). Nyt on jumalan eli yli-ihmisen vuoro näyttää taitonsa. Jos ihmiset onnistuvat pääsemään eroon ahneudestaan, tulos saattaa olla hyväkin. Tässä vaiheessa yli-ihminen luulee vielä olevansa luonnon yläpuolella, mutta kuten hitaasti alkaa vaikuttamaan, luonto osaa antaa myös takaisin.

hooass kirjoitti:

En siis ymmärrä, miten tämä sinun juttusi liittyi minun aikaisempaan. Nietzsche kirjoitti johonkin teokseensa, että 'Jumala on kuollut'. Se onkin likipitäen ainoa, mitä hänestä tiedän, kirjoja en ole lukenut. En tiedä, mitä hän sillä tarkoitti, oliko tämä jumalan kuolema fyysinen vai tapahtuiko se jonkun mielessä, en tiedä, oliko tämä jumala kristitty, muslimi, hindu tai jotain muuta, enkä tiedä, oliko tämä yksi jumala vai kaikki jumaluudet, tuskin kukaan osaa antaa eksaktia vastausta näin jälkeenpäin. Nietzschen mahdollisiin persoonallisuushäiriöihin en ota kantaa, mutta sen tiedän, että jumalien kieltäjistä kerrotaan jälkeenpäin mitä erinäisempiä tarinoita.

Itse tarkoitin näillä Jumalien kuolemilla, että ihminen on nyt saavuttanut sen älyllisen tason, jolloin ihminen voi ottaa itselleen paikan Jumalien tilalla, Jumalien kuolemat avaavat jumalille tilaisuuden luoda, tuhota tai korjata. Ehkä sitä voi kutsua yli-ihmiseksi, mutta määritelmä on erilainen kuin Nietzschellä (jos se on niin kuin sinä kirjoitit). Nyt on jumalan eli yli-ihmisen vuoro näyttää taitonsa. Jos ihmiset onnistuvat pääsemään eroon ahneudestaan, tulos saattaa olla hyväkin. Tässä vaiheessa yli-ihminen luulee vielä olevansa luonnon yläpuolella, mutta kuten hitaasti alkaa vaikuttamaan, luonto osaa antaa myös takaisin.

Noniin, nyt pääsin paremmin ajatuksestasi kiinni. Minä kritisoinkin Nietzscheä, enkä sinua. Sinua kritisoin sen pohjalta, millaisen käsityksen olen Nietzschestä saanut.

"Itse tarkoitin näillä Jumalien kuolemilla, että ihminen on nyt saavuttanut sen älyllisen tason, jolloin ihminen voi ottaa itselleen paikan Jumalien tilalla, Jumalien kuolemat avaavat jumalille tilaisuuden luoda, tuhota tai korjata."

Eli ainakin osittain samaa, kuin Nietzsche. Ihmisellä on valta käyttää älyään, mutta aina täytyy muistaa se, että minkä vuoksi sitä käyttää.
Kant sanoisi ehkä tässä kohtaa, että kun ihminen ottaa itselleen Jumalan aseman, hän käyttää älyään pystyäkseen toimimaan loogisesti epäloogisten päämäärien vuoksi.

Tätä ei Nietzsche koskaan ymmärtänyt. Nietzschen mukaan aidosti loogista päämäärää ei ole olemassa.

Ihminen on luonnon armoilla ja ennen kaikkea osa luontoa. Siksi ihmisen tulee toimia luonnon mukaan.
Minä olen sitä mieltä, että jokaisen ihmisen tulee saada ymmärtää luontoa/maailmaa iselleen ominaisella tavalla ja samalla kunnioittaen toisten tapoja.
Eikä niin, että kieltäisimme luonnon ja maailman tosiasiat, ja loisimme itse itsellemme toimintaperusteet.
Sillä silloin, kun toimintaperusteet on luotu kieltämällä jotain tosiasioita, on todellakin luotu jotain. Nimittäin on luotu juuri sitä, mitä samalla väitetään pahaksi ja täten ristiriitainen kuva maailmasta.

Minä kutsun Jumalan mukaan elämistä luonnon ja todellisuuden mukaan elämiseksi.
Silloin, kun Jumala on kuollut, on kuollut totuus.

Nietzsche kuitenkin uskoi, että mitään loogista todellisuutta ei ole, jonka mukaan tulisi elää.
Hän uskoi, että Jumalat ovat toisten ihmisten luomia ajattelua rajoittavia tekijöitä.
Tällöin hän joutui ristiriitaan, sillä hänen logiikkansa mukaan toisten ihmisten ajattelun rajoittaminen on väärin, mutta oman ajattelun rajoittaminen oikein.
Ja kuitenkin toisten ihmisten ajattelun rajoittamisen perustana on omien ajatusten rajoittaminen.

Onko ihminen siis todella yli-ihminen, kun hän valehtelee itselleen? Mielestäni hän on ainoastaan väärässä.

"Jumala on kuollut"- ajatuksen suurin virhe on mielestäni se, että se väittää kristinuskon olevan sama aate, kuin mitä kirkoissa opetetaan. Siitä huolimatta, että Raamattu varoittaa kirkoista ja huomauttaa, että sieltä suunnalta tulee pelkkää valhetta ja pahuutta.
Raamattu huomauttaa, että kirkot vääristelevät totuutta. Ja ennustaa kaiken etukäteen.

Kirkoilla on sama ideologia, kuin mitä on millä tahansa poliittisella aatteella. Täytyy muistaa, että kaikki sosiaaliset ja yhteiskunnalliset järjestelmät ovat pelkästään poliittisia ja niiden ainoa tarkoitus on aina poikkeuksetta johdattaa ihmisiä pois totuudesta.
Siten, kun Nietzsche kieltää luonnollisen loogisen totuuden, hän oikeastaan samalla jää uskomaan niihin vihaamiinsa ihmisestä riippuviin uskontoihin.

Eli yli-ihmis-ajattelu on niin sanoakseni itsensä kumoava filosofia. Sillä mitä väliä on oikeastaan sillä, mitä ihmiset ovat koko olemassaolonsa ajan pää-asiassa tehneet; korvanneet vanhoja valheita uusilla valheilla, jotta voisivat paeta itsessään olevaa heikkoutta, jonka vanha valhe on heissä paljastanut.
Maailma ei tule koskaan kehittymään, sillä ihmiset ovat aina yhtä heikkoja pahuudelle. Ehkä vain jopa heikompia.
Yli-ihmisajattelu kieltää sen, että voitaisiin luoda jokin uskomus, tai oppi, mitä seurata sokeasti, sillä sen mukaan tuo oppi on aina ihmisestä lähtöisin ja väärin tarkoitusperin luotu.
Samalla se kieltää sen, että luonnollista totuutta olisi ollenkaan olemassa ja siten väittää, että totuuden on riiputtava ainoastaan ihmisen luomista saduista.
Ymmärrän Nietzscheä, mutta olen sitä mieltä, että tavoitteenani on ymmärtää maailmaa, eikä käyttää sitä hyväksi epäloogisin perustein.

Mutta nietzschen ajattelu lähtee aina siitä, että hänen minuutensa oli heikko, jos sitä oli ollenkaan ja hän pyrkii oikeuttamaan itselleen identiteettiä.
Hä pyrki oikeuttamaan oman tapansa ymmärtää maailmaa ja hän pyrki oikeuttamaan itselleen vapaan ajattelun...

"Tässä vaiheessa yli-ihminen luulee vielä olevansa luonnon yläpuolella, mutta kuten hitaasti alkaa vaikuttamaan, luonto osaa antaa myös takaisin."

Luonto ei anna takaisin, mutta jos ihminen sulkee silmänsä totuudelta ja kadottaa siten yhteyden muuhun luontoon, poistaa hän itsensä totuuden ja olemassaolon piiristä.
Itsensä poistaminen on kuitenkin henkilökohtainen tapahtuma ja jokainen tekee sen itse valitsemalla valehtelun ymmärtämisen sijaan.


Tieteen tarkoitus on ymmärtää maailmaa, samoin kuin uskonnon, mutta kun tiedettä opetetaan koulussa, tai uskontoa kirkossa, on käännyttykin
todellisuuden vastaiseen ajatteluun.
Sillä opetus tapahtuu aina jonkun epäloogisen ja luonnottoman tekijän puolesta.

Kant sanoi mielestäni hienosti puhuessaan loogisesta toiminnasta epäloogisin perustein.

Saviola kirjoitti:

Noniin, nyt pääsin paremmin ajatuksestasi kiinni. Minä kritisoinkin Nietzscheä, enkä sinua. Sinua kritisoin sen pohjalta, millaisen käsityksen olen Nietzschestä saanut.

"Itse tarkoitin näillä Jumalien kuolemilla, että ihminen on nyt saavuttanut sen älyllisen tason, jolloin ihminen voi ottaa itselleen paikan Jumalien tilalla, Jumalien kuolemat avaavat jumalille tilaisuuden luoda, tuhota tai korjata."

Eli ainakin osittain samaa, kuin Nietzsche. Ihmisellä on valta käyttää älyään, mutta aina täytyy muistaa se, että minkä vuoksi sitä käyttää.
Kant sanoisi ehkä tässä kohtaa, että kun ihminen ottaa itselleen Jumalan aseman, hän käyttää älyään pystyäkseen toimimaan loogisesti epäloogisten päämäärien vuoksi.

Tätä ei Nietzsche koskaan ymmärtänyt. Nietzschen mukaan aidosti loogista päämäärää ei ole olemassa.

Ihminen on luonnon armoilla ja ennen kaikkea osa luontoa. Siksi ihmisen tulee toimia luonnon mukaan.
Minä olen sitä mieltä, että jokaisen ihmisen tulee saada ymmärtää luontoa/maailmaa iselleen ominaisella tavalla ja samalla kunnioittaen toisten tapoja.
Eikä niin, että kieltäisimme luonnon ja maailman tosiasiat, ja loisimme itse itsellemme toimintaperusteet.
Sillä silloin, kun toimintaperusteet on luotu kieltämällä jotain tosiasioita, on todellakin luotu jotain. Nimittäin on luotu juuri sitä, mitä samalla väitetään pahaksi ja täten ristiriitainen kuva maailmasta.

Minä kutsun Jumalan mukaan elämistä luonnon ja todellisuuden mukaan elämiseksi.
Silloin, kun Jumala on kuollut, on kuollut totuus.

Nietzsche kuitenkin uskoi, että mitään loogista todellisuutta ei ole, jonka mukaan tulisi elää.
Hän uskoi, että Jumalat ovat toisten ihmisten luomia ajattelua rajoittavia tekijöitä.
Tällöin hän joutui ristiriitaan, sillä hänen logiikkansa mukaan toisten ihmisten ajattelun rajoittaminen on väärin, mutta oman ajattelun rajoittaminen oikein.
Ja kuitenkin toisten ihmisten ajattelun rajoittamisen perustana on omien ajatusten rajoittaminen.

Onko ihminen siis todella yli-ihminen, kun hän valehtelee itselleen? Mielestäni hän on ainoastaan väärässä.

"Jumala on kuollut"- ajatuksen suurin virhe on mielestäni se, että se väittää kristinuskon olevan sama aate, kuin mitä kirkoissa opetetaan. Siitä huolimatta, että Raamattu varoittaa kirkoista ja huomauttaa, että sieltä suunnalta tulee pelkkää valhetta ja pahuutta.
Raamattu huomauttaa, että kirkot vääristelevät totuutta. Ja ennustaa kaiken etukäteen.

Kirkoilla on sama ideologia, kuin mitä on millä tahansa poliittisella aatteella. Täytyy muistaa, että kaikki sosiaaliset ja yhteiskunnalliset järjestelmät ovat pelkästään poliittisia ja niiden ainoa tarkoitus on aina poikkeuksetta johdattaa ihmisiä pois totuudesta.
Siten, kun Nietzsche kieltää luonnollisen loogisen totuuden, hän oikeastaan samalla jää uskomaan niihin vihaamiinsa ihmisestä riippuviin uskontoihin.

Eli yli-ihmis-ajattelu on niin sanoakseni itsensä kumoava filosofia. Sillä mitä väliä on oikeastaan sillä, mitä ihmiset ovat koko olemassaolonsa ajan pää-asiassa tehneet; korvanneet vanhoja valheita uusilla valheilla, jotta voisivat paeta itsessään olevaa heikkoutta, jonka vanha valhe on heissä paljastanut.
Maailma ei tule koskaan kehittymään, sillä ihmiset ovat aina yhtä heikkoja pahuudelle. Ehkä vain jopa heikompia.
Yli-ihmisajattelu kieltää sen, että voitaisiin luoda jokin uskomus, tai oppi, mitä seurata sokeasti, sillä sen mukaan tuo oppi on aina ihmisestä lähtöisin ja väärin tarkoitusperin luotu.
Samalla se kieltää sen, että luonnollista totuutta olisi ollenkaan olemassa ja siten väittää, että totuuden on riiputtava ainoastaan ihmisen luomista saduista.
Ymmärrän Nietzscheä, mutta olen sitä mieltä, että tavoitteenani on ymmärtää maailmaa, eikä käyttää sitä hyväksi epäloogisin perustein.

Mutta nietzschen ajattelu lähtee aina siitä, että hänen minuutensa oli heikko, jos sitä oli ollenkaan ja hän pyrkii oikeuttamaan itselleen identiteettiä.
Hä pyrki oikeuttamaan oman tapansa ymmärtää maailmaa ja hän pyrki oikeuttamaan itselleen vapaan ajattelun...

"Tässä vaiheessa yli-ihminen luulee vielä olevansa luonnon yläpuolella, mutta kuten hitaasti alkaa vaikuttamaan, luonto osaa antaa myös takaisin."

