1) Onko valokuvamuisti älykkyyttä, vai onko se tekijä, joka vääristää tuloksia? Kysymys heräsi katsoessani Num3rot-sarjaa, jossa kaveri väitti äo:kseen 187 ja omaavansa valokuvamuistin.
2) Tein joku aika sitten älykkyystestin, jossa tulosta verrattiin Suomen mensalaisten saamiin tuloksiin. Tulokseni oli tarkalleen Mensan keskitasoa, mutta testissä ei sanottu, mikä tämä taso on. En kuulu Mensaan, joten voisiko joku valaista asiaa? Testin luotettavuudesta en ole niinkään varma.
3) Mikä äo tarvitaan yliopiston jatko-opintojen suorittamiseen? Erityisesti rahoitusala kiinnostaisi, mikä ei tosiaankaan ole niitä helpoimpia. Puutteita älykkyydessä voi mielestäni kompensoida tässä tilanteessa muilla avuilla, mutta mikä olisi sellainen perustaso, joka vähintään tulisi omata.
2) Tein joku aika sitten älykkyystestin, jossa tulosta verrattiin Suomen mensalaisten saamiin tuloksiin. Tulokseni oli tarkalleen Mensan keskitasoa, mutta testissä ei sanottu, mikä tämä taso on. En kuulu Mensaan, joten voisiko joku valaista asiaa? Testin luotettavuudesta en ole niinkään varma.
3) Mikä äo tarvitaan yliopiston jatko-opintojen suorittamiseen? Erityisesti rahoitusala kiinnostaisi, mikä ei tosiaankaan ole niitä helpoimpia. Puutteita älykkyydessä voi mielestäni kompensoida tässä tilanteessa muilla avuilla, mutta mikä olisi sellainen perustaso, joka vähintään tulisi omata.
Vastaukset 28
Vanhimmat
ÄO:hon, mutta laajemmin tarkasteltuna älykkään persoonallisuuden osana hyvä muisti on hyvin tärkeä asia. Uskoakseni useimmilla suurilla neroilla on ollut valokuvamuisti. Toki valokuvamuistin omaava voi olla tyhmäkin. Tällainen muisti ei vääristä testaustuloksia noin yleensä, vaikka teoriassa voisi ajatella, että joku valokuvamuistin omaava tekee tietyn ÄÖ-testin kerran ja muistaa sitten tehtävät tekiessään testin uudelleen vaikkapa vuoden kuluttua ja osaa vastata niihin nyt oikein. Kyse on kuitenkin yksittäisestä tapauksesta.
Tarkoitat varmaan Ilta Sanomien älykkyystestiä, jonka tarkoituksena oli vain houkutella ihmisiä Mensan testiin. Mitään ÄO:ta testin perusteella ei voi antaa, koska tavallisissa ÄO-testeissä testataan myös nopeutta, joka on sinänsä itse älykkyyden kannalta kiistanalainen asia. IS-testissä ei ollut aikarajaa, eikä sitä varmaan ole testattu suuremmalla joukolla. Mensan keskitaso tuossa testissä tarkoittaa vain testiin osallistuneiden mensalaisten keskimääräistä suoriutumista.
Yliopisto-opintojen ja ÄO:n välistä yhteyttä on tutkittu laajalti USA:ssa. Jos käytetään 15 keskihajontaa, yliopiston jatko-opintojen suorittamiseen tarvitaan keskimäärin siinä 120 ÄO, koska tohtorien keskimääräinen ÄO on siinä 130 (eli Mensan tasoa) ja fysiikan tohtoreiden ja professorien 140 (eli huippuälykäs). Nobel-palkittujen keskimääräinen ÄO on 155 eli nerojen tasoa. Näihin lukuihin täytyy tottakai suhtautua suurin varauksin, sillä jopa Nobel-palkittujen joukossa on ollut hyvinkin tavallisen ÄO:n omaavia.
Akateemiseen menestyksen tärkein selittävä tekijä on intohimo omaan oppiaineeseen ja tutkimukseen ja siihen liittyvä lahjakkuus. Joten olipa ÄO:si vaikkapa 110 , se riittää vallan mainiosti akateemiseen menestykseen, kunhan teet rankasti töitä. Sekin on huomattava, että humanistisilla aloilla tarvitaan kielellistä lahjakkuutta, eikä tämä lahjakkuus näy Mensan testissä, kun taas matemaattisen lahjakkuuden ja kuviopäättelytestien välillä on korkea korrelaatio, koska ne mittaavat loogista ajattelua.
