Kysymys: Mikä on ilmastosensitiivisyyden oikea arvo?
Mitä se käytännössä tarkoittaa? Ilmastosensitiivisyys on termi, jota käytetään kuvaamaan lämpötilan kasvun määrää kun hiilidioksiditaso kaksinkertaistuu (mistä tahansa arvosta), ilmaston pysyessä muiden tekijöiden puolesta muuttumattomana. Tätä arvoa on pyritty vuosikausia päättelemään epäsuorin keinoin. Aiheesta kertoo Nir Shaviv kansantajuisesti erinomaisessa postauksessa "On Climate Sensitivity and why it is probably small":
http://www.sciencebits.com/OnClimateSensitivity
IPCC arvioi ilmastosensitiivisyyden olevan luokkaa 1,5-4,5 c, mutta Shaviv kertoo lukeman olevan mahdollisesti n. 1,3 c (0,9-1,7), mikäli kosmisten säteiden ja lämpenemisen linkki todistetaan. Mikäli hän on oikeassa, tarkoittaisi se seuraavia lukemia:
hiilidioksidimäärä (ppm)/lämpötila verrattuna nykyiseen (c)
760 1,3
1520 2,6
3040 3,9
6080 5,2
12160 6,5
Jokaista CO2:n määrän tuplaantumista kohden nousu on siis 1,3 c. (tänä päivänä CO2-taso on n. 380 ppm)
Toisin sanoen joidenkin tiedemiesten vuosisadan loppuun povaamaan n. 4 asteen nousuun tarvittaisiin CO2-tasojen nousemista lähes kymmenkertaisesti. Tuolloin CO2 aiheuttaisi jo suoraankin ongelmia huonon ilmanlaadun vuoksi. En pidä lainkaan todennäköisenä, että pystymme yltämään moisiin lukuihin ikinä, vaikka kuinka tupruttelisimme, sillä CO2:nkin elinikä ilmakehässä on rajallinen ja öljyntuotanto kääntyy väistämättä laskuun jossain vaiheessa (se ei ole uusiutuva luonnonvara). 150 kuluneen vuoden aikana CO2:n määrä ilmakehässä on kasvanut n. 25%. On muuten edelleen mysteeri mihin suuri osa CO2:sta päätyy, koska fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat päästöt ovat paljon korkeammat kuin havaittu CO2:n määrän lisääntyminen ilmakehässä.
Jos verrataan edellistä skenaariota toiseen ääripäähän, niin ero selviää. Eli jos ilmastosensitiivisyys olisi 4,5 astetta, olisivat luvut seuraavanlaiset:
760 4,5
1520 9
3040 13,5
6080 18
12160 22,5
Tässä tapauksessa CO2-tason kymmenkertaistuminen aiheuttaisi jo niin massiivista lämpenemistä, että puhuttaisiin katastrofista suurimmassa osassa maapalloa.
Ehkä saamme jotain viitteitä arvioiden oikeellisuudesta kambrikauden maapallosta, jolloin CO2-taso oli tutkimusten perusteella huomattavasti nykyistä korkeampi:
http://rainbow.ldeo.columbia.edu/courses/v1001/co2.jpg
Evoluutio oli tuolloin varsin vilkasta ja elämä kukoisti, joten olot eivät ole voineet olla katastrofaaliset.
Mitä se käytännössä tarkoittaa? Ilmastosensitiivisyys on termi, jota käytetään kuvaamaan lämpötilan kasvun määrää kun hiilidioksiditaso kaksinkertaistuu (mistä tahansa arvosta), ilmaston pysyessä muiden tekijöiden puolesta muuttumattomana. Tätä arvoa on pyritty vuosikausia päättelemään epäsuorin keinoin. Aiheesta kertoo Nir Shaviv kansantajuisesti erinomaisessa postauksessa "On Climate Sensitivity and why it is probably small":
http://www.sciencebits.com/OnClimateSensitivity
IPCC arvioi ilmastosensitiivisyyden olevan luokkaa 1,5-4,5 c, mutta Shaviv kertoo lukeman olevan mahdollisesti n. 1,3 c (0,9-1,7), mikäli kosmisten säteiden ja lämpenemisen linkki todistetaan. Mikäli hän on oikeassa, tarkoittaisi se seuraavia lukemia:
hiilidioksidimäärä (ppm)/lämpötila verrattuna nykyiseen (c)
760 1,3
1520 2,6
3040 3,9
6080 5,2
12160 6,5
Jokaista CO2:n määrän tuplaantumista kohden nousu on siis 1,3 c. (tänä päivänä CO2-taso on n. 380 ppm)
Toisin sanoen joidenkin tiedemiesten vuosisadan loppuun povaamaan n. 4 asteen nousuun tarvittaisiin CO2-tasojen nousemista lähes kymmenkertaisesti. Tuolloin CO2 aiheuttaisi jo suoraankin ongelmia huonon ilmanlaadun vuoksi. En pidä lainkaan todennäköisenä, että pystymme yltämään moisiin lukuihin ikinä, vaikka kuinka tupruttelisimme, sillä CO2:nkin elinikä ilmakehässä on rajallinen ja öljyntuotanto kääntyy väistämättä laskuun jossain vaiheessa (se ei ole uusiutuva luonnonvara). 150 kuluneen vuoden aikana CO2:n määrä ilmakehässä on kasvanut n. 25%. On muuten edelleen mysteeri mihin suuri osa CO2:sta päätyy, koska fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat päästöt ovat paljon korkeammat kuin havaittu CO2:n määrän lisääntyminen ilmakehässä.