Luonto ei anna takaisin, mutta jos ihminen sulkee silmänsä totuudelta ja kadottaa siten yhteyden muuhun luontoon, poistaa hän itsensä totuuden ja olemassaolon piiristä.
Itsensä poistaminen on kuitenkin henkilökohtainen tapahtuma ja jokainen tekee sen itse valitsemalla valehtelun ymmärtämisen sijaan.


Tieteen tarkoitus on ymmärtää maailmaa, samoin kuin uskonnon, mutta kun tiedettä opetetaan koulussa, tai uskontoa kirkossa, on käännyttykin
todellisuuden vastaiseen ajatteluun.
Sillä opetus tapahtuu aina jonkun epäloogisen ja luonnottoman tekijän puolesta.

Kant sanoi mielestäni hienosti puhuessaan loogisesta toiminnasta epäloogisin perustein.

Minä en ala kritoisoimaan ketään, en erityisesti niitä, joiden ajatusmaailmasta en tiedä mitään. Omia ajatuksiani kyllä puolustan. Mielestäni ihminen, joka pystyy muodostamaan omia ajatusketjujaan, on lähempänä Totuutta kuin se, joka vain turvautuu aikaisempiin sanottuun. Monet ajattelijat ovat sanoneet monta kaunista, mutta sulkiessaan nämä kaikki mielestään ja etsiessään Totuutta ihmisen tilanne helpottuu. Täten se, minkä ihminen ajatuksillaan muovaa, on ainoa Totuus. Minä itse ainakin toimin näin. Totuus ei saa ikinä olla Lopullinen Totuus, sillä Totuudelle täytyy antaa mahdollisuus kehittyä.

On oikein, että viimeistään nyt ihminen tajuaa ottaa vallan pois Jumalilta. Kukaan muu kuin ihminen ei pysty ohjaamaan Maata kohti parempaa tulevaisuutta. Olen kanssasi erittäinkin samaa mieltä, että ihminen on vain osa luontoa. Se on tosiasia. Mutta sinä puhut luonnon ja maailman tosiasioista kieltämisestä, mitähän ne mahtavat olla?

Totuus on, että kaikki Jumalat ovat kuolleet. Tietenkin voidaan väittää, että Jumalat ovat olemassa, koska niistä puhutaan ja niille on oma sanakin, mutta kuka pystyy rehellisesti väittämään, että Joulupukkia olisi olemassa, vaikka sillekin on oma sanansa ja sitä kerrotaan totuutena pienille lapsille. Jumalat täytyy tappaa, jotta ihminen pystyy tajuamaan olevansa osa luontoa ja olevansa vastuussa siitä, mitä ympärillään tapahtuu. Kun Jumalat ovat kuolleet, on mahdollisuus löytää Totuus. Kun Jumalat ovat kuolleet, ihminen kykenee ottamaan vastuun teoistaan.

hooass kirjoitti:

Minä en ala kritoisoimaan ketään, en erityisesti niitä, joiden ajatusmaailmasta en tiedä mitään. Omia ajatuksiani kyllä puolustan. Mielestäni ihminen, joka pystyy muodostamaan omia ajatusketjujaan, on lähempänä Totuutta kuin se, joka vain turvautuu aikaisempiin sanottuun. Monet ajattelijat ovat sanoneet monta kaunista, mutta sulkiessaan nämä kaikki mielestään ja etsiessään Totuutta ihmisen tilanne helpottuu. Täten se, minkä ihminen ajatuksillaan muovaa, on ainoa Totuus. Minä itse ainakin toimin näin. Totuus ei saa ikinä olla Lopullinen Totuus, sillä Totuudelle täytyy antaa mahdollisuus kehittyä.

On oikein, että viimeistään nyt ihminen tajuaa ottaa vallan pois Jumalilta. Kukaan muu kuin ihminen ei pysty ohjaamaan Maata kohti parempaa tulevaisuutta. Olen kanssasi erittäinkin samaa mieltä, että ihminen on vain osa luontoa. Se on tosiasia. Mutta sinä puhut luonnon ja maailman tosiasioista kieltämisestä, mitähän ne mahtavat olla?

Totuus on, että kaikki Jumalat ovat kuolleet. Tietenkin voidaan väittää, että Jumalat ovat olemassa, koska niistä puhutaan ja niille on oma sanakin, mutta kuka pystyy rehellisesti väittämään, että Joulupukkia olisi olemassa, vaikka sillekin on oma sanansa ja sitä kerrotaan totuutena pienille lapsille. Jumalat täytyy tappaa, jotta ihminen pystyy tajuamaan olevansa osa luontoa ja olevansa vastuussa siitä, mitä ympärillään tapahtuu. Kun Jumalat ovat kuolleet, on mahdollisuus löytää Totuus. Kun Jumalat ovat kuolleet, ihminen kykenee ottamaan vastuun teoistaan.

"Minä en ala kritoisoimaan ketään, en erityisesti niitä, joiden ajatusmaailmasta en tiedä mitään."

En minäkään ala kritisoimaan, ellen ymmärrä olevani erimieltä tuon toisen kanssa.

"Mielestäni ihminen, joka pystyy muodostamaan omia ajatusketjujaan, on lähempänä Totuutta kuin se, joka vain turvautuu aikaisempiin sanottuun."

Niinhän se on. Olen itse miettinyt asioita ties kuinka pitkään ja sitten huomasin, että useat filosofit mm. Wittgenstein, käsittelivät samaa kohdetta, kuin minäkin ja tulivat hyvin samoihin päätelmiin.
Se, miksi lainaan jotakuta filosofia, johtuu siitä, että niin sanomasta tulee selkeämpi. Joku on jo sanonut jotain niin hyvin, etten voisi sitä paremmin sanoa...
Tietysti en ole kenenkään filosofin kanssa täysin samaa mieltä. Minulla on joitain käsityseroja esim. Wittgensteinin kanssa, johtuen siitä, että tunnen maailmankaikkeuden fysiikkaa paremmin, kuin hän tunsi.

Mielestäni kuitenkin on otettava huomioon se tosiseikka, että monilla filosofeilla oli psyykkisiä ongelmia, joiden kanssa painiskelu näkyy huomattavissa määrin heidän filosofiassaan (ja useimmiten ainoastaan parantaen heidän filosofiaansa).
Ehkä laadukasta filosofiaa olisi mahdotonta harjoittaakkaan ilman henkilökohtaisia ongelmia, jotka pakottavat ajattelemaan ja etsimään kasvotonta vihollista.

"Täten se, minkä ihminen ajatuksillaan muovaa, on ainoa Totuus."

Niin, maailman, totuuden ymmärtäminen tavoite ja totuuden mukaan toimiminen. Mutta täytyy huomata, että ajatukset ovat pelkästään jonkin maailman kuvaus, eivät välttämättä totuus. Kuvaa ei kannata uskoa, kuten seuraavassa toteatkin.

"Totuus ei saa ikinä olla Lopullinen Totuus, sillä Totuudelle täytyy antaa mahdollisuus kehittyä."

Minä ajattelen myös tuollatavalla. Ajattelen, että kyse on totuuden ymmärtämisestä. Jos päätyy siihen, että jokin on jollain lailla, on lopettanut ajattelemisen ja paennut todellisuutta.


"Mutta sinä puhut luonnon ja maailman tosiasioista kieltämisestä, mitähän ne mahtavat olla?"

Selviää seuraavasta lainauksestani.

"On oikein, että viimeistään nyt ihminen tajuaa ottaa vallan pois Jumalilta."

Jumalilta on ehkä otettu valta pois, mutta eikö se valta otettu Jumalilta juuri silloin, kun kirkko määritteli, mikä on totuus?
Kirkko on ihmisen luomus. Heidän valtansa perustui teitynlaiseen kusetukseen, missä tieteiden harjoittaminen oli rikollista.

Yhtälailla tällaisia kutsumiasi Jumalia ovat kommunismi, fasismi, demokratia ja mitä pahimpana kapitalismi.
Nämä ovat sellaisia, mitä kutsut Jumalaksi ja ne ovat hyvin voimissaan ja kapitalismi ja demokratia vain voimistuvat.
Niiden nimeen järjenkäyttö on kiellettyä ja ajattelun rajoittaminen on jopa laajalti hyväksyttyä.
Ennen kuin kaikki poliittiset aatteet ovat kuolleet, "Jumalat" eivät kuole.

"mutta kuka pystyy rehellisesti väittämään, että Joulupukkia olisi olemassa, vaikka sillekin on oma sanansa ja sitä kerrotaan totuutena pienille lapsille."

Tietyllä tapaa joulupukki on olemassa, se on olemassa ihmisten mielissä. Kuitenkaan ei ole sellaista loogista oliota, kuin joulupukki.
Samalla lailla on olemassa myös valtioita. Valtio on joulupukin tasoinen ajatus, ajatus, jolla ei ole vastinetta todellisuudessa.
Valtioita ei olisi ilman ihmisiä. Pelkkiä "jumaliasi" siis kaikki valtiot.
Ajatuksia, joihin uskotaan ja joiden puolesta tehdään paljon pahaa. Niihin turvataan ja niiden avulla tehdään itsestä vastuuttomia ja oikeutetaan sairaimmatkin teot.

Voisin sanoakin, että kaikki maailman ihmiset, jotka uskovat johonkin valtioon, tai politiikkaan, ovat homoseksuaaleja raiskaajia. Ja syyllisiä kaikkiin kirkon tekemiin väkivaltatekoihin ja muihin hirveyksiin.


"olevansa vastuussa siitä, mitä ympärillään tapahtuu"

Jokainen on vastuussa omista valinnoistaan, minä ajattelen.

"Kun Jumalat ovat kuolleet, ihminen kykenee ottamaan vastuun teoistaan."

Olen sitä mieltä, että "jumalat" kuolevat vasta sen jälkeen, kun ihminen oppii rakastamaan totuutta.
"Jumalat" ovat pahuuden ruumiillistuma maanpäällä(joulupukkia lukuunottamatta :) ) ja niin pitkään, kuin ihmisissä on heikkoutta, ilmenee se heikkous yhteiskunnassa ja ajaa ja pakottaa ne heikkouden valtaan velvollisuuksien avulla, jotka eivät siihen ilman yhteiskuntaa joutuisi.

Näin samalla seurailin Nietzsceheä. Edelleen olen sitä mieltä, että hän teki virheitä, mutta joissain asioissa olen samaa mieltä, kuten tästä viestistä ilmenee.
Nietzsche puhui paljon siitä, kuinka yhteiskunnassa olevat "jumalat" käyttävät velvollisuuksia hyväkseen, manipuloidakseen ihmisten omantunnon noudattelemaan saatanan tahtoa.

Nietzsche puhui siitä, kuin hän kärsi omantunnontuskia vastustaessaan manipuloitua omaatuntoaan.

Olen samaa mieltä Nietzschen kanssa, että kirkot ovat luoneet opin, joka puhuu Jumalista, mutta tekee pahaa.
Mutta täsmälleen samaa mieltä olen Raamatun kanssa, jossa ilmoitetaan kaikki ehkäpä nerokkaimmin ja jopa etukäteen, ennen, kuin mitään oli vielä tapahtunut.

Saviola kirjoitti:

"Minä en ala kritoisoimaan ketään, en erityisesti niitä, joiden ajatusmaailmasta en tiedä mitään."

En minäkään ala kritisoimaan, ellen ymmärrä olevani erimieltä tuon toisen kanssa.

"Mielestäni ihminen, joka pystyy muodostamaan omia ajatusketjujaan, on lähempänä Totuutta kuin se, joka vain turvautuu aikaisempiin sanottuun."

Niinhän se on. Olen itse miettinyt asioita ties kuinka pitkään ja sitten huomasin, että useat filosofit mm. Wittgenstein, käsittelivät samaa kohdetta, kuin minäkin ja tulivat hyvin samoihin päätelmiin.
Se, miksi lainaan jotakuta filosofia, johtuu siitä, että niin sanomasta tulee selkeämpi. Joku on jo sanonut jotain niin hyvin, etten voisi sitä paremmin sanoa...
Tietysti en ole kenenkään filosofin kanssa täysin samaa mieltä. Minulla on joitain käsityseroja esim. Wittgensteinin kanssa, johtuen siitä, että tunnen maailmankaikkeuden fysiikkaa paremmin, kuin hän tunsi.

Mielestäni kuitenkin on otettava huomioon se tosiseikka, että monilla filosofeilla oli psyykkisiä ongelmia, joiden kanssa painiskelu näkyy huomattavissa määrin heidän filosofiassaan (ja useimmiten ainoastaan parantaen heidän filosofiaansa).
Ehkä laadukasta filosofiaa olisi mahdotonta harjoittaakkaan ilman henkilökohtaisia ongelmia, jotka pakottavat ajattelemaan ja etsimään kasvotonta vihollista.

"Täten se, minkä ihminen ajatuksillaan muovaa, on ainoa Totuus."

Niin, maailman, totuuden ymmärtäminen tavoite ja totuuden mukaan toimiminen. Mutta täytyy huomata, että ajatukset ovat pelkästään jonkin maailman kuvaus, eivät välttämättä totuus. Kuvaa ei kannata uskoa, kuten seuraavassa toteatkin.

"Totuus ei saa ikinä olla Lopullinen Totuus, sillä Totuudelle täytyy antaa mahdollisuus kehittyä."

Minä ajattelen myös tuollatavalla. Ajattelen, että kyse on totuuden ymmärtämisestä. Jos päätyy siihen, että jokin on jollain lailla, on lopettanut ajattelemisen ja paennut todellisuutta.


"Mutta sinä puhut luonnon ja maailman tosiasioista kieltämisestä, mitähän ne mahtavat olla?"