"koska tohtorien keskimääräinen ÄO on siinä 130 (eli Mensan tasoa)"
Minun tietääkseni Mensan raja on 148 tms.
"ja fysiikan tohtoreiden ja professorien 140 (eli huippuälykäs). Nobel-palkittujen keskimääräinen ÄO on 155 eli nerojen tasoa."
Huh, huh - minä siis olen nero? Tulokseni oli peri vuotta sitten 153.
Mistähän olen nuo luvut repäissyt?
Tuolla Mensan omaa infoa:
http://www.mensa.fi/sivu.php/alytestit
Olen tehnyt joitakin vuosia sitten netistä löytyviä testejä, joissa pistemääräni vaihteli 145-155 välillä. Lähinnä tuon takia ihmettelin, että miten voisin olla Mensan keskitasoa.
Uskon, että minulla on jonkinasteinen valokuvamuisti. Välillä tuntuu esim. tenteissä, että muistan aivan uskomattomia asioita kerran niitä vilkaistuani. Toisinaan taas yksinkertaisimmatkaan esim. kuviot eivät jää mieleen. Myös tuollaista pidempiaikaista muistamista on ollut havaittavissa.
Suoritan jo itse asiassa rahoituksen jatko-opintoja ja hyvin on tähän asti mennyt, eli hylättyjä arvosanoja ei ole tullut, vaikka osa kurssikavereista on niitäkin saanut. En siis kertonut heti alussa tätä, koska halusin rehellisen mielipiteen, enkä mitään sugar coded -mielipidettä.
Joissakin testeissä kyllä on samankaltaisuutta, eli tiettyjä asioita voi oppia tekemällä useita älykkyystestejä. Ainakin Fibonacci-luvut on tällainen perinteinen kysymys. Ja tosiaan niissä testeissä, joita olen tehnyt, noin 170 on ollut maksimi, eikä niissä tosiaankaan huomioida mitään kielellistä lahjakkuutta tms. Mielestäni myös kädentaidot ovat älykkyyttä, niin kuin myös korviin ja kieleen liittyvät asiat.
Intohimosta olen kyllä täysin samaa mieltä, eli eihän näissä opinnoissa lukematta pärjää, vaikka olisi kuinka älykäs.
>Mielestäni myös kädentaidot ovat älykkyyttä
Taidat sekoittaa keskenään älykkyyden ja lahjakkuuden. Mietipä niiden eroja!
Hyvin älykäskin (Mensan mielessä) voi olla melko vähälahjainen (ei mainittavammin kielellisiä lahjoja, musikaalisuutta, kädentaitoja, liikunnallisuutta, taiteellista silmää yms.) eikä ns. monilahjakkuus (esim.musikaalinen, kädentaitoja omaava liikunnallinen kielitaituri) voi kuulua ÄO:ltaan keskikastiin. Ja sitten on ne harvinaisuudet - korkean ÄO:n lisäksi myös muita lahjoja/taitoja.
käytettyä ÄO-luokitusta, joka perustuu 15 keskihajontaan, kun taas Suomen Mensa käyttää jostain syystä 24 keskihajontaa. Eli 115 on yhden keskihajonnan päässä keskiarvosta (100), kuten on 124:kin. Ja samoin 130 on 2 kahden keskihajonnan päässä luvusta 100, aivan kuten 148 ja 145-172 jne.
Ei tämä voi olla niin vaikeaa, jos vielä olette Mensan jäseniä?
Mensan taso on kaksi kertaa keskihajonta 100.
Jos käytetään 16:n keskihajontaa, se on 132.
Jos käytetään 24:n keskihajontaa, se on 148.
Laajennat aika paljon älykkyyden käsitettä. Sulla on iso työ saada muu maailma saman käsityksen taakse.
Minusta ne ovat eri asioita. Kaikkien ei tarvitse olla hyvin älykkäitä ollakseen hyviä jollain alalla.
Minulle esimerkiksi leipurin älykkyysosamäärällä ei ole mitään väliä, kunhan leipä on hyvää ja sitä on riittävästi.
....eri asteikkoa kuin tässä maassa on yleisesti käytössä?
Sellainen aiheuttaa vain turhaa sekaannusta, kuten edeltä voi huomata. Varsinkin, jos ei mainitse mitään omasta asteikostaan.