Jos verrataan edellistä skenaariota toiseen ääripäähän, niin ero selviää. Eli jos ilmastosensitiivisyys olisi 4,5 astetta, olisivat luvut seuraavanlaiset:
760 4,5
1520 9
3040 13,5
6080 18
12160 22,5
Tässä tapauksessa CO2-tason kymmenkertaistuminen aiheuttaisi jo niin massiivista lämpenemistä, että puhuttaisiin katastrofista suurimmassa osassa maapalloa.
Ehkä saamme jotain viitteitä arvioiden oikeellisuudesta kambrikauden maapallosta, jolloin CO2-taso oli tutkimusten perusteella huomattavasti nykyistä korkeampi:
http://rainbow.ldeo.columbia.edu/courses/v1001/co2.jpg
Evoluutio oli tuolloin varsin vilkasta ja elämä kukoisti, joten olot eivät ole voineet olla katastrofaaliset.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tuon herran arviot ovat välillä 0,9 (ei juurikaan merkitystä hiilidioksiditason nousulla) ja 1,7 (paljon merkitystä, ja melko vakavaakin).
Sen sijaan IPCC:n arviot ovat melko vakavasta lähes katastrofaalisen vakavaan, joka haittaa maailmantaloutta voimakkaasti.
Kumpikin arvio on todella epätarkka, mutta ehkä mieluummin kuitenkin IPCC:tä kuin yksittäistä tutkijaa. IPCC kuitenkin koostuu maailman parhaista ilmastoasiantuntijoista, nämä yksittäiset ihmiset ovat usein opportunisteja, jotka vain haluavat mainetta (uskaltaa olla eri mieltä), kunniaa (jos IPCC on väärässä, niin saa arvostusta, mutta jos IPCC on oikeassa, ei omalle uralle varmaankaan tapahdu mitään) ja öljy-yhtiöiden rahoja (kaikki eivät tietenkään saa, mutta kyllä osa rikastuu kummasti).
Vaikka ihmiskunta varmasti selviääkin tulevasta ilmastosta, niin täytyy miettiä, onko halvempaa NYT vähentää ilmastopäästöjä ilman, että yhdestäkään maailman ihmisestä tulee onnettomampi paitsi ehkä Tuhpultista vai antaa mennä entiseen malliin ja ottaa vastaan mitä sieltä sattuu tulemaan.
Raha kun ei tee ihmisiä onnelliseksi vaan mielekäs elämä. Uusiutuvat energianlähteet voisivat antaa Suomessakin kymmenille tuhansille työpaikan, ja työ on suurelle osalle kansasta tärkeä osa elämää.
Käypä tuolta katsomassa miten sitä "IPCC tiedettä" oikein sorvataan:
http://www.iisd.ca/vol12/enb12319e.html
Jos tuo vastaa käsitystäsi tieteenteosta, niin en voi kuin esittää osanottoni.
En nyt jaksa lukea noin pitkää tekstiä. Ilmeisesti sinä jaksoit, joten kirjoitapa referaatti. ;)
Pisti silmään erityisesti tämä kohta:
"The SPM finds that there is more than a 90 percent probability that human action has contributed towards recent climate change"
SPM=summary for policymakers, jonka tekevät poliitikot
Siis kun mediassa jatkuvasti rummutetaan siitä, että on 90% varmuus että ihminen on vaikuttanut merkittävästi ilmaston lämpenemiseen, niin tuo kuuluisa "tieteellinen luku" näyttääkin perustuvan vain poliitikkojen arvioon tieteellisen materiaalin perusteella (jota ei olla vielä julkaistu ja jota poliitikot saavat muokata). Olenko oikeassa?
SPM=summary for policymakers
Tarkoittaa lähinnä yhteenvetoa poliitikkoja ja päätöksentekijöitä varten.
IPCC varsinainen tutkimus on tällä hetkellä pimitetty, siitä on saatavana vain tuo ei-tieteellinen yhteenveto.
Tämä seikka on tärkeä: tietellisen julkaisun on täytettävä tietyt tarkat kriteerit, jotta sitä voidaan pitää tieteellisenä tutkimuksena.
Tuollaisen summaryn taas ei tarvite.
"Tarkoittaa lähinnä yhteenvetoa poliitikkoja ja päätöksentekijöitä varten."
