Kun uudet teoriat vaikkapa mustaa-aukkoa koskien ovat päätymässä siihen että mustasta aukosta saatavaa informaatiota kuvaa täysin sen pinta, mihin tarvitaan enää sisusta? Pintahan voi sisältää sisuksen informaation eli tilavuustiedon, eikä koko sisusta enää tarvita.
Koska musta aukko on holografinen, koko maailmanakaikkeus saattaa olla holofrafinen. Voidaanko 2D informaatiopinnalla kuvata 3D avaruus? Maailma olisi tällöin hologrammi, eli todellinen kupla.
Koska musta aukko on holografinen, koko maailmanakaikkeus saattaa olla holofrafinen. Voidaanko 2D informaatiopinnalla kuvata 3D avaruus? Maailma olisi tällöin hologrammi, eli todellinen kupla.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ajatellaan materiaa ja energiaa informaationa. Kuinka paljon informaatiota mahtuu avaruuteen? Mustiin aukkoihin liittyvä teoreettinen pohdiskelu johtaa mielenkiintoiseen johtopäätökseen: Kolmiulotteiseen avaruuteen mahtuvan informaation maksimimäärä on suhteessa pinta-alaan eikä tilavuuteen - kuten kaksiulotteisessa hologrammissa joka vain näyttää kolmiulotteiselta. Maailmankaikkeus olisi siis pohjimmiltaan kaksiulotteinen. Jos yritetään ahtaa liikaa informaatiota yhteen paikkaan, syntyy musta aukko, ehdottaa Scientific American.
Siis maailma on kuva? Sillä kuvaahan hologrammi tarkoittaa. Kuva on silloin kokonainen ja sisältää informaation mitä vaihelle ja intensiteelillä voidaan kuvata. Mutta onko oikein sanoa, että maailma on hologrammi. Kuva on aina abstrakti.
Jos 3D-informaatio on 2D-pinnalla, voidaan hyvin puhua holografisesta.
Melkein jokaisen tunnetun teorian kompastuskiveksi muodostuu liian radikaali asioiden yksinkertaistus ja käsittely liian yksinkertaistavilla matemaattisilla apuvälineillä (osittain myös käytännön pakosta). Rajoituksia ei siksi voi ohittaa taikka vähintäänkin tiedostaa, että ollaan liikkeellä heikoilla jäillä.
Kun me katsomme mustaa aukkoa maasta niin näemme tapahtumahorisontin. Jos siirrymme sille äsken näkemällemme tapahtumahorisontti-pinnalle näemme uuden tapahtumahorisontin joka on yhtä etäällä meistä kuin se jolla nyt olemme. Näin voitaisiin edetä loputtomiin jos gravitaatiovoimat eivät repisi meitä riekaleiksi.
Musta-aukko on periaatteessa samanlainen rakenteeltaan kuin se universumi joka meille näyttäytyy ja jota voimme havainnoida.
Molemmat ovat extreemejä paikkoja joissa näemme vain sen mitä havaintopaikasta voidaan havainnoida. Yhälailla me näemme universumin kaukaisimman "äären" 13.7 miljardin valovuoden päässä, ikäänkuin horisonttina, jonka tuolle puolen ei meillä ole mitään keinoa tehdä havaintoja nykyisestä havaintopaikastamme. Jos kuitenkin siirrymme tuonne horisontissa näkyvälle pinnalle niin näemme uuden horisontin joka on tismalleen 13.7 valovuoden päässä meistä ja tätäkin ajatusleikkiä voisi jatkaa loputtomiin..
Nykyisin ajatellaan universumien määräksi 60^10 kpl, tuskin sekään riittää.
Olen pohdiskellut asiaa lähiympäristöni kannalta siten, koska liikeellä voi olla vain yksi suunta, siis kuljet siis etuperin takaperin tai miten tahansa suuntaan niin ajan tai sen illuusion suunta on sama kaikki liikeet ovat peruuttamattomia.
Toisin sanoen siellä "menneisyydessä" ei ole enää mitään, illuusio ajasta perustuukin vain meidän aivoissa oleviin muistijälkiin.