Selviää seuraavasta lainauksestani.

"On oikein, että viimeistään nyt ihminen tajuaa ottaa vallan pois Jumalilta."

Jumalilta on ehkä otettu valta pois, mutta eikö se valta otettu Jumalilta juuri silloin, kun kirkko määritteli, mikä on totuus?
Kirkko on ihmisen luomus. Heidän valtansa perustui teitynlaiseen kusetukseen, missä tieteiden harjoittaminen oli rikollista.

Yhtälailla tällaisia kutsumiasi Jumalia ovat kommunismi, fasismi, demokratia ja mitä pahimpana kapitalismi.
Nämä ovat sellaisia, mitä kutsut Jumalaksi ja ne ovat hyvin voimissaan ja kapitalismi ja demokratia vain voimistuvat.
Niiden nimeen järjenkäyttö on kiellettyä ja ajattelun rajoittaminen on jopa laajalti hyväksyttyä.
Ennen kuin kaikki poliittiset aatteet ovat kuolleet, "Jumalat" eivät kuole.

"mutta kuka pystyy rehellisesti väittämään, että Joulupukkia olisi olemassa, vaikka sillekin on oma sanansa ja sitä kerrotaan totuutena pienille lapsille."

Tietyllä tapaa joulupukki on olemassa, se on olemassa ihmisten mielissä. Kuitenkaan ei ole sellaista loogista oliota, kuin joulupukki.
Samalla lailla on olemassa myös valtioita. Valtio on joulupukin tasoinen ajatus, ajatus, jolla ei ole vastinetta todellisuudessa.
Valtioita ei olisi ilman ihmisiä. Pelkkiä "jumaliasi" siis kaikki valtiot.
Ajatuksia, joihin uskotaan ja joiden puolesta tehdään paljon pahaa. Niihin turvataan ja niiden avulla tehdään itsestä vastuuttomia ja oikeutetaan sairaimmatkin teot.

Voisin sanoakin, että kaikki maailman ihmiset, jotka uskovat johonkin valtioon, tai politiikkaan, ovat homoseksuaaleja raiskaajia. Ja syyllisiä kaikkiin kirkon tekemiin väkivaltatekoihin ja muihin hirveyksiin.


"olevansa vastuussa siitä, mitä ympärillään tapahtuu"

Jokainen on vastuussa omista valinnoistaan, minä ajattelen.

"Kun Jumalat ovat kuolleet, ihminen kykenee ottamaan vastuun teoistaan."

Olen sitä mieltä, että "jumalat" kuolevat vasta sen jälkeen, kun ihminen oppii rakastamaan totuutta.
"Jumalat" ovat pahuuden ruumiillistuma maanpäällä(joulupukkia lukuunottamatta :) ) ja niin pitkään, kuin ihmisissä on heikkoutta, ilmenee se heikkous yhteiskunnassa ja ajaa ja pakottaa ne heikkouden valtaan velvollisuuksien avulla, jotka eivät siihen ilman yhteiskuntaa joutuisi.

Näin samalla seurailin Nietzsceheä. Edelleen olen sitä mieltä, että hän teki virheitä, mutta joissain asioissa olen samaa mieltä, kuten tästä viestistä ilmenee.
Nietzsche puhui paljon siitä, kuinka yhteiskunnassa olevat "jumalat" käyttävät velvollisuuksia hyväkseen, manipuloidakseen ihmisten omantunnon noudattelemaan saatanan tahtoa.

Nietzsche puhui siitä, kuin hän kärsi omantunnontuskia vastustaessaan manipuloitua omaatuntoaan.

Olen samaa mieltä Nietzschen kanssa, että kirkot ovat luoneet opin, joka puhuu Jumalista, mutta tekee pahaa.
Mutta täsmälleen samaa mieltä olen Raamatun kanssa, jossa ilmoitetaan kaikki ehkäpä nerokkaimmin ja jopa etukäteen, ennen, kuin mitään oli vielä tapahtunut.

Kun lainaat jotakuta minulle tuntematonta ajattelijaa, sanomasi muuttuu epäselväksi, se muodostaa usvan, jonka läpi en näe sinun omia ajatuksiasi. Kuten aikaisemmin kerroin, aikaisempien ajattelijoiden ajatukset ovat minulle pitkälti tuntemattomia. Tunnen niistä osan, mutta minulle se ei vielä riitä, koska jos näen vain kuorrutuksen kakun päällä, en tiedä, mitä sen sisällä on.

Kun kommentoit erikseen kahta lausettani, etkä koko kappaleen ajatusta, se menettää merkityksensä. Kappaleenhan loppuosa kuuluu kokonaisuudessaan '..Täten se, minkä ihminen ajatuksillaan muovaa, on ainoa Totuus. Minä itse ainakin toimin näin. Totuus ei saa ikinä olla Lopullinen Totuus, sillä Totuudelle täytyy antaa mahdollisuus kehittyä.' Irtirevityt lauseet saattavat kuulostaa oudoilta, mutta yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, joka on helppo ymmärtää. Totuus on yksilöllinen, Totuus muovautuu jokaisen omassa mielessä, Totuus on kuvaus siitä, mitä ihminen kokee ja mitä ihminen tuntee. Lopullista Totuutta ei ole olemassa, mutta jokaisen pitää pyrkiä kohti sitä. Se on elinikäinen prosessi, voisi sanoa, että Lopullinen Totuus on se kuva Totuudesta, joka on ihmisellä kuollessaan.

Jumalilta on otettu valta pois, koska Jumalat olivat ihmisen muokkaamia kuvitteellisia hahmoja, joilla ihminen yritti helpottaa maailmantuskaansa. Ihminen tajuaa, että hän todellakin on ainoa vastuullinen, tehdyistä teoista ei voi syyttää Jumalia, Jumalat on tapettu, niitä ei enää tarvita, tilalle on astunut jumala ihmisen muodossa. Jumalat ovat vain mielikuva hämyisessä nurkassa kallonsa sisällä.

Kaikki ihmiset ovat yksi jumala, meillä on yhteisesti mahdollisuus tuhota, luoda tai muokata. Meidän ahneutemme on liiallinen, haluamme aina vain lisää, ihmisten täytyy luopua ahneudestaan. Tapahtuu tämä luopuminen sitten demokratian, kommunismin tai jonkin muun hallitustavan avulla, tai tapahtuu se kollektiivisena tarpeena muuttaa käytöstapojaan, se tulee tapahtumaan, koska emme vain voi hyödyntää maapalloa, meidän täytyy myös sille antaakin jotain, tila, jossa se pystyy elämään.

Valtiot ja poliittiset järjestelmät ovat ihmisten luomia, ne ovat tapa Totuus ilmenee, voi sanoa, että valtiot ja kaikki poliittiset järjestelmät ovat signaaleja Totuudesta. Diktatuurit ovat myös signaaleja Totuudesta, demokratiat myös, ne ovat ihmisen mielessään muovaamia Totuuksia, ja kuten jo sanoin, Totuus ei saa ikinä olla Lopullinen Totuus, sillä Totuudelle täytyy antaa mahdollisuus kehittyä. Kehitystä tapahtuu varmasti, vallankumouksin, pörssiromahduksin, sodin, kaikin tavoin.

'Voisin sanoakin, että kaikki maailman ihmiset, jotka uskovat johonkin valtioon, tai politiikkaan, ovat homoseksuaaleja raiskaajia. Ja syyllisiä kaikkiin kirkon tekemiin väkivaltatekoihin ja muihin hirveyksiin.'

Uskon osaan valtioista, uskon osaan politiikasta, mutta ainakaan minä en ole osaksikaan homoseksuaalinen raiskaaja. Entisenä kristittynä tunnen kyllä olevani osasyyllinen näihin tehtyihin väkivallan tekoihin.

'Jokainen on vastuussa omista valinnoistaan, minä ajattelen.'

Se on oikein, mutta koska ihminen on symbioosissa luonnon kanssa, hän on myös vastuussa siitä, että luonto voi hyvin. Kukaan ei voi hyödyttää itseään tai yhteisöään luonnon kustannuksella.

Jumalat ovat jo kuolleet, se on Totuus. Ihmettelen vain otsikkoasi, jonka mukaan Jumalat olisivatkin elossa. Oletko nähnyt jonkun heistä?

Kun tänään on paremmin kuin eilen, olemme kaikki Totuuden jäjillä.

hooass kirjoitti:

Kun lainaat jotakuta minulle tuntematonta ajattelijaa, sanomasi muuttuu epäselväksi, se muodostaa usvan, jonka läpi en näe sinun omia ajatuksiasi. Kuten aikaisemmin kerroin, aikaisempien ajattelijoiden ajatukset ovat minulle pitkälti tuntemattomia. Tunnen niistä osan, mutta minulle se ei vielä riitä, koska jos näen vain kuorrutuksen kakun päällä, en tiedä, mitä sen sisällä on.

Kun kommentoit erikseen kahta lausettani, etkä koko kappaleen ajatusta, se menettää merkityksensä. Kappaleenhan loppuosa kuuluu kokonaisuudessaan '..Täten se, minkä ihminen ajatuksillaan muovaa, on ainoa Totuus. Minä itse ainakin toimin näin. Totuus ei saa ikinä olla Lopullinen Totuus, sillä Totuudelle täytyy antaa mahdollisuus kehittyä.' Irtirevityt lauseet saattavat kuulostaa oudoilta, mutta yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, joka on helppo ymmärtää. Totuus on yksilöllinen, Totuus muovautuu jokaisen omassa mielessä, Totuus on kuvaus siitä, mitä ihminen kokee ja mitä ihminen tuntee. Lopullista Totuutta ei ole olemassa, mutta jokaisen pitää pyrkiä kohti sitä. Se on elinikäinen prosessi, voisi sanoa, että Lopullinen Totuus on se kuva Totuudesta, joka on ihmisellä kuollessaan.

Jumalilta on otettu valta pois, koska Jumalat olivat ihmisen muokkaamia kuvitteellisia hahmoja, joilla ihminen yritti helpottaa maailmantuskaansa. Ihminen tajuaa, että hän todellakin on ainoa vastuullinen, tehdyistä teoista ei voi syyttää Jumalia, Jumalat on tapettu, niitä ei enää tarvita, tilalle on astunut jumala ihmisen muodossa. Jumalat ovat vain mielikuva hämyisessä nurkassa kallonsa sisällä.

Kaikki ihmiset ovat yksi jumala, meillä on yhteisesti mahdollisuus tuhota, luoda tai muokata. Meidän ahneutemme on liiallinen, haluamme aina vain lisää, ihmisten täytyy luopua ahneudestaan. Tapahtuu tämä luopuminen sitten demokratian, kommunismin tai jonkin muun hallitustavan avulla, tai tapahtuu se kollektiivisena tarpeena muuttaa käytöstapojaan, se tulee tapahtumaan, koska emme vain voi hyödyntää maapalloa, meidän täytyy myös sille antaakin jotain, tila, jossa se pystyy elämään.

Valtiot ja poliittiset järjestelmät ovat ihmisten luomia, ne ovat tapa Totuus ilmenee, voi sanoa, että valtiot ja kaikki poliittiset järjestelmät ovat signaaleja Totuudesta. Diktatuurit ovat myös signaaleja Totuudesta, demokratiat myös, ne ovat ihmisen mielessään muovaamia Totuuksia, ja kuten jo sanoin, Totuus ei saa ikinä olla Lopullinen Totuus, sillä Totuudelle täytyy antaa mahdollisuus kehittyä. Kehitystä tapahtuu varmasti, vallankumouksin, pörssiromahduksin, sodin, kaikin tavoin.

'Voisin sanoakin, että kaikki maailman ihmiset, jotka uskovat johonkin valtioon, tai politiikkaan, ovat homoseksuaaleja raiskaajia. Ja syyllisiä kaikkiin kirkon tekemiin väkivaltatekoihin ja muihin hirveyksiin.'

Uskon osaan valtioista, uskon osaan politiikasta, mutta ainakaan minä en ole osaksikaan homoseksuaalinen raiskaaja. Entisenä kristittynä tunnen kyllä olevani osasyyllinen näihin tehtyihin väkivallan tekoihin.

'Jokainen on vastuussa omista valinnoistaan, minä ajattelen.'

Se on oikein, mutta koska ihminen on symbioosissa luonnon kanssa, hän on myös vastuussa siitä, että luonto voi hyvin. Kukaan ei voi hyödyttää itseään tai yhteisöään luonnon kustannuksella.

Jumalat ovat jo kuolleet, se on Totuus. Ihmettelen vain otsikkoasi, jonka mukaan Jumalat olisivatkin elossa. Oletko nähnyt jonkun heistä?

Kun tänään on paremmin kuin eilen, olemme kaikki Totuuden jäjillä.

"koska jos näen vain kuorrutuksen kakun päällä, en tiedä, mitä sen sisällä on."

Niin, sitä, mikä on sisällä, ei voida ajatella. Näemmä aina vain jonkin kuvan, emme koskaan ole suorassa yhteydessä totuuteen.

"Irtirevityt lauseet saattavat kuulostaa oudoilta, mutta yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, joka on helppo ymmärtää."

Ehkä, mutta jos kokonaisuus vaikuttaa mielettömältä, on syytä hajottaa se osiin ja pohtia kunkin lauseen mielekkyyttä erikseen.

"Totuus on yksilöllinen, Totuus muovautuu jokaisen omassa mielessä, Totuus on kuvaus siitä, mitä ihminen kokee ja mitä ihminen tuntee."