Sellainen ei ole kovin älykästä - tai ainakaan viisasta!
on keskittynyt ihan muuhun suuntaan kuin ÄO:n yhteiskunnallisiin yhteyksiin, esim. sosiaaliekonomisen statuksen ja ÄO:n yhteyteen. Tämä voi olla ihan viisasta, koska älykkyys on ÄO:ta huomattavasti monimutkaisempi asia. Ei kuitenkaan pidä kiistää sitä, että ÄO:n vaikutukset ovat erittäin tarkasti tieteen keinoin tutkittu asia. Lähes kaikki tähän suuntaan liittyvä tutkimus käyttää 15 keskihajontaa, joskus myös 16.
Pikemminkin voisi sanoa, että Suomen Mensan käyttämä asteikko aiheuttaa sekaannusta. Kun elokuvissa tai julkisuuden hahmoista saamme nähdä ja lukea, että jonkun ÄO on 130 tai että Geena Davidsin (Rennyn ex) ÄO on 150, meidän pitäisi ymmärtää, että nuo luvut tarkoittavat siellä eri asiaa kuin meillä (ellei asiaa ole erikseen mainittu). JFK:n ÄO taisi olla 119, mikä tarkoittaa, että hänen ÄO:nsa on suunnilleen 1/10-tasoa, mikä sekin on varsin korkea ÄO. Hän siis ollut vain tavallinen John Doe.
Mainitsin käyttämäni asteikon ensimmäisessä viestissäni, mutta se ei auttanut asiaa. Selkeä, joskaan ei yhtä elegantti tapa merkitä ÄO olisi joko 99 tai 1/100 sen sijaan, että merkitään jokin kolminumeroinen luku.
Aika huono selitys. Näillä palstoilla käydään useimmiten keskustelua Suomen Mensan lukemien pohjalta, aivan kuten muutenkin Suomessa. Jos olisit käyttänyt sellaisia lukuja, ei mitään tällaista jatkokeskustelua olisi tarvittu.
Maassa maan tavalla!
että Mensan Suomessa käyttämän Cattell& Cattellin erotuskyky loppuu ÄO 186. Tämä tarkoittaa sitä, ettei sen testin kautta voida tarkastella korkeampia ÄO:ä kuin 99,98 väestöstä. Mainitulla 15 keskihajonnalla tuo 186 kääntyy 153. Useimmat Nobel-voittajat siis eivät tuolla testillä ihan vielä saa kykyjänsä esille.
Jos Suomessa haluaa mittauttaa korkeampia ÄO:ta, on syytä tehdä powertestejä tai käydä laajassa psykologisessa testauksessa. Myös nämä powetestit käyttävät poikkeuksetta 15 keskihajontaa. Että näin: ja epäilen, onko näiden tosiasioiden tietäminen ÄO:sta vahingollista kenellekään.
"Mensan Suomessa käyttämän Cattell& Cattellin erotuskyky loppuu ÄO 186. Tämä tarkoittaa sitä, ettei sen testin kautta voida tarkastella korkeampia ÄO:ä kuin 99,98 väestöstä."
Olen kuullut Mensalta itseltään, että testin erotuskyky huipputasolla (tulkitsen 'huipputason' tarkoittavan '148 ', kuten minun on annettu ymmärtää) on melko huono.
Ja noista powertesteistä: niiden korrelaatio esim cattell testin kanssa kuulemma huono; henkilö joka saa cattellista 140 voi saada reippaasti yli 180(puhutaan asteikosta 24) powertesteistä ja sama toisinpäin.
Tavallisten nopeuteen painottuvien ÄO-testien ja powertestien välillä vallitsee tietty epäjatkuvuus, mutta ne toisaalta täydentävät sitä informaatiota, mitä ihmisen älykkystasosta voidaan saada. Esim. Mensan testi voi suhteellisen luotettavasti testata n. 95 prosenttia väestöstä, mutta ei kykene tarkasti arvioimaan hyvin älykkäitä, eikä älyllisesti hyvin rajoittuneita ihmisiä.
Voi siis olla niin, että joku saa Mensan testistä arvon 130 (15 keskihajonta), mutta powertestistä arvon 155 (15 kh). Kumpi siis on 'oikea ÄO´? ÄO ei ole mitään geeneihin verrattavaa auringontarkkaa informaatiota, vaan on aina riippuvainen testistä ja myös testausolosuhteista. Sanoisin, että tuo 155 kertoo ihmisestä enemmän kuin 130, sillä ensimmäinen luku kertoo, että ihminen kykenee ratkaisemaan erittäin monimutkaisia mielikuvitusta vaativia tehtäviä, kun taas jälkimmäinen kertoo vain, että ihminen on hyvin nopeaälyinen.
