Tulin kerran sanoneeksi isommallekin joukolle: "Se teistä, joka on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven".
Olisittepa nähneet sen kivisateen...
Olisittepa nähneet sen kivisateen...
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aikaansaamasi reaktio oli kai siinä tapauksessa 'sünnipäeva kividega loopidus' eikä 'sünnipäevakingitus'.
Synty = sündimine.
Syntipukki on muuten viroksi 'patuoinas', ellei joku sattunut sitä tietämään.
Eivät sentään tehneet sinulle kaulakiikkua sateeseen...
"Tule, rakkaani, lähtekäämme maalle, kyliin yöpykäämme.
Käykäämme varhain viinitarhoihin katsomaan, joko viiniköynnös versoo ja ummut aukeavat, joko kukkivat granaattipuut. Siellä annan sinulle rakkauteni"
Väärin! Ei kirjoittanut, vaan laulanut!
Vaan kuka sen on kirjoittanut...?
Jos laulan tai viisveisaan korkealta, ei minua kuuntele Erkkikään (Korhonen, Kansallisoopperan pääjohtaja, joka kuulemma jaksaa kuunnella talonsa JOKAISEN esityksen).
Luontainen äänialani on töräkän epävireinen bassobaritoni ja äänihuuleni kaipaavat yleensä ryypin tai viis, ennen kuin virsi on lyhyestä kaunis (jos sittenkään).
× × ×
Käytössäolevan käännöksen mukaisen Korkean veisun puheenaolevat kohdat löytynevät täältä:
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Laul.l.7.html
Siitä vain veisaamaan kovaa ja korkealta!
1930-luvun vanhaa hapatusta taisin sittenkin vahingossa tarjota.
Nyt eletään kai sentään vuoden 1992 laitoksen mukaan ja siellä on muuttunut niin Veisun nimi kuin sanoituskin:
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Laull.7.html#o62
Tänä vuonna juhlitaan Agricolan kuolemaa. Haavikon näytelmässä "Agricola ja kettu" Kustaa Vaasa lainasi Korkeaa veisua suunnilleen näin:
"Minun rackani ombi metzä-caurin eli peuran-wasican caltainen, hän hyppäpi wuortein päle ja carcelepi kuckulaisten päle..."