Totuus on sitä, kun pystytään käsittelemään aistitietoa loogisesti. Ihmisellä on yleensä epälooginen kuva maailmasta, joten totuus ei todellakaan ole se, mitä ihminen luulee sen olevan.
Jos totuus riippuisi luuloistani, voisin valehdella, mitä tykkään ja kieltää kaiken muun, paitsi sen, mitä valehtelen sillä hetkellä.
Jos joku sanoo minun valehdelleen tunti sitten, kiellän kaiken ja väitän väittäjän keksineen jutun omasta päästään. Silloin noudattaisin ihmisestä riippuvan epäloogisen totuuden kaavaa. Eräänlaista hulluutta siis. Tunnen sellaisia ihmisiä, jotka noudattavat tuota kaavaa. Liian paljon.

"Lopullista Totuutta ei ole olemassa, mutta jokaisen pitää pyrkiä kohti sitä."

Kyllä totuus on olemassa. Siis tarkoitan, että absoluuttinen totuus on kyllä olemassa. Looginen ajattelu on totuuden ajattelua. Ja jokaisen tulisi pyrkiä ajattelemaan ja toimimaan totuuden mukaisesti.
Ihmettelen lauseessasi, että miksi väität, että ihmisen tulisi pyrkiä kohti jotain, mitä ei ole olemassa?
Pidätkö kadotukseen joutumista hyveenä? Raamattu puhuu siitä, että ne jotka ovat rakastaneet sellaista, mitä ei ole oikeasti olemassa, eli epäloogisia pinnallisia totuuksia, ovat rakastaneet sitä, mitä ei ole olemassa ja näin pääsevät kadotukseen rakkautensa perässä.

"Kaikki ihmiset ovat yksi jumala, meillä on yhteisesti mahdollisuus tuhota, luoda tai muokata."

Pystymme tuhoamaan todellisten asioiden havaittavat muodot, mutta emme niiden ideoita.
Luomaan emme pysty mitään loogista, sillä oikeasti olemassa olevan luominen vaatisi täydellistä apriorista tietoa kaikesta.
Voimme luoda vain asioita, joita ei ole olemassa loogisesti.
Sen sijaan voimme yrittää ymmärtää sitä, mitä on jo olemassa, jotta voisimme toimia oikein.

"Jumalilta on otettu valta pois, koska Jumalat olivat ihmisen muokkaamia kuvitteellisia hahmoja, joilla ihminen yritti helpottaa maailmantuskaansa. Ihminen tajuaa, että hän todellakin on ainoa vastuullinen, tehdyistä teoista ei voi syyttää Jumalia, Jumalat on tapettu, niitä ei enää tarvita, tilalle on astunut jumala ihmisen muodossa. Jumalat ovat vain mielikuva hämyisessä nurkassa kallonsa sisällä."

Ymmärrän, että tarkoitat sen kaltaisia jumalia, mitä jossain Afrikassa palvotaan tällä hetkellä. En minäkään pidä kovin psyykkisesti kehittyneenä, että uskotaan kaikessa yliluonnolliseen, eikä edes haluta ymmärtää.
Taikauskoisuus on inhottavaa. Se on mielestäni jonkinlaista mielen laiskuutta.

Mutta mielestäni politiikassa on kyse samasta asiasta. Vai oletko sitä mieltä, että Marx oli viisas mies, kun kopioi jostain satukirjasta sadun, jota Stalin suojeli likvitoimalla 30 miljoonaa ihmistä?
Tai oliko Hitlerin traumaattinen lapsuus ja siitä juontanut rajatilhäiriö ja tuska, jonka hän heijasti maailmaan valheiden muodossa, totuuden ymmärtämistä?
Onko totuuden ymmärtämistä, että kapitalismi kieltää totuuden etsinnän ja pakottaa ihmiset jopa valehtelemaan itselleen jatkuvan luonnonkarsinannan uhan pelotteella?
Onko demokratia totuuden etsimistä, kun se on todennäköisyysmatematiikan mukaan ainoastaan varmistus siitä, että kaikki päätökset ovat mahdollisimman huonoja?

"Valtiot ja poliittiset järjestelmät ovat ihmisten luomia, ne ovat tapa Totuus ilmenee, voi sanoa, että valtiot ja kaikki poliittiset järjestelmät ovat signaaleja Totuudesta."

Eli olet sitä mieltä, että myös kirkon polittinen järjestelmä, joka ei kuunnellut tiedemiehiä, eikä salinnut totuutta ymmärrettävän, oli totuuden asialla?
Samaten minä olisin totuuden tiellä, jos kävisin ampumassa pihassa pari ihmistä ja myöhemmin väittäisin jonkun toisen tehneen rikoksen? Minähän muovasin totuuden mielessäni itselleni sopivaksi!

Jos muovailemme totuuksia, emme ole enää kosketuksissa totuuteen. Sinä et voi kaiken logiikan mukaan ymmärtää tätä, koska et ymmärrä, mitä ymmärtäminen on.
Todellisuuden ymmärtäminen on oikein, todellisuuden kieltäminen ja oman todellisuuden luominen on totuuden kieltämistä.
Et pääse siitä mihinkään.

Totuus voidaan kieltää uskomalla Zeukseen, tai ylösnousseeseen Hitleriin, tai vaikkapa jollain poliittisella järjestelmällä.

KAIKKI IHMISEN LUOMAT SOSIAALISET JÄRJESTELMÄT OVAT PAKOA TODELLISUUDESTA JA PERUSTUVAT IHMISEN SISÄISEEN HEIKKOUTEEN JA PAHUUTEEN.
Mielestäni on erittäin erikoista kuvitella totuudeksi, vaikkapa kapitalismin väitettä, että
ihmisen tulee kilpailla yksilötasolla toisiaan vastaan! Tämä väite on kapitalismin oppilaitoksissa täysi tosiasia! Siitä huolimatta on totuus se, että ihminen on menestynyt lajina juuri kehittyneemmän yhteistyökykynsä ansiosta ja sen vuoksi, että pystymme toimimaan toistemme hyödyksi ja tukemaan toisiamme.
Kilpailu suosii ainoastaan yhdenlaista ihmistyyppiä: psykopaattia. Näin ollen kapitalistisessa järjestelmässä luonnonvalinta johtaa lopulta siihen, että täällä joka ainut ihminen on psykopaatti. Silloin kapitalismi on saavuttanut ideaalitilan ja se toimiikin toivotulla tavalla. Vasta silloin kapitalismi on luonnonmukainen!

Eli kapilismi ei vastaa todellisuutta, se on epälooginen ja täysin mielivalainen järjestelmä, lähinnä psykopaattien yllpitämä. Kun ihmiset ehdollistetaan tuollaiseen järjestelmään, joka vieläpä käyttää luonnonvalintaa hyväkseen, luodakseen järjestelmälle otolliset elinolosuhteet, luonnonvalinta karsiin ihmiset sitä mukaa, mitä vähemmän psykopaattisia he ovat.

Ihmisen harjoittama ehdollistaminen juontaa aina epäloogisesta ajattelusta ja se suosii epäloogista ajattelua muissakin ihmisissä.
Siksi mitään poliittista järjestelmää ei saisi misään nimessä olla. Ehkä kaikkein synkin asia maailmassa on talouspolitiikka.
Sen virhe on siinä, että se väittää ihmisellä olevan jonkin arvon.

"Entisenä kristittynä tunnen kyllä olevani osasyyllinen näihin tehtyihin väkivallan tekoihin."

Kirkkouskovaisen on syytäkin olla. Itse en ole koskaan uskonut kirkkoon.
Kristittynä kuitenkin olen sitä mieltä, että kirkkoja ei olisi koskaan pitänyt perustaa.

"Oletko nähnyt jonkun heistä?"

Niin, samaa voisin kysyä sinulta. Luulempa, ettei kukaan ole nähnyt mitään jumalaa, mutta jännästi tuntuvat nämä jumalat vaikuttavan maailmalla.
Sen tietävät ainakin ne miljoonat, jotka kirkko surmasi huvikseen ja ne kymmenet miljoonat, jotka kommunismi halusi teennäisiksi vihollisikseen. Ja ne irakilaiset vangit, jotka raiskattiin vapauden ja demokratian nimissä, tuntevat sen persereiässään, jumalien olemassa olon.

Raamattu muuten ennusti, että tulee peto, valtio, jonka päälle on pystytetty vapauden patsas toisen valtion kunniaksi ja joka tappaa kaikki maailman ihmiset, jotka eivät alistu epäpyhälle vapaudelle ja tasa-arvolle ja tämä valtio on saanut nimensä ihmisen mukaan ja sen nimen luku on 666.
Tässä on hyvä esimerkki niistä "jumalista". Ihmisen luoma peto, jota kaikki kumartavat.

hooass kirjoitti:

Kun lainaat jotakuta minulle tuntematonta ajattelijaa, sanomasi muuttuu epäselväksi, se muodostaa usvan, jonka läpi en näe sinun omia ajatuksiasi. Kuten aikaisemmin kerroin, aikaisempien ajattelijoiden ajatukset ovat minulle pitkälti tuntemattomia. Tunnen niistä osan, mutta minulle se ei vielä riitä, koska jos näen vain kuorrutuksen kakun päällä, en tiedä, mitä sen sisällä on.

Kun kommentoit erikseen kahta lausettani, etkä koko kappaleen ajatusta, se menettää merkityksensä. Kappaleenhan loppuosa kuuluu kokonaisuudessaan '..Täten se, minkä ihminen ajatuksillaan muovaa, on ainoa Totuus. Minä itse ainakin toimin näin. Totuus ei saa ikinä olla Lopullinen Totuus, sillä Totuudelle täytyy antaa mahdollisuus kehittyä.' Irtirevityt lauseet saattavat kuulostaa oudoilta, mutta yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, joka on helppo ymmärtää. Totuus on yksilöllinen, Totuus muovautuu jokaisen omassa mielessä, Totuus on kuvaus siitä, mitä ihminen kokee ja mitä ihminen tuntee. Lopullista Totuutta ei ole olemassa, mutta jokaisen pitää pyrkiä kohti sitä. Se on elinikäinen prosessi, voisi sanoa, että Lopullinen Totuus on se kuva Totuudesta, joka on ihmisellä kuollessaan.

Jumalilta on otettu valta pois, koska Jumalat olivat ihmisen muokkaamia kuvitteellisia hahmoja, joilla ihminen yritti helpottaa maailmantuskaansa. Ihminen tajuaa, että hän todellakin on ainoa vastuullinen, tehdyistä teoista ei voi syyttää Jumalia, Jumalat on tapettu, niitä ei enää tarvita, tilalle on astunut jumala ihmisen muodossa. Jumalat ovat vain mielikuva hämyisessä nurkassa kallonsa sisällä.

Kaikki ihmiset ovat yksi jumala, meillä on yhteisesti mahdollisuus tuhota, luoda tai muokata. Meidän ahneutemme on liiallinen, haluamme aina vain lisää, ihmisten täytyy luopua ahneudestaan. Tapahtuu tämä luopuminen sitten demokratian, kommunismin tai jonkin muun hallitustavan avulla, tai tapahtuu se kollektiivisena tarpeena muuttaa käytöstapojaan, se tulee tapahtumaan, koska emme vain voi hyödyntää maapalloa, meidän täytyy myös sille antaakin jotain, tila, jossa se pystyy elämään.

Valtiot ja poliittiset järjestelmät ovat ihmisten luomia, ne ovat tapa Totuus ilmenee, voi sanoa, että valtiot ja kaikki poliittiset järjestelmät ovat signaaleja Totuudesta. Diktatuurit ovat myös signaaleja Totuudesta, demokratiat myös, ne ovat ihmisen mielessään muovaamia Totuuksia, ja kuten jo sanoin, Totuus ei saa ikinä olla Lopullinen Totuus, sillä Totuudelle täytyy antaa mahdollisuus kehittyä. Kehitystä tapahtuu varmasti, vallankumouksin, pörssiromahduksin, sodin, kaikin tavoin.

'Voisin sanoakin, että kaikki maailman ihmiset, jotka uskovat johonkin valtioon, tai politiikkaan, ovat homoseksuaaleja raiskaajia. Ja syyllisiä kaikkiin kirkon tekemiin väkivaltatekoihin ja muihin hirveyksiin.'

Uskon osaan valtioista, uskon osaan politiikasta, mutta ainakaan minä en ole osaksikaan homoseksuaalinen raiskaaja. Entisenä kristittynä tunnen kyllä olevani osasyyllinen näihin tehtyihin väkivallan tekoihin.

'Jokainen on vastuussa omista valinnoistaan, minä ajattelen.'

Se on oikein, mutta koska ihminen on symbioosissa luonnon kanssa, hän on myös vastuussa siitä, että luonto voi hyvin. Kukaan ei voi hyödyttää itseään tai yhteisöään luonnon kustannuksella.

Jumalat ovat jo kuolleet, se on Totuus. Ihmettelen vain otsikkoasi, jonka mukaan Jumalat olisivatkin elossa. Oletko nähnyt jonkun heistä?

Kun tänään on paremmin kuin eilen, olemme kaikki Totuuden jäjillä.

Lainaan tässä itseäni liittämällä erään vanhan viestini, koska olen kirjoittanut samaa asiaa useaan kertaan:


Saisit vastauksen kaikkiin kysymyksiisi, jos tunnet Platonia ja sen, kuinka hänen oppiaan on jatkettu.

Lähtökohta on se, että väitän, että Jumala loi maailman kreationismista.

Matrix teoriaasi voisin sanoa sen verran, että maailma on tietynlainen, mutta sitä ei voi havaita välittömästi.
Maailman havaitsemiseen on aina jokin havaitsemistapa. Aisteilla pystyt havaitsemaan maailman jollain tietyllä tavalla, subjektiivisesti. Mutta se, minkä havaitset, ei ole välttämättä ollenkaan olemassa, sillä havaitsemistapasi ei välillisyytensä vuoksi ole aina välttämättä oikeassa.