Toisaalta, älyllisesti keskinkertainen ei saavuta powertesteissäkään erikoisia tuloksia, eikä hän voi vedota niiden tuloksiin, jos nyt sattuu ratkaisemaan pari tehtävää enemmän kuin mitä hänen tavallisessa älykkyystestissä saavuttamansa ÄO:nsa edellyttäisi. Eli jos saa Sigmasta luvun 115 ja Mensalta luvun 110, ei ole aihetta kyseenalaistaa Mensan lukua millään tavoin. Esim. Sigmatesti on hyvin epätarkka alle 1/50 arvoilla.
Mensan käyttämä (ei siis Mensan testi) Cattell & Cattell -testi on erittäin hyvin ja laajasti kalibroitu riittävän suurella väestöllä. Jos sen tekee huolella, saa aika luotettavan tuloksen yhden sortin älykkyydestä.
Mitä se taas merkitsee käytännössä, on ihan toinen juttu. Siihen ei Mensallakaan vastausta, koska esim. menestyminen vaatii muutakin kuin kyky ratkaista ongelmia. Esimerkiksi halua nähdä vaivaa asioiden tekemisessä.
Kaikissa testeissä on ongelmana maailman älykkäimmän ihmisen testaaminen. Mihin ryhmään pitää verrata kaikkein parasta tulosta?
No, minulla se ei ollut ongelma, koska en ole maailman älykkäin ihminen.
välisestä suhteesta saa Paul Cooijmansin sivuilla informaatiota. Ongelmana tietysti tässä informaatiossa on se, että se perustuu hyvin harvojen ihmisten testaamiseen, koska powertestien tekijöitä ei ole kovin paljon. Yleisesti puhutaan siitä, että on olemassa hyvin älykkäitä ihmisiä, jotka ovat hieman liian hitaita selvitäkseen Mensan testin 1/50 rajasta, mutta jotka saavat powertesteistä korkeita tuloksia.
On varmaan todennäköisempää, että C&C:ssä ÄO 120 omaava saa jossakin powertestissä 150 ÄO:n kuin toisin päin. Mensan testin parhaat todennäköisesti saisivat powertesteissä ainakin samat kuin Mensan testissä, luultavasti jopa selvästi korkeampia arvoja.
Maailman älykkäin testattu ihminen on Rick Rosner, tv-shown vetäjä. Hän on ainoa, joka on saanut täydet 48 pistettä Titantestissä ja omaa 195 ÄO:n, kun esim. Marlies Vos Savantin ÄO on 'vain' 186. Maailman älykkäintä ihmistä on vaikea testata jo siksikin, että hänen pitäisi laatia itselleen testi, jos testien laatijat ovat selvästi hänen ÄO-tasonsa alapuolella.
Kuka sitten on maailman älykkäin ihminen? Ehkä hän ei ole koskaan mennyt älykkyystestiin, mutta varmaan jollakin alueella hänen saavutuksensa tunnetaan. Kyseessä ei ole minunkaan ongelmani, sillä olen murheellisen paljon niiden henkilöiden ÄO-tason alapuolella, joista ko. henkilö voitaisiin valita. Luultavasti potentiaalinen ehdokas olisi kyllin fiksu ollakseen osallistumatta koko kisaan.
että hyvä c&c tulos antaa todennäköisesti valmiudet vielä parempaan tulokseen powertestissä? Ylläkin tässä samassa ketjussa mainittiin c&c:n ongelmaksi huono erottelukyky korkeilla äo-tasoilla, kuten myös Cooijmansin sivuilla.Power-testit taas on suuniteltu korkeiden älykkyysosamäärien erottelemiseen. Näiden kahden testityypin korrelaatio on Cooijmansin (suppean) tilaston mukaan olematon, mutta se ei anna aihetta tekemääsi johtopäätökseen.Se vain keroo sen, että cattell tulos ennustaa huonosti powertestitulosta ja sama myös toisin päin.
Itselleni on aika luontevaa että eri ihmiset voivat olla hyviä Cattellissa mutta huonoja powertestissä (tai toisin päin). Niin erilaisia niiden tehtävät ja luonne ovat. Cattellissa pärjää osaamalla helppoja tehtäviä muita vähän nopeammin. Powertestissä taas osaamalla vaikeita tehtäviä, joita useimmat eivät saa ratkottua, vaikka kuinka pähkisivät. Toki on henkilöitä joiden äly taipuu molempiin, mutta se ei ole odotusarvo. Kukin voi vapaasti päättää kummanlaista fiksuutta pitää oikeampana älykkyytenä.
