Rakas J. Sanoit mulle 2 viikkoa sitten, että et tunne romanttista rakkautta mua kohtaan. Se tuli täysin puskan takaa, ja sen takia otinkin koko asian niin vakavasti, itkin hysteerisesti ja vaivuin masennukseen. Nyt syön masenuslääkkeitä ja yritän toipua ja jatkaa eteenpäin. Tiedän, että jonain päivänä tää kaikki on vain kaunis muisto ja me ollaan ystäviä, mutta tällä hetkellä järjetön ikävä kalvaa. Sä menet eteenpäin elämässäs kovaa vauhtia, sulle ei tule olemaan vaikeaa tavata uutta ihanaa tuttavuutta, olet upea ihminen ja todella puoleensavetävä. Elämä sun kanssa oli ihanaa, tunsin koko sydämelläni kuuluvani yhteen sun kanssa, ja olin varma, että haluan olla sun kanssa loppuelämäni. Ajattelen vielä varmasti kauan aikaa niin, mutta pakkohan siitä ajatuksesta on luopua.Vaikeinta on hyväksyminen. Antaa sinun mennä. Unohtaa meidän välinen tarina ja kehittää uusi tilalle. Sunlaista miestä tuskin enää tulee vastaan, mutta silti haluaisin toivoa itselleni parempaa tulevaisuutta ja suurta rakkautta. Rakastan sua.
elämässä pitäisi vaan jaksaa mennä eteenpäin
Nimetön
81381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
jonka mielestä jengin kivunsietokyky, niin fyysisellä kuin emotionaalisella puolella on olematon. Pienikin nirhama niin jo ollaan niin rikkinäistä että, ja käsi hamuaa lääkkeitä. Hoidetaan siis oireita, ei sairautta.
Joo pitäis varmaan sijoittaa lääkefirmojen ostowarrantteihin kun meno käy aina vaan sairaammaksi.
suruaika kestää kuukausia, eikä siihen tarvitse mitään lääkitystä hankkia vielä. Paitsi tietty sit on hyvä ottaa jotain rauhottavia jos meinaisi itsarin tehä tmv et on ihan pois tolaltaan. Mut kyllähän se itsarikin käy tuollaises tilanteessa 99% mielessä hyvinkin voimakkaana ilman et tarvis lääkitystä. On normaalia ottaa vaikka töistä lomaa tuollaisen takia. On "epänormaalia" heti ruveta vapsiin lääkkeitä, jotka lopulta sitten vaan estää todellisten tunteitten kohtaamisen ja asian luonnollisen ratkaisemisen omalla psyykkeellään.
joka lähti eikä tuntenut romanttista rakkautta. Vaikuttaa, että jätetty on ollut liimapaperi ja olisi ehkä sairastunut jossakin vaiheessa kuitenkin.....Masentuneen kanssa on tosi raskasta elää.
Jos lääkäri on näin nopeasti antanut masennuslääkkeitä niin masennukseen liittyy varmasti muitakin ongelmia. Valitettava asia ap. kannalta. Hienoa on kuitenkin että hän yrittää pärjätä eteenpäin. Tsemppiä.
En muuten ymmärrä miksi pitää olla ilkeä ihmistä kohtaan joilla on vaikeuksia. Jos te kestätte kipeitä eroja niin hieno asia, mutta kipukynnys ei ole sama kaikille. Mehän emme voi millään tietää kaiken ap. kirjoittajan elämästä. Joten miten voit olla niin varma että hän syö masennuslääkkkeitä pelkästään eron takia? Ehkä hänelle on sattunut muitakin asioita elämässä josta emme ole tietoisia. Se miten joku käsittelee vaikeita asioita on henkilökohtaista. Yhdelle suruaika on lyhyt, toiselle pitempi jne.
Olet kuitenkin oikeassa siinä että masennuslääkkeitä syödään aivan liikaa nykyään. Siinä näkyy perheen ja ystävien puutetta sekä maailman nopea tahti ja ympäristön vaatimukset. Eron jälkeen pitää olla aikaa ottaa time-outin.
Yksi vaatimus on nimenomaan se ettei saa surra tai olla masentunut. Pitää heti olla etsimässä seuraavaa tai sitten ei jakseta tehdä niitä muita asioita jotka tarvitaan päästääkseen masennuksesta. Kuten liikunta, ystäviä, harrastuksia jne.itse taistelen joka päivä itseni kanssa, pärjään ilman lääkkeitä mutta siihen menee kyllä joskus sekä minun että lähiympäristön hermot. Ja kyllä olet oikeassa siinäkin että joskus hoidetaan oireita mutta ei sairauksia. Masennuslääkkeitä ei kuitenkin yleensä kirjoiteta ilman terapiasessioita joten toivotaan että ap. saa muutakin apua kun lääkkeistä.
Missäpäin sulle sanottiin? Oliko sulla pitkäkin suhde?
en usko että se olit sinä. helsingissä. oli ihan tarpeeksi pitkä suhde jotta tunteet kehittyi aidoksi rakkaudeksi.
minkä niminen tämä mies oli? eihän ollu jan/jari?
noup..