Tulevaisuuden laita on sama sitäkään ei ole kaikki kellot käy nykyaikaa eli siinä missä liike sijaitsee avaruudellisesti.
Vaikuttaa sillä perusteella että tämä plätty on tosiaan vain kaksi uloitteinen . Tämän kaksiuloitteisen maailman olemassaoloa ja laatua emme voi havannoida kuin meidän aistijärjestelmän ja niiden tunnistamien liikkeiden suhteellisten nopeuksien vertailulla, kun aivomme muistavat tapahtuneita liikkeitä syntyy illuusio ajasta.
Ihmisen oma sydän on varmaan se peruskello, jonka mukaan luonnostaan suhteellistaa tapahtumia.
Voisimme kuitenkin kuvitella että koko universumi tapahtuisi hetkessä tai sitten niin hitaasti ettemme näkisi missään mitään liikettä, näin ajatellen elämä on myös paradoksi olemme samaan aikaan olemassa että myoskin emme ole olemassa, eikos ne neutriinot käyttäydy samalla tavalla, ovat siis ja eivät ole jossain.
Sanoihan Albert Einsteinkin että todellisuus on harhaa ja erittäin sitkeää sellaista laadultaan.
On todella niin että olemme koko ajan tapahtumahorisontin pinnalla, missä päin maailmaa sitten olemmekin. Mutta miten tähän pintaan koodautuu informaatio, niin että tiettyyn tilavuuteen näyttää mahtuvan tietty kuutiomäärä ainetta?
Hologrammiuniversumi tarkoittaa Hawkingin ja muiden kosmologien & fyysikoiden mukaan pikemminkin järjestelmää, jossa kolme tilaulottuvuutta on korvattu kahdella ulottuvuudella, eli tasolla.
Informaation säilyminen mustassa aukossa pakottaa tähän. Ja koska musta-aukko on pinta, myös universumin on oltava pinta. Eli elämme mustan aukon pinnalla.
Sen sijaan tämä hologrammipinta ei pakota siihen, että jokaiseen pisteeseen olisi koodattu informaatio koko universumista. Planckin mittakaavassa kvantittuva rakeinen spinverkkouniversumi voidaan rakentaa myös holografiaperiaatteella. Siinä on pienimmät avaruuden ja ajan rakeet, joissa ei siis ole koodattuna koko universumin tietoa, vaan niissä on alueen sisältävien hiukkasten koko informaatio. Tämä 2D spinverkko kuvaisi kaiken informaatiosisällön avaruuden tietystä osasta ja tälläiseen kuvaukseen pyrkii teoria kvanttigravitaatiosta.
Smolin ja useat muut tutkijat ovat kirjoittaneet asiasta.
Onko ajan suunta kohtisuoraan tilaulottuvuuksiin nähden? Kun siis kuljemme ajassa aina yhteen suuntaan, vaikka liikkuisimme avaruudessa minne suuntaan tahansa, niin ajan suhteen olemme kohtisuorassa pinnassa liikkeessä.
Mustien aukkojen osalta kiistellään, häviääkö energiaa niiden sisään vai muuttaako se ainoastaan radikaalisti olotilaansa. Matemaattisesta mallintamisesta on laskettu, että Mustan aukon entropia on verrannollinen ns tapahtumahorisontin pinta-alaan, jonka puolestaan massa määrää. Ns holografiaperiaate on mielenkiintoisen radikaali ajatus, josta kiistellään: Tietyn alueen sisältämä maksimi-informaatio on verrannollinen kyseisen alueen rajapinnan pinta-alaan, ei sen tilavuuteen. §Tämä sopii siihen, että korkeammat ulottuvuudet ovat materiaalisessa mielessä supistuneita, suunnat katoavat, pallopinnan muotoinen värähtely on yhtenevää, tilavuus näyttää alalta. Aikakin menettää suuntautuneisuuden, peräkkäiset tapahtumat muuttuvat rinnakkaisiksi.
haluaisimpa nähdä miten joku laittaa huoneeni tavarat 2D-pinnalle.
Miten tämä liittyy Savoriseen alias Mr. Pressureen?
Toivottavasti ei mitenkään.