Syy siihen, miksi havaitaan maailmaa jollain tietyllä tavalla, on se, että maailmassa on ns. havaintomateriaalia.
Havaintomateriaalia on esim. valo. Ja kaikki olioiden välisen energian muodot.
Aistit ovat kehittyneet siten, että ne mittaavat havaintomateriaalin muutoksia välittäen siten tietoa.

Mutta aistit mittaavat todellakin siis vain havaintomateriaalin muutoksia ja täten ainoastaan kertovat, miltä näyttää, mutteivat sitä, miten oikeasti on.

Sen, mitä oikeasti on, voi havaita älyllisellä intuitiolla. Rakkauteen perustuvalla logiikalla.

Mutta, vaikka maailmankaikkeus havaitaan tietyllä tavalla, ei se välttämättä ole oikeasti sitä, mitä havaitaan.
Sillä totuus on havainnon takana.
Maailmankaikkeus on oikeastaan vain tila, jossa energia on tietyissä muodoissa, joiden kautta havaitsemme todellisuuden.

Maailmassa on asioita, joita ei ole oikeasti olemassa, nämä asiat ovat sidoksissa havaintomateriaaliin, energian tiettyyn ilmenemismuotoon.
Silloin kun havaitsemme todellisuutta väärin, tulee olemassa olevaksi sellaisia asioita, joita ei ole oikeasti olemassa.

Se, mikä on ihmiselle olemassa, ei ole välttämättä olemassa muualla, kuin ihmisen päässä, johtuen aistitiedon epäloogisesta käsittelystä.

Mutta se, mikä on kaiken tämän havainnon takana, on tila, jossa energia on puhtaassa muodossa. Tuossa tilassa ei ole aikaa ja se on maailmankaikkeuden ulkopuolinen tila. Siellä on olemassa vain ne asiat, joita on oikeasti olemassa.

Ne asiat, joita ei ole olemassa ilman havaintomateriaalia, ei ole olemassa sen jälkeen, kun maailmankaikkeus loppuu.
Maailmankaikkeushan loppuu, edelleen olen sitä mieltä, siten, että alkuräjähdyksen, eli havaintomateriaalin ulkokuoren muoto tulee epäsopivaksi edetäkseen maailmankaikkeuden ulkopuolisessa, jolloin ajan kulumisesta tulee mahdotonta ja tällöin maailmankaikkeus aloittaa äärettömän katoamisensa viedessään mukanaan ne asiat, joita ei ollut olemassa ilman havaintomateriaalia ja jättäen jäljelle sen ikuisen, mikä oli maailmankaikkeuden alla ja mikä on olemassa jokatapauksessa.

Logiikaksi kutsun sitä, minkä tarkoituksena on ymmärtää havaintomateriaalista riippumatonta todellisuutta.

Raamattu sanoo: pahuus on sitä, mikä on ja ei ole olemassa samaan aikaan.
Raamattu sanoo myös, pahuus on ajallista, mutta hyvyys on ikuista. Kun aika loppuu, pahuus kuolee ja joutuu ikuiseen kadotukseen.

Pahuus on Raamatun mukaan siis sitä, mikä on olemassa vain havaintomateriaalissa, muttei ilman sitä.
Pahuus on täten ihmisissä sitä, että nämä uskovat ja toimivat sellaisten asioiden mukaan, joita ei ole olemassa muualla, kuin havaintomateriaalissa.


Copyright by Saviola ©

Saviola kirjoitti:

"koska jos näen vain kuorrutuksen kakun päällä, en tiedä, mitä sen sisällä on."

Niin, sitä, mikä on sisällä, ei voida ajatella. Näemmä aina vain jonkin kuvan, emme koskaan ole suorassa yhteydessä totuuteen.

"Irtirevityt lauseet saattavat kuulostaa oudoilta, mutta yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, joka on helppo ymmärtää."

Ehkä, mutta jos kokonaisuus vaikuttaa mielettömältä, on syytä hajottaa se osiin ja pohtia kunkin lauseen mielekkyyttä erikseen.

"Totuus on yksilöllinen, Totuus muovautuu jokaisen omassa mielessä, Totuus on kuvaus siitä, mitä ihminen kokee ja mitä ihminen tuntee."

Totuus on sitä, kun pystytään käsittelemään aistitietoa loogisesti. Ihmisellä on yleensä epälooginen kuva maailmasta, joten totuus ei todellakaan ole se, mitä ihminen luulee sen olevan.
Jos totuus riippuisi luuloistani, voisin valehdella, mitä tykkään ja kieltää kaiken muun, paitsi sen, mitä valehtelen sillä hetkellä.
Jos joku sanoo minun valehdelleen tunti sitten, kiellän kaiken ja väitän väittäjän keksineen jutun omasta päästään. Silloin noudattaisin ihmisestä riippuvan epäloogisen totuuden kaavaa. Eräänlaista hulluutta siis. Tunnen sellaisia ihmisiä, jotka noudattavat tuota kaavaa. Liian paljon.

"Lopullista Totuutta ei ole olemassa, mutta jokaisen pitää pyrkiä kohti sitä."

Kyllä totuus on olemassa. Siis tarkoitan, että absoluuttinen totuus on kyllä olemassa. Looginen ajattelu on totuuden ajattelua. Ja jokaisen tulisi pyrkiä ajattelemaan ja toimimaan totuuden mukaisesti.
Ihmettelen lauseessasi, että miksi väität, että ihmisen tulisi pyrkiä kohti jotain, mitä ei ole olemassa?
Pidätkö kadotukseen joutumista hyveenä? Raamattu puhuu siitä, että ne jotka ovat rakastaneet sellaista, mitä ei ole oikeasti olemassa, eli epäloogisia pinnallisia totuuksia, ovat rakastaneet sitä, mitä ei ole olemassa ja näin pääsevät kadotukseen rakkautensa perässä.

"Kaikki ihmiset ovat yksi jumala, meillä on yhteisesti mahdollisuus tuhota, luoda tai muokata."

Pystymme tuhoamaan todellisten asioiden havaittavat muodot, mutta emme niiden ideoita.
Luomaan emme pysty mitään loogista, sillä oikeasti olemassa olevan luominen vaatisi täydellistä apriorista tietoa kaikesta.
Voimme luoda vain asioita, joita ei ole olemassa loogisesti.
Sen sijaan voimme yrittää ymmärtää sitä, mitä on jo olemassa, jotta voisimme toimia oikein.

"Jumalilta on otettu valta pois, koska Jumalat olivat ihmisen muokkaamia kuvitteellisia hahmoja, joilla ihminen yritti helpottaa maailmantuskaansa. Ihminen tajuaa, että hän todellakin on ainoa vastuullinen, tehdyistä teoista ei voi syyttää Jumalia, Jumalat on tapettu, niitä ei enää tarvita, tilalle on astunut jumala ihmisen muodossa. Jumalat ovat vain mielikuva hämyisessä nurkassa kallonsa sisällä."

Ymmärrän, että tarkoitat sen kaltaisia jumalia, mitä jossain Afrikassa palvotaan tällä hetkellä. En minäkään pidä kovin psyykkisesti kehittyneenä, että uskotaan kaikessa yliluonnolliseen, eikä edes haluta ymmärtää.
Taikauskoisuus on inhottavaa. Se on mielestäni jonkinlaista mielen laiskuutta.

Mutta mielestäni politiikassa on kyse samasta asiasta. Vai oletko sitä mieltä, että Marx oli viisas mies, kun kopioi jostain satukirjasta sadun, jota Stalin suojeli likvitoimalla 30 miljoonaa ihmistä?
Tai oliko Hitlerin traumaattinen lapsuus ja siitä juontanut rajatilhäiriö ja tuska, jonka hän heijasti maailmaan valheiden muodossa, totuuden ymmärtämistä?
Onko totuuden ymmärtämistä, että kapitalismi kieltää totuuden etsinnän ja pakottaa ihmiset jopa valehtelemaan itselleen jatkuvan luonnonkarsinannan uhan pelotteella?
Onko demokratia totuuden etsimistä, kun se on todennäköisyysmatematiikan mukaan ainoastaan varmistus siitä, että kaikki päätökset ovat mahdollisimman huonoja?

"Valtiot ja poliittiset järjestelmät ovat ihmisten luomia, ne ovat tapa Totuus ilmenee, voi sanoa, että valtiot ja kaikki poliittiset järjestelmät ovat signaaleja Totuudesta."

Eli olet sitä mieltä, että myös kirkon polittinen järjestelmä, joka ei kuunnellut tiedemiehiä, eikä salinnut totuutta ymmärrettävän, oli totuuden asialla?
Samaten minä olisin totuuden tiellä, jos kävisin ampumassa pihassa pari ihmistä ja myöhemmin väittäisin jonkun toisen tehneen rikoksen? Minähän muovasin totuuden mielessäni itselleni sopivaksi!

Jos muovailemme totuuksia, emme ole enää kosketuksissa totuuteen. Sinä et voi kaiken logiikan mukaan ymmärtää tätä, koska et ymmärrä, mitä ymmärtäminen on.
Todellisuuden ymmärtäminen on oikein, todellisuuden kieltäminen ja oman todellisuuden luominen on totuuden kieltämistä.
Et pääse siitä mihinkään.

Totuus voidaan kieltää uskomalla Zeukseen, tai ylösnousseeseen Hitleriin, tai vaikkapa jollain poliittisella järjestelmällä.

KAIKKI IHMISEN LUOMAT SOSIAALISET JÄRJESTELMÄT OVAT PAKOA TODELLISUUDESTA JA PERUSTUVAT IHMISEN SISÄISEEN HEIKKOUTEEN JA PAHUUTEEN.
Mielestäni on erittäin erikoista kuvitella totuudeksi, vaikkapa kapitalismin väitettä, että
ihmisen tulee kilpailla yksilötasolla toisiaan vastaan! Tämä väite on kapitalismin oppilaitoksissa täysi tosiasia! Siitä huolimatta on totuus se, että ihminen on menestynyt lajina juuri kehittyneemmän yhteistyökykynsä ansiosta ja sen vuoksi, että pystymme toimimaan toistemme hyödyksi ja tukemaan toisiamme.
Kilpailu suosii ainoastaan yhdenlaista ihmistyyppiä: psykopaattia. Näin ollen kapitalistisessa järjestelmässä luonnonvalinta johtaa lopulta siihen, että täällä joka ainut ihminen on psykopaatti. Silloin kapitalismi on saavuttanut ideaalitilan ja se toimiikin toivotulla tavalla. Vasta silloin kapitalismi on luonnonmukainen!

Eli kapilismi ei vastaa todellisuutta, se on epälooginen ja täysin mielivalainen järjestelmä, lähinnä psykopaattien yllpitämä. Kun ihmiset ehdollistetaan tuollaiseen järjestelmään, joka vieläpä käyttää luonnonvalintaa hyväkseen, luodakseen järjestelmälle otolliset elinolosuhteet, luonnonvalinta karsiin ihmiset sitä mukaa, mitä vähemmän psykopaattisia he ovat.

Ihmisen harjoittama ehdollistaminen juontaa aina epäloogisesta ajattelusta ja se suosii epäloogista ajattelua muissakin ihmisissä.
Siksi mitään poliittista järjestelmää ei saisi misään nimessä olla. Ehkä kaikkein synkin asia maailmassa on talouspolitiikka.
Sen virhe on siinä, että se väittää ihmisellä olevan jonkin arvon.

"Entisenä kristittynä tunnen kyllä olevani osasyyllinen näihin tehtyihin väkivallan tekoihin."

Kirkkouskovaisen on syytäkin olla. Itse en ole koskaan uskonut kirkkoon.
Kristittynä kuitenkin olen sitä mieltä, että kirkkoja ei olisi koskaan pitänyt perustaa.

"Oletko nähnyt jonkun heistä?"

Niin, samaa voisin kysyä sinulta. Luulempa, ettei kukaan ole nähnyt mitään jumalaa, mutta jännästi tuntuvat nämä jumalat vaikuttavan maailmalla.
Sen tietävät ainakin ne miljoonat, jotka kirkko surmasi huvikseen ja ne kymmenet miljoonat, jotka kommunismi halusi teennäisiksi vihollisikseen. Ja ne irakilaiset vangit, jotka raiskattiin vapauden ja demokratian nimissä, tuntevat sen persereiässään, jumalien olemassa olon.

Raamattu muuten ennusti, että tulee peto, valtio, jonka päälle on pystytetty vapauden patsas toisen valtion kunniaksi ja joka tappaa kaikki maailman ihmiset, jotka eivät alistu epäpyhälle vapaudelle ja tasa-arvolle ja tämä valtio on saanut nimensä ihmisen mukaan ja sen nimen luku on 666.
Tässä on hyvä esimerkki niistä "jumalista". Ihmisen luoma peto, jota kaikki kumartavat.

Tällä kuorrutuksella tarkoitin omaa vajavaisuuttani. Minun ymmärrys filosofien ajatuksista perustuu tähän kuorrutukseen, tunnen nämä kauniit kuoret, mutten tiedä, mitä he ajattelevat. Siksi jätän kakun sisällön pohdiskelun muille, niille, jotka väittävät ymmärtävänsä näitä filosofeja.

Heteroseksuaalinen mies sanoo: 'Rakastan homoja, mutten ole homo.' Näyttelijätär sanoo: 'Haluan tulla raiskatuksi, vain elokuvissa.' Jos esimerkiksi näitä sanaryhmiä alkaa repimään rikki, niin joku saattaa käsittää tilanteen hieman väärin. Varsinkin jos ei viitsi tutkia, mitä todellisuudessa alkuperäisesti kerrottiin.