Käsittääkseni sen laatii IPCC:n poliittinen ydin, joka ei osallistu tieteellisen osan laatimiseen. Hauskinta tässä kaikessa on kuitenkin se, että se tieteellinen aineisto jonka pohjalta IPCC:n tieteellinenkin osa laaditaan, on jo tarkkaan valikoitu. Tätähän on kritisoinut mm. Huldén "tieteessä tapahtuu" -julkaisussa:
"Useat kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n esittämät todisteet ilmastonmuutoksen vaikutuksista ekosysteemiin ovat joko virheellisiä, subjektiivisia tai olemattomaan aineistoon perustuvia."
http://www.tsv.fi/TTAPAHT/023/hulden.htm
"Käsittääkseni sen laatii IPCC:n poliittinen ydin, joka ei osallistu tieteellisen osan laatimiseen"
Hyvin mahdollista. Tärkeintä koko touhussa on varmistaa tutkimusrajoitus ja rahoitus IPCC:n kattojärjestöillle WMO ja UNEP, jotka taas ovat Yhdistyneiden kansakuntien alaisia. Hyvin ovat vissiin onnistuneet, luulisin että rahapulassa ollut UN on saanut kassaansa täytettä viime aikoina.
http://www.junkscience.com/ kertoo lisää IPCC:n käsityksestä tieteestä.
Lenin puhui aikoinaan länsimaiden intellektuelleista, noista ’hyödyllisistä idiooteista’, jotka hyvää tarkoittaen edistivät punaisen terrorin asiaa. Samalla tavalla voisi luonnehtia nykyajan ilmastovouhottajia, heillä on ilmeisesti aivan vilpitön tavoite "pelastaa maailma", mutta he pelaavat tietämättään erilaisten etujennauttijien pussiin.
Lainaus: "Käsittääkseni sen laatii IPCC:n poliittinen ydin, joka ei osallistu tieteellisen osan laatimiseen."
Ei muuten pidä paikkaansa. Koko prosessi on todella järkeenkäypä. Tiedemiehet laativat vedoksen, jota sitten pohditaan yhdessä hallitusten edustajien kanssa. Koko touhun idea on saada raportti ymmärrettävälle kielelle. Eihän tavikset (joille SPM on tarkoitettu) muuten ymmärrä sitä. Mutta SPM:n tulee tyydyttää myös tiedemiehiä.
Lainaus RealClimate nettisaitilta http://www.realclimate.org/index.php/archives/2007/02/the-ipcc-fourth-assessment-summary-for-policy-makers/ kertoo näin:
The process of finalising the SPM (which is well described here and here) is something that can seem a little odd. Government representatives from all participating nations take the draft summary (as written by the lead authors of the individual chapters) and discuss whether the text truly reflects the underlying science in the main report. The key here is to note that what the lead authors originally came up with is not necessarily the clearest or least ambiguous language, and so the governments (for whom the report is being written) are perfectly entitled to insist that the language be modified so that the conclusions are correctly understood by them and the scientists. It is also key to note that the scientists have to be happy that the final language that is agreed conforms with the underlying science in the technical chapters. The advantage of this process is that everyone involved is absolutely clear what is meant by each sentence. Recall after the National Academies report on surface temperature reconstructions there was much discussion about the definition of 'plausible'. That kind of thing shouldn't happen with AR4.
Minusta on jotenkin ihmillistä, että näillä palstoilla uskalletaa arvostella tätä asiatuntijakokousta ja vähettellään sen tuloksia aina vain siiheen suuntaan, ettei hätä, kyllä voimme jatkaa niin kuin ennenkin.
Minusta kuka meistä ole sellainen taho, joka varman päällä voisi näin tehdä. Eikös olisi järkevämpi oletaa, että ainakin jotain on siinä perä, että ihminen pilaa ympäristönsä ja tehdä ennaltaehkäisevästi niin paljon kuin pysty. Te, enkä minä voimme tietää, osoittautuvat tekemämme ympäristötuhot ehkä joskus vielä tuhoisemmaksi kuin nyt olettamme. Kun muutokset tapahtuvat hitaasti, sukupolvien aikana, on vaara, että elämme vain tätä päivä, lastemme tulevaisuudesta piittamatta.
ylimääräiset CO2 kaasut itseensä. Tutkimuksissa on jo nähty puiden kasvun lisääntyvän korkeammassa CO2 pitoisuudessa. Joten ei tässä mitään huolenpäiviä ole näkyvissä.
http://www.sciencedaily.com/releases/2005/08/050811084912.htm
Puhumattakaan viljan ja muiden hyötykasvien lisääntyneestä kasvusta.
Kuinkahan paljon maailmassa tuotetun ravinnon määrän lisääntymisestä on lisääntyneen hiilidioksidin ansiota?
Ravinnon lisääntyminen tuo maailman lopullisen tuhon vielä lähemmäksi. Maailma ei kaipaa enää yhtään lisäihmistä kuluttamaan luonnonvaroja, vaan ihmiskunnan lukumäärä on saatava roimaan laskuun, ja sitä parempi, mitä pikimmin tämä tapahtuu. Nälänhätä on historiallisesti todettu varsin tehokkaaksi pääluvun harventajaksi, joka toiminee edelleenkin.
Jos hiilidioksidi todella olisi 12 160 ppm, saattaisi imiselle tulla jo sivuvaikutuksia. Hyvä huoneilma on alle 1000 ppm, parituhatta on jo tunkkainen.