Cattell muuten eroaa nopearytmisyydellään kaikista muista tietämistäni standardoiduistakin testeistä. Esimerkiksi toinen yleinen "ei-kulttuurisidonnainen" testi Raven's progressive matrices tai sen advanced-versio on luonteeltaan erilainen, sisältäen vaikeampia tehtäviä joihin on varattu kunnolla aikaa. Tätä testiä tehdään myös ilman aikarajaa ja silti tulokset ovat tulkintakelpoisia. Cattell on testi muiden joukossa, mutta suomessa se on saanut vähän ansaitsematontakin erityishuomiota sinä "virallisena testinä", koska suomen mensa on vuosikymmeniä käyttänyt ja markkinoinut sitä. Rummutus on hyvin mennyt perille, kun tämänkin palstan kirjoituksia katselee. Ehkä me olemme tosiaan vähän turhan auktoriteettiuskoista kansaa...
että C&C:n viimeiset tehtävät ovat jo melko vaikeita. Jos henkilö kykenee ratkaisemaan lyhyessä ajassa kaikki C&C:n probleemit, tuntui luontevalta ajatella, että hän kykenisi ratkaisemaan menestyksekkäästi ilman aikarajoitusta sisältäviä monimutkaisia ongelmia.
Cooijmans antaa melko tylyn arvion C&C:n ja powertestien välisestä suhteesta. Hänen mukaansa Mensan testiä ei voida käyttää pääsyvaatimuksena 99,9 älykkäiden yhdistyksiin, sillä C&C näyttää ennustavan oikein vain 150-159 tasot, mutta 165-183 tasoilla ei toimi enää ennustetusti. Toisin sanoen, syntyy sellainen outo tilanne, että Mensan testissä parhaiten menestyneet eivät menestykään powertesteissä, kun taas hieman heikommin menestyneet menestyvät powertesteissä 'omalla tasollaan'. Tilastollinen materiaali, kuten PC toteaakin, oikeuttaa tässä kysymyksessä vain arvion antamisen, ei tieteellisesti pätevän johtopäätöksen tekemisen.
Mensan testi on suunniteltu suurten massojen testaamiseen, joten siinä piilee myös testin ongelma: testi ei huomioi tarpeeksi yksityistapauksia eikä ota huomioon ongelmanratkaisuun liittyvän älykkyydenkään olennaisia ilmenemismuotoja. Esim. Sigmatesti on paljon lähempänä tieteen vaatimaa ongelmanratkaisua kuin Mensan testi.
Nopeuden ja älykkyyden suhde näyttää minusta analogiselta älykkyyden ja muistin suhteeseen. Älykkyyteen täytyy liittyä jokin nopeus, koska muuten ongelmien hahmottaminenkin tuntuu liian vaikealta: kaikkien monimutkaisten tehtävien käsittäminen vaatii paljon eri asioihin liittyvän tiedon suhteellisen nopeaa hyödyntämistä. Toisaalta, ainakin tieteellinen nero tarvitsee saavutuksiinsa erittäin hyvää muistia, sillä hänen täytyy kyetä liittämään yhteen hyvin monimutkaisia asioita uudella tavalla: silti ei voida sanoa, että valokuvamuistin omaavan persoonan tarvitsisi olla edes älykäs saati nero.
Sugar coated.
Ei noita puhekielessä enimmäkseen käytettäviä ilmaisuja tuu paljo luettua/kirjotettua. Ja sitä paitsi se yleensä kirjotetaan väliviivalla:
sugar-coat v tr 1 sokeroida, kuorruttaa sokerilla ~ed cereal sokerilla kuorrutetut murot 2 kaunistella
ootsä joku besserwisseri vai?
and I don't have to read a dictionary to know what coated and coded mean. Why use a language that you don't speak that well, could have said the same in Finnish.
tässä nyt mielestäsi tuosta kysymys? Amerikkalaiset lausuvat nuo molemmat sanat d:llä. En ollut ennen tuota ikinä kirjoittanut tai lukenut kyseistä sanaa, ainoastaan kuullut. Oletin siis, että se olisi ollut coded, mutta kiitos sinulle, besserwisser, nyt tiedän, että näin ei ole. Ja sitä paitsi, kuka tahansa ala-asteen käynyt tietää sanojen erotuksen ja merkityksen.