Ihminen voi valehdella, mikäli haluaa, jos vain näkee sen olevan Totuus, voi kieltää kaiken, minkä haluaa, jos se on Totuus, tämä on mahdollista vain, jos ihminen on varma toimivansa Totuuden mukaisesti. Totuus on jokaisen mielessään muokaama ajatus Totuudesta, varmaa on, että kulkiessaan kohti Totuutta ihminen muuttuu paremmaksi, keinot Totuuden löytymiselle ovat monet.

Lopullista Totuutta ei ole, se johtuu siitä yksinkertaisesta asiasta, että jos kaikki saavuttaisivat Lopullisen Totuuden, ei olisi enää mahdollisuutta parantua, se ei olisi hyväksi ihmiselle, Lopullinen Totuus musertaisi ihmisen, koska tällöin ihminen havaitsisi, että ainoa, mikä ihmisen erottaa muista, on ajatukset ja jos ajatteleminen ei enää veisi kohti Lopullista Totuutta, ajatteleminen olisi turhaa ja tarpeetonta.

Ihmisen jumalallisuus tarkoitta yksinkertaisia asioita. Voimme luoda, tuhota tai muokata kaiken, minkä tiedämme. Olemme luoneet ajatuksia, olemme luoneet kerrostalot, olemme muokanneet metsät viljelysmaiksi, olemme muokanneet metallit maanpinnan alta omaan käyttöömme, olemme tuhonneet mielikuvat Olympoksella asuvien Jumalien ylivertaisuudesta, voisimme tuhota isorokon. Jos joskus onnistumme tuhoamaan tämän alueen elinkelpoisuuden, tuhoamme samalla itsemme ja ajatuksemme. Nykytietoisuudella elämä silti jatkuu, vain ihminen katoaa.

Kun sanon, että Jumalat ovat kuolleet, tarkoitan, että kaikki Jumalat ovat kuolleet, kaikki ne, joilta ihmiset yrittivät saada voimaa, rohkaisua, valtaa tai jotakin muuta. Jokaikinen Jumala on kuollut, ihmisen on tajuttava se, vain siten voimme ottaa vastuun tekemisistämme.

Marx oli viisas mies, muuten hänestä ei enää puhuttaisi. Hänen ajatuksiinsa en ota kantaa, kosken ota kantaa muidenkaan ajattelijoiden ajatuksiin, tunnen tästäkin vain kuorrutuksen. Marx, Stalin ja Hitler olivat ihmisiä, joilla oli selkeä näkemys Totuudesta. Kuten jo sanoin, Totuus on yksilöllinen, Totuuden mukaan täytyy aina elää. Jos kahden yksilön tai kahden yhteisön Totuudet poikkeaa niinkin radikaalisti kuin poikkesivat Stalinilla ja Hitlerillä, molempien Totuudet sisälsi tarkoituksen vastustajan nujertamisesta, silloin seuraa usein konflikti.

Totuuden tie on se, jolla pystyy henkilökohtaisesti parantamaan maailmaa. Jokainen voi tehdä sen ensiksi omalta kohdaltaan. Jokainen päivä on parempi kuin eilinen, se on tarkoitus, ja jos kaikki ihmiset ajattelesivat näin, tästä olisi väistämätön seuraus, että maailma muuttuisi paremmaksi. Maailma on parempi paikka siinä vaiheessa, kun pystymme antamaan enemmän luonnolle kuin otamme siltä. Tähän on pitkä matka, mutta se on ainoa vaihtoehto, jos ihminen haluaa olla mukana kehityksessä. Totuuden tie johtaa Totuuteen.

Minkä ihminen on rakentanut, sen ihminen voi rikki repiä. Tämä pätee kaikkiin uskonnollisiin-, poliittisiin- ja muihin vastaavanlaisiin koneistoihin. Ihminen tajuaa tämän, siten hänen ei tarvitse niitä enää, ellei hän näe niitä keinoina löytää Totuutta. Jumalat ovat kuolleet, jumalat ovat suurimpia, tämä on Totuus.

Jos tänään jokainen ampuisi kaksi ihmistä, niin huomenna meitä olisi jäljellä nolla kappaletta. Sekin voi olla Totuus, on mahdollista, että tehdessämme näin luonto meitä kiittäisi. Voikin olla Totuus, että ihminen on ylimääräinen eliö universumissa, sen aika näyttää, itse toivon, ettei näin ole, sillä sehän tarkoittaisi, että meidän kaikkien elämämme on turhaa ja tarpeetonta, että olisimme jo menetetty tapaus.

Voi olla Totuus uskoa Zeukseen, voi olla Totuus uskoa ylösnousseeseen Hitleriin tai mihin vain, mutta Totuus on sellainen, joka muodostuu ihmisen päässä ja kun Totuus muodostuu samankaltaisesti ajattelevan yhteisön yhteiseksi Totuudeksi, niin tämän yhteisön mahdollisuus selviytyä paranee huomattavasti, ja luonnollisesti siten paranee myös muidenkin ihmisten selviytymismahdollisuudet, sillä muutkin ihmiset voivat halutessaan liittyä osaksi tätä yhteisöä.

Jos mielestäsi kaikki ihmisen luomat sosiaaliset järjestelmät ovat pakoa todellisuudesta, niin olen eri mieltä. Yksin ihminen ei lisääntyisi, yksin saalistaminen olisi vaikeampaa, yksin ihminen voisi unohtaa kaikki kauniit ajatuksensa sillä, jotta ajatukset voivat kehittyä, niistä täytyy pystyä keskustelemaan. Sehän on ihmisen suunta, kehitys. Ja kuten toteat, ihminen on selviytynyt juuri yhteistyökykynsä ansiosta, tämä olkoon merkkinä kehityksestä.

hooass kirjoitti:

Tällä kuorrutuksella tarkoitin omaa vajavaisuuttani. Minun ymmärrys filosofien ajatuksista perustuu tähän kuorrutukseen, tunnen nämä kauniit kuoret, mutten tiedä, mitä he ajattelevat. Siksi jätän kakun sisällön pohdiskelun muille, niille, jotka väittävät ymmärtävänsä näitä filosofeja.

Heteroseksuaalinen mies sanoo: 'Rakastan homoja, mutten ole homo.' Näyttelijätär sanoo: 'Haluan tulla raiskatuksi, vain elokuvissa.' Jos esimerkiksi näitä sanaryhmiä alkaa repimään rikki, niin joku saattaa käsittää tilanteen hieman väärin. Varsinkin jos ei viitsi tutkia, mitä todellisuudessa alkuperäisesti kerrottiin.

Ihminen voi valehdella, mikäli haluaa, jos vain näkee sen olevan Totuus, voi kieltää kaiken, minkä haluaa, jos se on Totuus, tämä on mahdollista vain, jos ihminen on varma toimivansa Totuuden mukaisesti. Totuus on jokaisen mielessään muokaama ajatus Totuudesta, varmaa on, että kulkiessaan kohti Totuutta ihminen muuttuu paremmaksi, keinot Totuuden löytymiselle ovat monet.

Lopullista Totuutta ei ole, se johtuu siitä yksinkertaisesta asiasta, että jos kaikki saavuttaisivat Lopullisen Totuuden, ei olisi enää mahdollisuutta parantua, se ei olisi hyväksi ihmiselle, Lopullinen Totuus musertaisi ihmisen, koska tällöin ihminen havaitsisi, että ainoa, mikä ihmisen erottaa muista, on ajatukset ja jos ajatteleminen ei enää veisi kohti Lopullista Totuutta, ajatteleminen olisi turhaa ja tarpeetonta.

Ihmisen jumalallisuus tarkoitta yksinkertaisia asioita. Voimme luoda, tuhota tai muokata kaiken, minkä tiedämme. Olemme luoneet ajatuksia, olemme luoneet kerrostalot, olemme muokanneet metsät viljelysmaiksi, olemme muokanneet metallit maanpinnan alta omaan käyttöömme, olemme tuhonneet mielikuvat Olympoksella asuvien Jumalien ylivertaisuudesta, voisimme tuhota isorokon. Jos joskus onnistumme tuhoamaan tämän alueen elinkelpoisuuden, tuhoamme samalla itsemme ja ajatuksemme. Nykytietoisuudella elämä silti jatkuu, vain ihminen katoaa.

Kun sanon, että Jumalat ovat kuolleet, tarkoitan, että kaikki Jumalat ovat kuolleet, kaikki ne, joilta ihmiset yrittivät saada voimaa, rohkaisua, valtaa tai jotakin muuta. Jokaikinen Jumala on kuollut, ihmisen on tajuttava se, vain siten voimme ottaa vastuun tekemisistämme.

Marx oli viisas mies, muuten hänestä ei enää puhuttaisi. Hänen ajatuksiinsa en ota kantaa, kosken ota kantaa muidenkaan ajattelijoiden ajatuksiin, tunnen tästäkin vain kuorrutuksen. Marx, Stalin ja Hitler olivat ihmisiä, joilla oli selkeä näkemys Totuudesta. Kuten jo sanoin, Totuus on yksilöllinen, Totuuden mukaan täytyy aina elää. Jos kahden yksilön tai kahden yhteisön Totuudet poikkeaa niinkin radikaalisti kuin poikkesivat Stalinilla ja Hitlerillä, molempien Totuudet sisälsi tarkoituksen vastustajan nujertamisesta, silloin seuraa usein konflikti.

Totuuden tie on se, jolla pystyy henkilökohtaisesti parantamaan maailmaa. Jokainen voi tehdä sen ensiksi omalta kohdaltaan. Jokainen päivä on parempi kuin eilinen, se on tarkoitus, ja jos kaikki ihmiset ajattelesivat näin, tästä olisi väistämätön seuraus, että maailma muuttuisi paremmaksi. Maailma on parempi paikka siinä vaiheessa, kun pystymme antamaan enemmän luonnolle kuin otamme siltä. Tähän on pitkä matka, mutta se on ainoa vaihtoehto, jos ihminen haluaa olla mukana kehityksessä. Totuuden tie johtaa Totuuteen.

Minkä ihminen on rakentanut, sen ihminen voi rikki repiä. Tämä pätee kaikkiin uskonnollisiin-, poliittisiin- ja muihin vastaavanlaisiin koneistoihin. Ihminen tajuaa tämän, siten hänen ei tarvitse niitä enää, ellei hän näe niitä keinoina löytää Totuutta. Jumalat ovat kuolleet, jumalat ovat suurimpia, tämä on Totuus.

Jos tänään jokainen ampuisi kaksi ihmistä, niin huomenna meitä olisi jäljellä nolla kappaletta. Sekin voi olla Totuus, on mahdollista, että tehdessämme näin luonto meitä kiittäisi. Voikin olla Totuus, että ihminen on ylimääräinen eliö universumissa, sen aika näyttää, itse toivon, ettei näin ole, sillä sehän tarkoittaisi, että meidän kaikkien elämämme on turhaa ja tarpeetonta, että olisimme jo menetetty tapaus.

Voi olla Totuus uskoa Zeukseen, voi olla Totuus uskoa ylösnousseeseen Hitleriin tai mihin vain, mutta Totuus on sellainen, joka muodostuu ihmisen päässä ja kun Totuus muodostuu samankaltaisesti ajattelevan yhteisön yhteiseksi Totuudeksi, niin tämän yhteisön mahdollisuus selviytyä paranee huomattavasti, ja luonnollisesti siten paranee myös muidenkin ihmisten selviytymismahdollisuudet, sillä muutkin ihmiset voivat halutessaan liittyä osaksi tätä yhteisöä.

Jos mielestäsi kaikki ihmisen luomat sosiaaliset järjestelmät ovat pakoa todellisuudesta, niin olen eri mieltä. Yksin ihminen ei lisääntyisi, yksin saalistaminen olisi vaikeampaa, yksin ihminen voisi unohtaa kaikki kauniit ajatuksensa sillä, jotta ajatukset voivat kehittyä, niistä täytyy pystyä keskustelemaan. Sehän on ihmisen suunta, kehitys. Ja kuten toteat, ihminen on selviytynyt juuri yhteistyökykynsä ansiosta, tämä olkoon merkkinä kehityksestä.

"Ihmisen jumalallisuus tarkoitta yksinkertaisia asioita. Voimme luoda, tuhota tai muokata kaiken, minkä tiedämme. Olemme luoneet ajatuksia, olemme luoneet kerrostalot, olemme muokanneet metsät viljelysmaiksi, olemme muokanneet metallit maanpinnan alta omaan käyttöömme, olemme tuhonneet mielikuvat Olympoksella asuvien Jumalien ylivertaisuudesta, voisimme tuhota isorokon."

Ok, käsitän ajatuksesi, mutta näet asiat kovin erilailla, kuin minä.
Käsität jotkin asiat erilailla. Minä ajattelen kovin kylmästi ja en ymmärrä runollista kuvausta, mikä ei ole selvästi vertauskuvallinen, eikä myöskään tarkasti faktuaalinen.


"Ihmisen jumalallisuus tarkoitta yksinkertaisia asioita. Voimme luoda, tuhota tai muokata kaiken, minkä tiedämme. Olemme luoneet ajatuksia, olemme luoneet kerrostalot, olemme muokanneet metsät viljelysmaiksi, olemme muokanneet metallit maanpinnan alta omaan käyttöömme, olemme tuhonneet mielikuvat Olympoksella asuvien Jumalien ylivertaisuudesta, voisimme tuhota isorokon."

Joo, joo. Näin on, mutta emme voi luoda mitään sellaista, mikä ei olisi mahdollista, tai jo olemassa olevan totuuden ulkopuolella.
Emme voi luoda mitään sellaista, minkä olemassa-olo olisi mahdotonta.
Kaikki, kerrostalot ja ydinpommit on luotu siitä, mitä on saatavilla.
Meillä on poikkeuksellinen tapa käyttää luonnon antimia hyväksi, mutta emme voi esimerkiksi luoda mitään sellaista uutta ainetta, joka ei koostu mistään mahdollisista aineista, emmekä voi rakentaa kerrostaloa sellaisista aineista, mitä ei ole olemassa.

Sen sijaan voimme luoda valtioita ja kaikenlaisia sosiaalisia järjestelmiä, jotka tappavat totuuden ja joita ei ole mitenkään mahdollista rakentaa luonnosta.
Ne ovat olemassa ainoastaan kommunikaatiossa, eli siinä, mikä on oikeasti olevien asioiden välillä.
Niillä ei ole siis loogista totuuspohjaa. Ne ovat ainoastaan vääristyneitä suhteita asioiden välillä, eli ei mitään.

"Kun sanon, että Jumalat ovat kuolleet, tarkoitan, että kaikki Jumalat ovat kuolleet, kaikki ne, joilta ihmiset yrittivät saada voimaa, rohkaisua, valtaa tai jotakin muuta. Jokaikinen Jumala on kuollut, ihmisen on tajuttava se, vain siten voimme ottaa vastuun tekemisistämme."

Se, kun alkaa määrätä toisia ihmisiä ja ajatella, että jollakulla muulla, kuin itsellä olisi vastuuta jostain, on vastuun pakenemista omista teoista.

"Marx, Stalin ja Hitler olivat ihmisiä, joilla oli selkeä näkemys Totuudesta. Kuten jo sanoin, Totuus on yksilöllinen, Totuuden mukaan täytyy aina elää. Jos kahden yksilön tai kahden yhteisön Totuudet poikkeaa niinkin radikaalisti kuin poikkesivat Stalinilla ja Hitlerillä"

Totuuden ymmärtäminen on subjektiivista ja yksilöllistä. Totuuden ymmärtämisen tapoja on yhtä monta, kuin ihmisiäkin.
Mutta se ei tarkoita, että totuuksia olisi yhtä monta, kuin ihmisiä. Totuuden ymmärtämisen tapa ei ole sama asia, kuin totuus. Totuuden ymmärtämisen tapa on, miten yksilö käsittää ja käsittelee totuutta.
Mielestäni tämä on klassisin virhe, jonka monet suuretkin filosofit tekevät. He eivät erota sitä, että kun katsot taivaalla näkyvää kohdetta ilman kaukoputkea ja kaukoputkella, niin katsottava kohde ei muutu, vaan ainoastaan tapa, jolla kohde havaitaan.

Sen sijaan tuota minun on kritisoitava vieläkin enemmän, että väität Hitlerin uskoneen kansallisosialismiin ja Stalinin kommunismiin.

Hitlerillä oli häiriintyneitä maailmankäsityksiä ja näkemyksiä asioista. Hänen näkemyksensä eivät olisi olleet kansan hyväksyttävissä, eivätkä ääneen sanottavissa.
Sen sijaan hän loi kansallisosialismin välineekseen, jolla hän saattoi toteuttaa ajatuksiaan.

Hän ei ollut niinkään saksalaisia ihannoiva, kuin katkera ja kostonhimoinen myös saksalaisia kohtaan.

Stalin oli uskomattoman pinnallinen ihminen. Hän oli ammatiltaan pappi, mutta uskovainen hän ei ollut. Hän päätyi kommunistidiktaattoriksi, mutta kommunismiinkaan hän ei tainnut uskoa.
Sen sijaan sekä Hitler, että Stalin molemmat uskoivat valtaan ja tyranniaan.

"Ihminen tajuaa tämän, siten hänen ei tarvitse niitä enää, ellei hän näe niitä keinoina löytää Totuutta."

Ihminen ei koskaan ole tarvinnut mitään poliittista järjestelmää. Sen sijaan jotkut todelliset runkkarit ovat niitä tarvinneet ja tarvitseva yhä, jotta voisivat kusettaa ihmisiä ja tukea omia valheitaan ja moraalitonta toimintatapaansa manipuloimalla ihmisten omaatuntoa ja sosiaalisia arvoja.

Se, miten politiikkaa on olemassa, voidaan selittää sillä, että sitä on olemassa. Se tukee itse itseään ja valehtelee ihmisille, että sitä tarvitaan.
Ihmiset luulevat, että tarvitaan, kun se kauniisti vetoaa ihmisten omaan tuntoon haukkamalla heidät pahoiksi, elleivät he alistu politiikalle.
Ja kauniisti palkitsee niitä, jotka sille alistuvat, alistamalla heitä lisää.

"Voikin olla Totuus, että ihminen on ylimääräinen eliö universumissa"

Ei ole matemaattisesti mahdollista, että jollakin olemassa-olevalla ei olisi tarkoitusta.

"Totuus muodostuu samankaltaisesti ajattelevan yhteisön yhteiseksi Totuudeksi, niin tämän yhteisön mahdollisuus selviytyä paranee huomattavasti, ja luonnollisesti siten paranee myös muidenkin ihmisten selviytymismahdollisuudet, sillä muutkin ihmiset voivat halutessaan liittyä osaksi tätä yhteisöä."

Mielestäni tuollainen ajattelu on lähes rikollista.
Se on oikeastaan suorastaan sosiopaattisen ajattelun ihannointia.
Kuten näemme, kansallisosialistisessa Saksassa toteutettiin ajatustasi mm. siten, että toisinajattelijoita rangaistiin. Tuo aivopesty porukka oli yhdessä vahva ja saattoi hyökätä toisinajattelevia vastaan. Väkivaltainen käyttäytyminen taas ruokkii liittymishalukkuutta voimanhaltijaryhmään.
Kuitenkin tuo ryhmä ei ollut selviytymiskykyinen, vaikka suuri usko ryhmän aatteeseen lisäsikin taistelutahtoa.

Sama juttu kommunismissa. Neuvostoliitossa tapettiin kaikki vähänkin mahdolliset ja mahdottomat kohteet, koska he eivät olleet ryhmään sopivia.
Ryhmän selviytymiskyky parani...

Kapitalismissa tuo mainitsemani psykopatian tukemisesimerkki toimii samalla tavalla. Jo nyt on sellainen tilanne, että sitä psykopaattisempi olet, sitä paremmin selviät.
Nyt ei ole enää edes kyse aatteesta, vaan puhtaasta psykopaattisesta elämänfilosofiasta, mikä on sama asia, kuin kapitalismi.
Kaikkein parhaiten ryhmään sopivat tietenkin ne, joilla on luonnonlahjakkuuss tuohon ajatteluun.
Ryhmä on luonut itse illuusion vääristyneestä vuorovaikutuksesta ja sitten ehdollistaa maailmaa tuohon illuusioon.

"Jos mielestäsi kaikki ihmisen luomat sosiaaliset järjestelmät ovat pakoa todellisuudesta, niin olen eri mieltä. Yksin ihminen ei lisääntyisi, yksin saalistaminen olisi vaikeampaa, yksin ihminen voisi unohtaa kaikki kauniit ajatuksensa sillä, jotta ajatukset voivat kehittyä, niistä täytyy pystyä keskustelemaan. Sehän on ihmisen suunta, kehitys. Ja kuten toteat, ihminen on selviytynyt juuri yhteistyökykynsä ansiosta, tämä olkoon merkkinä kehityksestä."

Illusionistinen ehdollistaminen ei ole yhteistyötä, vaan jonkin tietyn mielivaltaisen todellisuudesta vieraantuneen luulon mukailua ja siihen ehdollistamista.
Yhteistyö on sitä, kun kaikkia ihmisiä pidetään samanarvoisina, eikä edes ajatella, että jotain arvoa olisi olemassa.
Yhteistyö on sitä, kun kaikki voivat luonnollisesti toteuttaa itseään ilma, että sille olisi rajoitteita.

Ihminen ei myöskään lisäänny sen vuoksi, että hän kenties pelon vuoksi kumartaa Allahia, vaan sen vuoksi, että hänellä on siihen luonnollinen vietti.

Ihminen ei myöskään voi kehittää ajattelua ryhmässä, sillä ajattelu ollessaan ryhmän sitovan tekijän kanssa ristiriidassa, syrjäyttää toisinajattelevan ihmisen ryhmän keksimän luonnonvalintatekijän avulla maailmasta.

Saviola kirjoitti:

Lainaan tässä itseäni liittämällä erään vanhan viestini, koska olen kirjoittanut samaa asiaa useaan kertaan:


Saisit vastauksen kaikkiin kysymyksiisi, jos tunnet Platonia ja sen, kuinka hänen oppiaan on jatkettu.

Lähtökohta on se, että väitän, että Jumala loi maailman kreationismista.

Matrix teoriaasi voisin sanoa sen verran, että maailma on tietynlainen, mutta sitä ei voi havaita välittömästi.
Maailman havaitsemiseen on aina jokin havaitsemistapa. Aisteilla pystyt havaitsemaan maailman jollain tietyllä tavalla, subjektiivisesti. Mutta se, minkä havaitset, ei ole välttämättä ollenkaan olemassa, sillä havaitsemistapasi ei välillisyytensä vuoksi ole aina välttämättä oikeassa.

Syy siihen, miksi havaitaan maailmaa jollain tietyllä tavalla, on se, että maailmassa on ns. havaintomateriaalia.
Havaintomateriaalia on esim. valo. Ja kaikki olioiden välisen energian muodot.
Aistit ovat kehittyneet siten, että ne mittaavat havaintomateriaalin muutoksia välittäen siten tietoa.

Mutta aistit mittaavat todellakin siis vain havaintomateriaalin muutoksia ja täten ainoastaan kertovat, miltä näyttää, mutteivat sitä, miten oikeasti on.

Sen, mitä oikeasti on, voi havaita älyllisellä intuitiolla. Rakkauteen perustuvalla logiikalla.

Mutta, vaikka maailmankaikkeus havaitaan tietyllä tavalla, ei se välttämättä ole oikeasti sitä, mitä havaitaan.
Sillä totuus on havainnon takana.
Maailmankaikkeus on oikeastaan vain tila, jossa energia on tietyissä muodoissa, joiden kautta havaitsemme todellisuuden.

Maailmassa on asioita, joita ei ole oikeasti olemassa, nämä asiat ovat sidoksissa havaintomateriaaliin, energian tiettyyn ilmenemismuotoon.
Silloin kun havaitsemme todellisuutta väärin, tulee olemassa olevaksi sellaisia asioita, joita ei ole oikeasti olemassa.

Se, mikä on ihmiselle olemassa, ei ole välttämättä olemassa muualla, kuin ihmisen päässä, johtuen aistitiedon epäloogisesta käsittelystä.

Mutta se, mikä on kaiken tämän havainnon takana, on tila, jossa energia on puhtaassa muodossa. Tuossa tilassa ei ole aikaa ja se on maailmankaikkeuden ulkopuolinen tila. Siellä on olemassa vain ne asiat, joita on oikeasti olemassa.

Ne asiat, joita ei ole olemassa ilman havaintomateriaalia, ei ole olemassa sen jälkeen, kun maailmankaikkeus loppuu.
Maailmankaikkeushan loppuu, edelleen olen sitä mieltä, siten, että alkuräjähdyksen, eli havaintomateriaalin ulkokuoren muoto tulee epäsopivaksi edetäkseen maailmankaikkeuden ulkopuolisessa, jolloin ajan kulumisesta tulee mahdotonta ja tällöin maailmankaikkeus aloittaa äärettömän katoamisensa viedessään mukanaan ne asiat, joita ei ollut olemassa ilman havaintomateriaalia ja jättäen jäljelle sen ikuisen, mikä oli maailmankaikkeuden alla ja mikä on olemassa jokatapauksessa.

Logiikaksi kutsun sitä, minkä tarkoituksena on ymmärtää havaintomateriaalista riippumatonta todellisuutta.

Raamattu sanoo: pahuus on sitä, mikä on ja ei ole olemassa samaan aikaan.
Raamattu sanoo myös, pahuus on ajallista, mutta hyvyys on ikuista. Kun aika loppuu, pahuus kuolee ja joutuu ikuiseen kadotukseen.

Pahuus on Raamatun mukaan siis sitä, mikä on olemassa vain havaintomateriaalissa, muttei ilman sitä.
Pahuus on täten ihmisissä sitä, että nämä uskovat ja toimivat sellaisten asioiden mukaan, joita ei ole olemassa muualla, kuin havaintomateriaalissa.


Copyright by Saviola ©

En tunne Platonia, enkä ole ollut hänen jatkoillaan, joten en kommentoi niitä. Kuten aikaisemmin jo totesin Jumalien kuolleen, et varmastikaan odota uskovani heidän tätä maailmaa luonneen. Kuolleet eivät luo mitään.

Edelleen olen sitä mieltä, että jokainen havainto muuttaa Totuutta ja se todellisuus, jossa havainnon jälkeen ollaan, on Totuus.

Ihminen ei havainnoi todellisuutta väärin, se on mahdottomuus. Ihminen saattaa havainnoida todellisuutta hetkellä nolla näin, mutta muuttaa Totuutta hetkellä yksi. Kumpikaan ei ole virheellistä havainnointia, ne vain ovat tapahtuneet eri tilanteessa, eri hetkellä, mahdollisesti erilaisin pohjatiedoin tapahtuneena. Maailma, joka on ihmisen mielessä, on ainoa maailma, joka on olemassa.

'Mutta se, mikä on kaiken tämän havainnon takana, on tila, jossa energia on puhtaassa muodossa. Tuossa tilassa ei ole aikaa ja se on maailmankaikkeuden ulkopuolinen tila. Siellä on olemassa vain ne asiat, joita on oikeasti olemassa.' Tästä en nyt ymmärtänyt mitään? Miten maailmankaikkeudessa voi olla ulkopuolinen tila, joka on olemassa ja miten tämä tila on olemassa, jos maailmankaikkeutta ei ole? Siinä tilassa on olemassa vain ne asiat, jotka ovat olemassa.. Onko tämä tila itsensä sisäpuolella vai ulkopuolella?