JA INTTÄMINEN AIHEESTA LOPPUU TÄHÄN
Mikähän vaikutus sillä on älykkyystesteihin, jos on puutteellinen näkö. Minulta puuttuu yhteisnäkö(syvyys)näkö ja käytännössä katson aina toisella silmällä ja hyljin toista.
Vaikeimpia on justiinsa noi 3D-kuvat, kohokuviot esim. tuolla oli jotain http://www.highiqsociety.org/iq_tests
Eikös ne mensan kokeet ole vielä ns. musta-valkoisia, ei kohokuvamaisia? Niissä kotitesteissä olen pärjännyt erinomaisesti. Isänikin olisi Mensan jäseneksi päässyt kokeen perusteella joskus 70-luvulla, kun sen kävi tekemässä.
Mulla jää tosi huonosti ihmisten naamat mieleen ja unohdan saman tien esim. töissä ketä palvelin. Jotenkin toi liiallinen väriskaala sekoitta pään tai sitten en osaa katsoa kasvoihin tarkemmin:( Kirjan valkoisella pohjalla olevat numerot ja tekstit muistan kerta lukemisella erittäin hyvin ja kokeisiin riittää kertalukeminen.
se vaikea testi.
Ei tuolla ainakaan puoliksikaan mitata älykkyyttä. Jos olisin amerikkalainen ja olisin hallinnut kaikki nuo vaikeat sanat niin siltikin sillä mitataan tietotasoa.
nyt kyllä harhapoluille. Eli mikä on MENSAN KESKITASO? Eli jos huonoin omaa ÄO:n 148, niin mikä on mediaani tai keskiarvo? Onko tätä testattu missään? Voitte osoittaa myös jonkun tutkimuksen, jos ette jaksa referoida.
p.s. Onko sotilaspassissa oleva luku ÄO? Heitin silloin aivan lekkeripeliksi, kun en halunnut AUK:iin tai RUK:iin. Piirtelin kuvioita niistä täytettävistä ruuduista. Luku on passissa noin 60, eli jos se tosiaan olisi ÄO:ni, niin tuskinpa kirjoittaisin tätä viestiä.
Pieni huomautus: Mensan keskitaso voi olla aivan erilainen kuin Mensaan pääsyrajan saavuttaneiden keskiarvo. Voi olla, että kaikkein parhaimpia tuloksia saaneista moni ei näe mitään syytä liittyä Mensaan, tai että juuri rajan saavuttaneet saattavat pitää itseään Mensan "paarialuokkana". Tai sitten jotain muita syitä olla liittymättä.
Itse en ole liittynyt - mitä siellä tekisin, saan aikani kulumaan mukavasti muutenkin, enkä usko, että esim. työpaikan saamisessa tuosta verkostosta olisi kovin suurta hyötyä (hyödyllisempiä monet muut yhdistykset ja seurat). Tulokseni oli hiukan päälle 150.
Tulos 148 25:n keskihajonnalla on todennäköisempi tulos kuin mikään sitä korkeampi. Sen mukaan Mensan jäsenistä yleisen osamäärä olisi vähän 148:n päällä. Jos jäseniä on Suomessa 2000, jäsenten keskimäääräinen älykkyys lienee 152-155.
Gaussin kellokäyrä toimii koko väestössä, tässä tapauksessa siitä on edustettuna vain oikea reuna.
Tuota
1. Hyvä muisti ja keskittymiskyky edes auttaa älyykkyystesteissä. Jos on häikkää pika- tai lähimuistissa ja hahmottamisessa liittyen visuaaliseen lahjakkuuteen, niin saatta vaikuttaa tulokseen.
2. Siis kaikkien testattavien yhteinen tasohan pitäis olla 100. Mensalalaisi en tiedä olisivatko siellä 15% parhaasta aineistosta...
3. Yliopiston jatko-opintoihin tarvitset enemmänkin oman alasi lahjakkuutta, kuin älykkyyttä. Voit tehdä aivan yhtä hyvän taiteen väikkärin 95 ÄO:llä, kuin joku Mensalainen 155 ÄO:llä, jos vain olet taiteellisesti erittäin lahjakas ja osaat kirjoittaa.
Myös matemaattisesti poikkeuksellisen lahjakas voi taas olla hahmoitustehtävissä täysi uuno.