Raamatun opetuksiin en ota kantaa enempää, mutta pahuus on, hyvyys on, ne molemmat ovat, ja kun maailmankaikkeutta ei enää ole, niin ei ole kumpaakaan, ei pahuutta, ei hyvyyttä.

Saviola kirjoitti:

"Ihmisen jumalallisuus tarkoitta yksinkertaisia asioita. Voimme luoda, tuhota tai muokata kaiken, minkä tiedämme. Olemme luoneet ajatuksia, olemme luoneet kerrostalot, olemme muokanneet metsät viljelysmaiksi, olemme muokanneet metallit maanpinnan alta omaan käyttöömme, olemme tuhonneet mielikuvat Olympoksella asuvien Jumalien ylivertaisuudesta, voisimme tuhota isorokon."

Ok, käsitän ajatuksesi, mutta näet asiat kovin erilailla, kuin minä.
Käsität jotkin asiat erilailla. Minä ajattelen kovin kylmästi ja en ymmärrä runollista kuvausta, mikä ei ole selvästi vertauskuvallinen, eikä myöskään tarkasti faktuaalinen.


"Ihmisen jumalallisuus tarkoitta yksinkertaisia asioita. Voimme luoda, tuhota tai muokata kaiken, minkä tiedämme. Olemme luoneet ajatuksia, olemme luoneet kerrostalot, olemme muokanneet metsät viljelysmaiksi, olemme muokanneet metallit maanpinnan alta omaan käyttöömme, olemme tuhonneet mielikuvat Olympoksella asuvien Jumalien ylivertaisuudesta, voisimme tuhota isorokon."

Joo, joo. Näin on, mutta emme voi luoda mitään sellaista, mikä ei olisi mahdollista, tai jo olemassa olevan totuuden ulkopuolella.
Emme voi luoda mitään sellaista, minkä olemassa-olo olisi mahdotonta.
Kaikki, kerrostalot ja ydinpommit on luotu siitä, mitä on saatavilla.
Meillä on poikkeuksellinen tapa käyttää luonnon antimia hyväksi, mutta emme voi esimerkiksi luoda mitään sellaista uutta ainetta, joka ei koostu mistään mahdollisista aineista, emmekä voi rakentaa kerrostaloa sellaisista aineista, mitä ei ole olemassa.

Sen sijaan voimme luoda valtioita ja kaikenlaisia sosiaalisia järjestelmiä, jotka tappavat totuuden ja joita ei ole mitenkään mahdollista rakentaa luonnosta.
Ne ovat olemassa ainoastaan kommunikaatiossa, eli siinä, mikä on oikeasti olevien asioiden välillä.
Niillä ei ole siis loogista totuuspohjaa. Ne ovat ainoastaan vääristyneitä suhteita asioiden välillä, eli ei mitään.

"Kun sanon, että Jumalat ovat kuolleet, tarkoitan, että kaikki Jumalat ovat kuolleet, kaikki ne, joilta ihmiset yrittivät saada voimaa, rohkaisua, valtaa tai jotakin muuta. Jokaikinen Jumala on kuollut, ihmisen on tajuttava se, vain siten voimme ottaa vastuun tekemisistämme."

Se, kun alkaa määrätä toisia ihmisiä ja ajatella, että jollakulla muulla, kuin itsellä olisi vastuuta jostain, on vastuun pakenemista omista teoista.

"Marx, Stalin ja Hitler olivat ihmisiä, joilla oli selkeä näkemys Totuudesta. Kuten jo sanoin, Totuus on yksilöllinen, Totuuden mukaan täytyy aina elää. Jos kahden yksilön tai kahden yhteisön Totuudet poikkeaa niinkin radikaalisti kuin poikkesivat Stalinilla ja Hitlerillä"

Totuuden ymmärtäminen on subjektiivista ja yksilöllistä. Totuuden ymmärtämisen tapoja on yhtä monta, kuin ihmisiäkin.
Mutta se ei tarkoita, että totuuksia olisi yhtä monta, kuin ihmisiä. Totuuden ymmärtämisen tapa ei ole sama asia, kuin totuus. Totuuden ymmärtämisen tapa on, miten yksilö käsittää ja käsittelee totuutta.
Mielestäni tämä on klassisin virhe, jonka monet suuretkin filosofit tekevät. He eivät erota sitä, että kun katsot taivaalla näkyvää kohdetta ilman kaukoputkea ja kaukoputkella, niin katsottava kohde ei muutu, vaan ainoastaan tapa, jolla kohde havaitaan.

Sen sijaan tuota minun on kritisoitava vieläkin enemmän, että väität Hitlerin uskoneen kansallisosialismiin ja Stalinin kommunismiin.

Hitlerillä oli häiriintyneitä maailmankäsityksiä ja näkemyksiä asioista. Hänen näkemyksensä eivät olisi olleet kansan hyväksyttävissä, eivätkä ääneen sanottavissa.
Sen sijaan hän loi kansallisosialismin välineekseen, jolla hän saattoi toteuttaa ajatuksiaan.

Hän ei ollut niinkään saksalaisia ihannoiva, kuin katkera ja kostonhimoinen myös saksalaisia kohtaan.

Stalin oli uskomattoman pinnallinen ihminen. Hän oli ammatiltaan pappi, mutta uskovainen hän ei ollut. Hän päätyi kommunistidiktaattoriksi, mutta kommunismiinkaan hän ei tainnut uskoa.
Sen sijaan sekä Hitler, että Stalin molemmat uskoivat valtaan ja tyranniaan.

"Ihminen tajuaa tämän, siten hänen ei tarvitse niitä enää, ellei hän näe niitä keinoina löytää Totuutta."

Ihminen ei koskaan ole tarvinnut mitään poliittista järjestelmää. Sen sijaan jotkut todelliset runkkarit ovat niitä tarvinneet ja tarvitseva yhä, jotta voisivat kusettaa ihmisiä ja tukea omia valheitaan ja moraalitonta toimintatapaansa manipuloimalla ihmisten omaatuntoa ja sosiaalisia arvoja.

Se, miten politiikkaa on olemassa, voidaan selittää sillä, että sitä on olemassa. Se tukee itse itseään ja valehtelee ihmisille, että sitä tarvitaan.
Ihmiset luulevat, että tarvitaan, kun se kauniisti vetoaa ihmisten omaan tuntoon haukkamalla heidät pahoiksi, elleivät he alistu politiikalle.
Ja kauniisti palkitsee niitä, jotka sille alistuvat, alistamalla heitä lisää.

"Voikin olla Totuus, että ihminen on ylimääräinen eliö universumissa"

Ei ole matemaattisesti mahdollista, että jollakin olemassa-olevalla ei olisi tarkoitusta.

"Totuus muodostuu samankaltaisesti ajattelevan yhteisön yhteiseksi Totuudeksi, niin tämän yhteisön mahdollisuus selviytyä paranee huomattavasti, ja luonnollisesti siten paranee myös muidenkin ihmisten selviytymismahdollisuudet, sillä muutkin ihmiset voivat halutessaan liittyä osaksi tätä yhteisöä."

Mielestäni tuollainen ajattelu on lähes rikollista.
Se on oikeastaan suorastaan sosiopaattisen ajattelun ihannointia.
Kuten näemme, kansallisosialistisessa Saksassa toteutettiin ajatustasi mm. siten, että toisinajattelijoita rangaistiin. Tuo aivopesty porukka oli yhdessä vahva ja saattoi hyökätä toisinajattelevia vastaan. Väkivaltainen käyttäytyminen taas ruokkii liittymishalukkuutta voimanhaltijaryhmään.
Kuitenkin tuo ryhmä ei ollut selviytymiskykyinen, vaikka suuri usko ryhmän aatteeseen lisäsikin taistelutahtoa.

Sama juttu kommunismissa. Neuvostoliitossa tapettiin kaikki vähänkin mahdolliset ja mahdottomat kohteet, koska he eivät olleet ryhmään sopivia.
Ryhmän selviytymiskyky parani...

Kapitalismissa tuo mainitsemani psykopatian tukemisesimerkki toimii samalla tavalla. Jo nyt on sellainen tilanne, että sitä psykopaattisempi olet, sitä paremmin selviät.
Nyt ei ole enää edes kyse aatteesta, vaan puhtaasta psykopaattisesta elämänfilosofiasta, mikä on sama asia, kuin kapitalismi.
Kaikkein parhaiten ryhmään sopivat tietenkin ne, joilla on luonnonlahjakkuuss tuohon ajatteluun.
Ryhmä on luonut itse illuusion vääristyneestä vuorovaikutuksesta ja sitten ehdollistaa maailmaa tuohon illuusioon.

"Jos mielestäsi kaikki ihmisen luomat sosiaaliset järjestelmät ovat pakoa todellisuudesta, niin olen eri mieltä. Yksin ihminen ei lisääntyisi, yksin saalistaminen olisi vaikeampaa, yksin ihminen voisi unohtaa kaikki kauniit ajatuksensa sillä, jotta ajatukset voivat kehittyä, niistä täytyy pystyä keskustelemaan. Sehän on ihmisen suunta, kehitys. Ja kuten toteat, ihminen on selviytynyt juuri yhteistyökykynsä ansiosta, tämä olkoon merkkinä kehityksestä."

Illusionistinen ehdollistaminen ei ole yhteistyötä, vaan jonkin tietyn mielivaltaisen todellisuudesta vieraantuneen luulon mukailua ja siihen ehdollistamista.
Yhteistyö on sitä, kun kaikkia ihmisiä pidetään samanarvoisina, eikä edes ajatella, että jotain arvoa olisi olemassa.
Yhteistyö on sitä, kun kaikki voivat luonnollisesti toteuttaa itseään ilma, että sille olisi rajoitteita.

Ihminen ei myöskään lisäänny sen vuoksi, että hän kenties pelon vuoksi kumartaa Allahia, vaan sen vuoksi, että hänellä on siihen luonnollinen vietti.

Ihminen ei myöskään voi kehittää ajattelua ryhmässä, sillä ajattelu ollessaan ryhmän sitovan tekijän kanssa ristiriidassa, syrjäyttää toisinajattelevan ihmisen ryhmän keksimän luonnonvalintatekijän avulla maailmasta.

Mikä on mahdotonta? Se, mikä ei onnistu nyt, ei välttämättä ole mahdotonta myöhemmin. Totuus on se, joka elää, Totuus muokkautuu uusien havaintojen myötä. Ihminen pystyisi nyt rakentamaan eliön, jolla olisi muurahaisen pää, kärpäsen keskiruumis ja heinäsirkan takapää. Nyt Totuus on, että sitä ei ole, koska luonto ei ole nähnyt sitä tarpeelliseksi, se on siis kansantajuisesti sanottuna mahdoton, mutta jos ihminen osaa sellaisen tehdä, olisiko sellaisellekin aika antaa mahdollisuus. Jos ihminen näin päättää, niin silloin Totuus muuttuu ja tämä pieni olento olisi olemassa.

Valtiot ja sosiaaliset järjestelmät ovat olemassa. Ne ovat yhtälailla olevia kuin ovat maalaukset ja kirjat. Niillä ei välttämättä ole todellisuuspohjaa, mutta ne ovat olemassa mielessämme.

Totuus on aina yksilöllinen. Totuuksia yhtä monta kuin on ihmisiäkin. Jos kaksi ihmistä asuisi 20 ensimmäistä vuotta pimeässä kopissa, voisi ajatella, että heidän maailmansa olisi samanlaisia ja avattaisiin kopista ikkunat itään ja länteen. Toinen menisi toiseen ikkunaan, toinen toiseen. Itään katsova näkee tiellä auton, länteen katsova näkee taivaalla linnun. Näin heidän Totuutensa olisivat erilaisia, vaikkeivät poikkeaisikaan toisistaan huomattavasti.

'Sen sijaan tuota minun on kritisoitava vieläkin enemmän, että väität Hitlerin uskoneen kansallisosialismiin ja Stalinin kommunismiin.'

Nyt en tätä muista, mutta ilmeisesti kerrot, koska näin totesin. Heillä molemmilla kyllä oli selkeä näkemys Totuudesta ja he eivät olisi päässeet valtaan ilman kansan tukea. Vaikka se kuulostaa perverssiltäkin, väitän, että molemmat herrat ajattelivat kansansa parasta tehdessään kaikki päätöksensä. Molemmat halusivat taata kansalleen paremman tulevaisuuden.

"Voikin olla Totuus, että ihminen on ylimääräinen eliö universumissa"

Tällä tarkoitin, että ihminen saattaa olla vain vieras, ja että meidän aikanamme ei kestä kovinkaan pitkään. Näin on käynyt monille lajeille, ja tulee myös käymään, mutta aina elämä jatkuu.

"Totuus muodostuu samankaltaisesti ajattelevan yhteisön yhteiseksi Totuudeksi, niin tämän yhteisön mahdollisuus selviytyä paranee huomattavasti, ja luonnollisesti siten paranee myös muidenkin ihmisten selviytymismahdollisuudet, sillä muutkin ihmiset voivat halutessaan liittyä osaksi tätä yhteisöä."

Tämän kirjoitin, olen edelleen samaa mieltä. Tähänhän perustuvat kaikenlainen nationalismi, rasismi, uskonsodat. Vaikka näistä kaikesta yritetään päästä eroon, ihminen tuntee itsensä turvatummaksi paikassa, jossa on hänen kanssaan samanlaisia ihmisiä ja samalla lailla ajattelevia ihmisiä.